Hän ei ole tässä asiassa välttämättä pelkästään väärässä.
En tarkoita pelkästään varojen ohjaamista liikennyhteyksiin, vaan myös EU:n ”tiedepolitiikkaa”, ns. ”eurotiedettä” yleisemmin, ja miten se on omiaan johtamaan juuri tällaisiin ongelmiin, mm. virheiden pysymiseen piilossa, kunnes pamahtaa.
https://www.rt.com/news/436020-genoa-collapse-salvini-eu/
Italy’s Deputy Prime Minister Matteo Salvini has laid the blame for the Genoa bridge collapse on the European Union, saying that spending restrictions has limited the country’s investment in its infrastructure.
Salvini, the leader of the eurosceptic Northern League, told reporters in Sicily that the fall of the 100-meter-long stretch of the A10 motorway in the port city on Tuesday showed that budgetary strictures imposed by the EU are putting lives of Italians at risk.
READ MORE: ‘It was a miracle’: Survivor of Genoa bridge collapse shares his story (VIDEO)
“If external constraints prevent us from spending to have safe roads and schools, then it really calls into question whether it makes sense to follow these rules,” said Salvini, according to Reuters. “There can be no tradeoff between fiscal rules and the safety of Italians.”
At least 35 people are reported to have died in the incident. The bridge, known as the Ponte Morandi, was built in the late 1960s and has undergone various redevelopment works over the years. The director of motorway operator Autostrade said the collapse of the bridge was impossible to predict, but its design has come in for criticism in the past.
Viestejä3316
Liittynyt16.1.2016
klo 4:27 | 16.8.2018
Punainen osa ei ole romahtanut osa, vaan se on vasemmalta punaisen rajasta V-muotoise kannatinpilarin yli seuraavaan pilariin. Silta koostuu esijännittämällä tai sarananivelellä yhteen liitetyistä beotonielenemteistä. Pylonien välillä on neljä elementtiä. pyloni on keskellä elementtiä. kokonaan niiden välissä näkyvä on nivelöity molemmista päistään. siinä on mysliikuntaauma, kuten myös toisella puolen pylonia, mitä murtuma alkoi.
Satun tuntemaan sattumalta asiaa, sillä olen tehnyt noin 40 vuotta sitten diplomityöni rakennustatiikasta silloisella TTKK:lla juuri sen tyyppisitä, sittemmin harvinaisiksi jääneistä rakenteista, joita tässä betonielementtirakenteissa, esijännitetyssä sillassa on käytetty. Tämä silta on siis rakennettu 10 vuotta aikaisemmin.
Historiallinen kuva, kun meidätn graniittipalkit hakesivatkin pituus- suunnassa! Loppujen lopuksi juuri niin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ – uskomatonta mutta totta. ika ei ollut kivifirman porauksissa, ne olivat esimerkiksillisiä…
Tämä ei välttämättä liity juuri noihin nivelpalkkeihin, vaan pykoneihin tukeutuviin elementteihin, jotka toin näyttävät säilyneen ehjinä; sanotaan näin, että vahva vaara on ainakinpyörinyt sielläkin, koska tätä teoriaa ei ole tunnettu:
Suunnittelija on patentoinutkin tekniikan, jota ei ole todellisuudessa osannut laskea eikä muutenkaan käyttää, tarkoitan nyt nimenomaan sitä palapalkkitekniikkkaa.
Paikkansapitävä mallinnus ja laskenta kehitettiin 10 vuotta myöhem- min Tampereen Teknillisellä korkeakoululla professori Herman Parlandin (1916 – ) johdolla.
Ensimmäinen, joka ohjelmoi ja laski numerreisesti oikein, olin minä diplomityössäni. Aion pistää sen nettiin. Herman Parland oli johtanut ensimmäisen pelaavan matemaattisen mallin.
https://www.finna.fi/Record/tutcat.1130
Sellainen palkki ei käyttäydy samoin kuin massiivinen, nomoliittinen, prismaattinen palkki.
Täällä oikeastaan onkin ihan hyvä esitys:
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1990/nro4/RakMek_23_4_1990_3.pdf
ON THE MECHANICS OF CONTACT AND CRACKING OF SEGMENTAL BEAMS
H. Parland
Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 23 No 4 1990, s. 62 – 89
Summary The opening of vertical cracks and dry joints may by lineari- zation be reduced to local dilatations and rotations of the centroid axis of the beam.
The contact analysis for joints or cracks of beams with finite crack-spacing reveals that the positions of the rotation axis, the compressive force and the centroid of the crack volume comply with the known rules concerning beams with infinitesemal crack-spacing if the tendons are unhanded.
This renders possible simple graphical methods to determine the po- sitions mentioned, of beams with various cross-sections and provide information about the relation between the dilatational and rotational parameters.
Also the stress distribution and the initiation of longitudinal cracks of the beam block is investigated.
Estimates of the location of the longitudinal cracks are deduced. Some of the theoretical results are compared with corresponding tests with post-tensioned segmental beams with dry joints.
1. Introduction
Research concerning the elastic contact problems of cracked beams started in the first half of this century. The first investigation carried out by H. M. Westergaard (1933), was based on the use of stressfunctions in polar coordinates, which led to an approximately parabolic stressdistribution in the compressive zone of the cracked section [1].
Among other investigations worth mentioning is the work led by P. J. Vasiliev 1970 – 81 where the contact problem of the cracked section has been solved by using Greens functions [2].
For beams with rectangular cross-section and unhanded tendons graphs of the structural quantities where given. At the chair of structural mechanics of Tampere University of Technology, these problems have been investigated by a different approach using the extremum principles of stiffness [3].
The total state of stress and strain has by superposition been separated into the state, corresponding to the uncracked beam, and the state induced by the edge effect of the cracks. Furthermore this approach makes it possible to incorporate the contact theory into the framework of the classical theory of bending of reinforced concrete beams with zero tensile stresses.
Vaikka en ole betonirakenteiden asiantuntija diplomityöstäni huol- matta, joka oli lujuusopin teoriaa, voin sanoa, että tulloin tällaisten ns. ei-monolittiten tai epämonoliittisten betonipalkkrakenteiden toimintaa ei tunnettu kunnolla.Tuollainen pätkäpalkki ei toimi massiivipalkin tavoin,vaan muodonmuutokset ja myös suurimmat jännitykset keskittyvät siihen saumakohtaan. Sellaiset selvitettiin teoreettisesti – ja jossakin määrin kokeellisesti vasta meidän tutkimusten yhteydessä. Asiaa ei muuta se, että myös aivan tavallinen teräsbetonilakki muuttuu murtotilannetta lähestyttäessä sellaiseksi epämonoliittipalkiksi: myös siinä käyttäytymisessä ilmeni uusia seikkoja.
Myös itse betonissa tapahtuu ulkotiloissa ja vaihtelevissa lämpötu- loissa ja kosteusaloissa muutoksia kuten hydratoitumisra (hydroksidien muuttumista karbonaateiksi), joka ei välttämättä heikennä betonin lujuutta, mutta aiheuttaa terästen korroosiota betonin sisällä.
Betonin väsyminen keskittyy niihin pätkien väleihin. Vaaralliset ilmiöt ovat mm. palkin poikkisuuntaisia eli pystysuuntaisia vetojännityksiä, jotka yrittävät ”ampua puristetun särmän irti”, ylös. Ne voivat olla esimerkiksi 40% siitä puristusjänntyksestä – ja betonille jo sellaisenaan vaarallisempia, ja lisäsksi on mises-vertailujännitysvaikutus: ankarat leikkausvoimat vinossa suunnassa.
Noita juttuja ei tutkittu tietääkseni juurikaan pitemmälle, tehtiin kymmenkunta dippistä, osa teoreettisia ja osa kokoeellisia ja yksi lisuri.
Italiaiset olvat ainoita ulkomaalaisia, jotka alivat kinnostuneita.
Betonissa tapahtuu myös kemiallisia ilmiöitä, joita ei tuolloin tunnettu kuten hydratoitumista eli hydroksidien muuttumista karbonateiksi, vaihtelevissa koskeus- ja lämpöoloissa.
Siis tällainen oli koko pituudessaan ehjä silta.
EU:n ”uudessa (”hyöty”)tiedesysteemissä, joka Suomessa alkoi jo tuolloin Suomen ”Akatemian” toimenkuvan muutoksella, jota on sittemmin matkittu myös eräissä EU-organisaatiossa, tuollaita tiedettä ei saanut tehdä, tai sitä ei ainakaan rahoittanutkukaan, ellei sitten olsi ollut jokin tuollainen valtava projekti tekeillä puolivillaisn tiedoin… vaikka nimenmomaan turvallisuuden takia ja vanhojenkinrakenteiden käyttökuntoisuuden arvioimiseksi perustutkimustietoa ehdottomasti aina tarvitaan, ja siihen on tartuttava silloin, kun sitä löytyy,
Ei voi kuin ihmetellä luottamusta insinööreihin, kun asutuksen yläpuolelelle noin moternia viritetään.
Venezuelassa on romahtanut saman suunnittelijan samatyyppinen silta laivan töytäisystä
Riccardo Morandi 1902 – 1989
***
Keskustelua: Riccardo Morandi ei ollut ainoa virheitään pimittelevä ”euro-siltaguru”:
Viestejä3338
Liittynyt16.1.2016
danilography: Liberty Bridge, Novi Sad
Liberty Bridge is a bridge over the Danube in Novi Sad. Opened on 23 October 1981.
The architect [engineer, T.] was Nikola Hajdin.
Bridge pylons are 60 meters high, with a gap of 361 meters between them. In total there are 48 cables, who support structure. Construction of the bridge is 1382 meters long.
Construction of the bridge lasted 5 years.
The bridge was bombed and destroyed on 3 April 1999 by the NATO alliance.
Piilota aiemmat lainaukset (1)
laiskimus kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
En minä muuten näistä dippisasioista olisi kirjoittanut, koska näitä esijännittämällä yhteen kiristettyjä pätkäpalkkeja on käytetty nimenomaan pylonien aluella (välissä olevat nivelpalkit ovat ”TTTT-laattoja”):” Kuvan siltapalkki koostuu esijännittämällä yhteen liitetyistä elementeistä: pylonivalillä on neljä elementtiä, pyloni on keskellä elementtiä.
Salvini ei ole asiassa välttämättä aivan väärässä, erityises- ti kun otetaan huomioon paitsi EU:n liikenneyhteuspolitiikka myös sen (uusi) ”innovaatiopolitiikka”, ns. ”euro(puoskari)tieteen pohjalta.
Satun tuntemaan sattumalta asiaa, sillä olen tehnyt noin 40 vuotta sitten diplomityöni rakennustatiikasta silloisella TTKK:lla juuri sen tyyppisitä, sittemmin harvinaisiksi jääneistä rakenteista, joita tässä betonielementtirakenteissa, esijännitetyssä sillassa on käytetty. Tämä silta on siis rakennettu 10 vuotta aikaisemmin. ”
Et ole lainkaan perustellut tuota vahvennetulla fontilla laitta- maani kohtaa, etkä selittänyt miten se liittyy mitenkään sitä ennen tai sen jälkeen kirjoittamaasi asiaan.
Väitteen esittäjällä on näyttövelvollisuus, eikä sen lukijoilla.
Esitä siis näyttö siitä:
1) mikä EU:n liikenneyhteuspolitiikka on
2) siitä mikä EU:n (uusi) ”innovaatiopolitiikka” on, sekä
3) siitä mitä ns. ”euro(puoskari)tieteellä tarkoitat ja miksi se on nimenomaan puoskaritiedettä.
Ellei näyttöä löydy peruuttanet tältä osin puheesi.
Riccardo Morandi ei suinkaan ole edes ainoa eikä kuulusinkaan virheitään peittelevä ns. ns. ”eurosiltaguru”:
Nikola Hajdin 1923 – , Serbian Tiedeakatemian puheenjohtaja vuoteen 2015.
Tämän herran sillat ovat pysyneet ylhäällä (kunnes esim. NATO on pommittanut…), mm. kun ne ovat metallirakenteisia, mutta silti hänen ”perusteoriana” vuoskymmeniä pidettyä kotelopalkkien teoriaansa on ollut pakko raskaasti korjata (ja samalla yksinkertaistaa):
https://www.tiede.fi/comment/2527328#comment-2527328
” (Bannatulla nimimerkki RJK:lla on aivan erityisesti ollut ongelmia hänen kanssaan… ja hän on luennoinut asiata myös Britannian valtion Avaruuskeskuksessa Aerospece Centerissä Loughborough’ssa.)
… ”
A thin-walled rigid-in-plane rectangular box beam under torsion ac- cording to the theory of guided beams.A revision of the Kollbrunner-Hajdin solution of the problem. 4nd ICTWS Conference, Loughborough, United Kingdom 2004 (Ohutseineämäisten rakenteiden 4. maailmankonferenssi)
http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false
Lainaus:
Salvinin oikeassa/väärässä oleminen jäänee myöhempään ajan-kohtaan. Ps, jos kukaan ei esitä eikä ole esittänyt mitään kritiikkiä sinun esijännitteisiin betonirakenteisiin perustuvaa silta-alan osaamistasi kohtaan, ei sitä tarvitse turhaan loputtomiin perustella.
Minä en ole mikään silta-alan osaaja, vaan rakennustatiikan perustutkija.
”Eurotieteen” dogmeihin kuuluu, että ”siellä on ollut kaikki loppuuntut- kittu jo iät ja ajaat”, ja jos tulee vastakkaista näyttöä, se jyrätään ja terrorisoidaan maan rakoon.
Lainaus:
Sen liittyminen kyseiseen siltaromahdukseen jäänee toistaiseksi epäselväksi, ellet pysty osoittamaan miten, miksi, ja missä järjestyksessä silta tosisiassa romahti.
Se ei ole tässä olennaisinta. Tuo on erittäin yritteliäs rakenne, joka on tehty osista, j aineistakin, joiden todellista rakenteellista ja fyskaalista ja KEMIALLISTAKAAN toimintaa ei ole silloin tunnettu ainakaan oikein, ja rakenteen on täysin perusteettomasti myös oletettu kestävän ”ikuisesti”.
Sen jälkeen on kertynyt sanoisinko hälyttävää tutkimustietoa mm. päytkäpalkkirakenteen toiminnasta, betonin hydratoitumisesta ja sen aiheuttamasta terästen korrosiosta, betonin väsymisestä ja teräksen väsymisestä, joista kukin erikseenkin saattaisi aiheuttaa tämän asumustenkin yläpuolella kulkevan rakenteen romahduksen. vastaavat rakenteet muualla ovatkin kokeneet romahduksia, tai käyttökiellossa. Mutta EU:ssa on viranomaisten siunauksella huristeltu karvat korvilla ja suljettu silmätkin tutkimustiedolta.
Lainaus:
Oletan ettei tämä ole toistaiseksi mahdollista, joten aihe kan- nattaisi jättää siihen aikaan kun jostain jotain faktaa aiheesta löytyy.
Tämä EI ole erkoistapaus vaan TYYPPITAPAUS…Jos tätä tutkimustietoa ei työnnetä europuoskeritiesysteemille lusikalla perseestä sisään, SITÄ REI TUNNETA NIISSÄ ”TUTKIMUKSISSAKAAN” joista puhut!
Lainaus:
Esim jos saat jostain sillan rakennepiirustukset mitoituksineen voisi teoreettinen tarkastelu muuttua järkevämmäksi.
Ei o mun asia.
Lainaus:
Ilman tietoa siitä tai romahtamisen toteutuneista yksityiskohdista koko osaamisesi asiassa jäänee tämän siltaromahduksen kannalta hyödyttömäksi.
Se on julkista tietoa. Jos se jätetään ehjdoin tahdoin ”hyödyttömäski”, asia rinnastuu joukkomurhaan, rikokseen ihmiskuntaa vastaan, josta voidaan tuomiutakin missä maasa tahansa. En puhu vain omasta tuottamstiani vaan kaikesta paikkansa pitävästä titeellisestä tiedosta.
Lainaus:
Emmehän tiedä edes sitä hajosiko sillasta ensin teräsrakenne, betoni vai niiden välinen liitos.
Eiköhän tuo selviä. Mutta se olisi voinut olla toisinkin päin.
Historiallinen kuva, kun meidätn graniittipalkit hakesivatkin pituus- suunnassa! Loppujen lopuksi juuri niin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ – uskomatonta mutta totta. ika ei ollut kivifirman porauksissa, ne olivat esimerkiksillisiä…
Tämä ei välttämättä liity juuri noihin nivelpalkkeihin, vaan pykoneihin tukeutuviin elementteihin, jotka toin näyttävät säilyneen ehjinä; sanotaan näin, että vahva vaara on ainakinpyörinyt sielläkin, koska tätä teoriaa ei ole tunnettu:
Suunnittelija on patentoinutkin tekniikan, jota ei ole todellisuudessa osannut laskea eikä muutenkaan käyttää, tarkoitan nyt nimenomaan sitä palapalkkitekniikkkaa.
Paikkansapitävä mallinnus ja laskenta kehitettiin 10 vuotta myöhem- min Tampereen Teknillisellä korkeakoululla professori Herman Parlandin (1916 – ) johdolla.
Ensimmäinen, joka ohjelmoi ja laski numerreisesti oikein, olin minä diplomityössäni. Aion pistää sen nettiin. Herman Parland oli johtanut ensimmäisen pelaavan matemaattisen mallin.
https://www.finna.fi/Record/tutcat.1130
Sellainen palkki ei käyttäydy samoin kuin massiivinen, nomoliittinen, prismaattinen palkki.
Täällä oikeastaan onkin ihan hyvä esitys:
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1990/nro4/RakMek_23_4_1990_3.pdf
ON THE MECHANICS OF CONTACT AND CRACKING OF SEGMENTAL BEAMS
H. Parland
Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 23 No 4 1990, s. 62 – 89
Summary The opening of vertical cracks and dry joints may by lineari- zation be reduced to local dilatations and rotations of the centroid axis of the beam.
The contact analysis for joints or cracks of beams with finite crack-spacing reveals that the positions of the rotation axis, the compressive force and the centroid of the crack volume comply with the known rules concerning beams with infinitesemal crack-spacing if the tendons are unhanded.
This renders possible simple graphical methods to determine the po- sitions mentioned, of beams with various cross-sections and provide information about the relation between the dilatational and rotational parameters.
Also the stress distribution and the initiation of longitudinal cracks of the beam block is investigated.
Estimates of the location of the longitudinal cracks are deduced. Some of the theoretical results are compared with corresponding tests with post-tensioned segmental beams with dry joints.
1. Introduction
Research concerning the elastic contact problems of cracked beams started in the first half of this century. The first investigation carried out by H. M. Westergaard (1933), was based on the use of stressfunctions in polar coordinates, which led to an approximately parabolic stressdistribution in the compressive zone of the cracked section [1].
Among other investigations worth mentioning is the work led by P. J. Vasiliev 1970 – 81 where the contact problem of the cracked section has been solved by using Greens functions [2].
For beams with rectangular cross-section and unhanded tendons graphs of the structural quantities where given. At the chair of structural mechanics of Tampere University of Technology, these problems have been investigated by a different approach using the extremum principles of stiffness [3].
The total state of stress and strain has by superposition been separated into the state, corresponding to the uncracked beam, and the state induced by the edge effect of the cracks. Furthermore this approach makes it possible to incorporate the contact theory into the framework of the classical theory of bending of reinforced concrete beams with zero tensile stresses.
Vaikka en ole betonirakenteiden asiantuntija diplomityöstäni huol- matta, joka oli lujuusopin teoriaa, voin sanoa, että tulloin tällaisten ns. ei-monolittiten tai epämonoliittisten betonipalkkrakenteiden toimintaa ei tunnettu kunnolla.Tuollainen pätkäpalkki ei toimi massiivipalkin tavoin,vaan muodonmuutokset ja myös suurimmat jännitykset keskittyvät siihen saumakohtaan. Sellaiset selvitettiin teoreettisesti – ja jossakin määrin kokeellisesti vasta meidän tutkimusten yhteydessä. Asiaa ei muuta se, että myös aivan tavallinen teräsbetonilakki muuttuu murtotilannetta lähestyttäessä sellaiseksi epämonoliittipalkiksi: myös siinä käyttäytymisessä ilmeni uusia seikkoja.