On hienoa, että jotkut asiantuntevat harrastajat kaiken ammattivalehtelun ja hörölörötyksen keskellä (josta saa parhaan kuvan Putkisen blogista) pitävät yllä paikkansapitävää histo- riantietoa kuten usein Veikko Huuska:

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255169-edvard-valppaan-rauhanesitys-julkaistiin-tyomies-lehdessa-jo-841918

Edvard Valppaan rauhanesitys julkaistiin Työmies-lehdessä jo 8.4.1918

Atomienergiajärjestö valvoo atomivoiman rauhanomaista tuotannol- lista käyttöä ja siinä ohessa myös sotilaallisten kehittelyjen vaaraa tämän varjolla. YK:n jäsenmaiden tuotantovälineet ja elineinot eivät kuulu Turvallisuusneuvoston toimialaan, ellei tällainen asiantuntijaelin esitä sellaisesta todisteita.

Muussa tapauksessa ketätahansa, jolla on ydinvoimaa, voidaan TN:ssä syyttää mielivaltaisesti myös ”ydinaseen valmistelusta” ja ruveta vaatimaanpakotteita, joilla on jokin ihan muu tarkoitus niiden vaatijalle. Tuollaisen mahdollisuuden Donald Trump nyt palautti – jos palautti, ”irtautuessaan Iranin ydinsulkusopimuksesta”. Jäsenmaat eivät voi tuosta vaan irtautua YK:n – Peruskirjasta. ainakaan laillisesti, minkä tuo peruskirja mitä suurimmassa määrin määrittelee.

Järjestö ja sen silloinen egyptiläinen puheenjohtaja Mohamed El-Baradei saivat tästä kirjaimellisesti YK:n Peruskirjan mukaisesta järjestelystä ja sen avulla toteutetusta ydinasesulkusopimuksista j sen valvonntamekanismita  Nobelin rauhapalkinnon vuonna 2005.

https://yle.fi/uutiset/3-10201786

Iran-sopimusta valvonut IAEA:n suomalaisjohtaja erosi yllättäen – syytä ei kerrota

Tero Varjorannan ero tapahtui vain kolme päivää sen jälkeen kun Yhdysvallat kertoi vetäytyvänsä Iranin ydinsopimuksesta.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n suomalainen varapääjoh- taja Tero Varjoranta on eronnut virastaan yllättäen. IAEA tiedotti asiasta perjantaina, kertoo uutistoimisto Reuters. Eron syytä ei kerrota.

Tero Varjorannan ero tapahtui vain kolme päivää sen jälkeen kun Yhdys- vallat kertoi vetäytyvänsä Iranin ydinsopimuksesta. Varjoranta johti IAEA:n ydinmateriaalivalvontaosastoa, joka valvoo muun muassa Iran-sopimuksen ehtojen noudattamisessa.

Varjorannan tilalle väliaikaiseksi varapääjohtajaksi nimitettiin Iran-tarkastusyksikön johtaja Massimo Aparo, kertoi IAEA.

– Järjestö ei voi kommentoida henkilökohtaisia asioita, jotka ovat luottamuksellisia, IAEA:n tiedottaja sanoi kysyttäessä Varjorannan eron syistä.

Iranin ydinsopimus asettaa rajoitteita Iranin ydintoiminnalle varmistaak- seen, että ne eivät tähtää ydinaseen kehittämiseen. Vastineeksi Iraniin kohdistuvia talouspakotteita on poistettu. IAEA:n tarkastajat pääsivät Iranin ydinlaitoksiin.

Sopimuksen allekirjoittivat 2015 Iran, Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Venäjä ja Kiina. IAEA sanoi keskiviikkona, päivää Yhdysvaltain ilmoituksen jälkeen, että Iran noudattaa yhä ydinsopimusta.

Varjoranta toimi IAEA:ssa lokakuusta 2013. Hän oli mukana Iranin ydinsopimuksen neuvotteluissa.

Lue myös:

https://yle.fi/uutiset/3-8154672

IAEA:n suomalaisjohtaja Iranin ydinsovusta Yle Uutisille: ”Valvontatoiminta on täydessä vauhdissa”

Tero Varjoranta uskoo IAEA:n pystyvän valvomaan sopimuksen toteutumista.

14.7.2015 klo 15:24päivitetty 14.7.2015 klo 17:37

https://yle.fi/uutiset/3-6523353

IAEA:ssa aloittava Varjoranta: Suomella on hyvä maine ja tapa tehdä asioita

IAEA:ssa lokakuussa apulaispääjohtajana aloittava Varjoranta arvelee, että tehtävän kannalta vaativimpiin tapauksiin lukeutuvat Syyria sekä Pohjois-Korea, joka on valvonnallisesti Irania hankalampi.

4.3.2013 klo 18:53päivitetty 4.3.2013 klo 18:54

AIEA:n nykyinen pääsihteeri on japanilainen Yukiya Amano.
Varjoranta johti apulaispääjohtajana järjestön ydinmateriaalien valvontaosastoa, joka on avainasemassa ainakin fissioydinaseiden valvonnassa, sillä ydinmateriaalin rikastaminen on pommin valmistamisen vaikein tehtävä.

Pääsihteerin lisäksi järjestöllä on kuusi apulaispääjohtajaa:

• Aldo Malavasi, ydinfysiikan ja sen sovellusten osaston johtaja.
• Yang Dazhu, teknisen yhteistyön osaston johtaja.
• Tero Varjoranta, ydinainevalvonnan osaston johtaja.
• Mihail Tšudakov, ydinenergiaosaston johtaja.
• Juan Carlos Lentijo, ydinturvallisuusosaston johtaja.
• Janice Dunn Lee, hallintojohtaja.

Enbuske vai mikälie tv-ohjelmassa kun Apulannan rumpali Sipe Santapukki kertoi  joutuneensa välillä keikoilla hyväksikäytetyksi , niin yleisön reaktio oli räjähtää nauruun.

Mikähän tuon yleisön reaktio olisi ollut jos saman olisi ollut kertomassa joku naistähti?

Eikö Me Too -kampanja koske yhtä paljon ahdistelluiksi tulleita miehiä, siinä missä naisiakin.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201805112200936380_ul.shtml

”Opetuksessa muun muassa seksuaalivähemmistöön kuuluvia neuvottiin kivittämään kuoliaaksi tai tappamaan heidät heittämällä korkeiden rakennusten ikkunoista. Arkkivihollisten, juutalaisten painotettiin olevan korruptoineita, ahneita ja kavalia.

Opetuksessa myös kaikenlainen muslimien sulautuminen belgialaiseen yhteiskuntaan tai yhteistyö viranomaisten kanssa kiellettiin islamin vastaisena.”

Tällaisesta on  koitettu keskustella julkisestikin, mutta joidenkin mielestä tällainen ei missään nimessä ole Suomessa mahdollista.

Täällähän on vain rauhanomaisia ja erityisesti muita suvaitsevia muslimena…

Politiikan tutkija  Lapin Yliopistosta Airi Linjakumpu on tehnyt laajan tutkimuksen laestadiolaisuudesta.

”Tutkija yllättyi: Lestadiolaisten taloudelliset verkostot ovat tiiviitä ja välillä arveluttavia”

Kuten tunnettua mm. pääministeri Sipilä on laestadiolainen ja asuu Kempeleellä, joka on vahvaa laestadiolaisten aluetta. Tutkija ihmetteli myös sitä, kun laestadiolaisilla menee rahan ansaitseminen edelle uskonnon.

Laestadilaisuus on ilmeisen suosittua Pohjois-Suomessa, jossa jäseniä lahkolla on peräti n. 100.000.

”Laestadiolaisilla on tiiviit verkostot, joissa ovat mukana niin virkamiehet, kuin yrittäjät. Tutkijan mukaan erikoisesti rakennusala on sellainen, jossa verkosto toimii. Voi vain arvailla miten tonttipolitiikka ja rakentaminen hoidetaan, kun hyväveliverkosto päättää asioista.”

Lasetadiolaisuudessa arvostetaan yrittämistä enemmän, kuin voisi olettaa.

”Lestadiolaisuuden taloudellisilla verkostoilla on kääntöpuolensa, josta liikkuva tieto on ollut epämääräisempää. Ilkeimmät puhuvat mafiasta, joka hylkii ulkopuolisia ja suosii omia.”

Lukiessa tutkimustulosta tulee mieleen väkisinkin kysymys, onko kyseessä uskonnollinen lahko vai jonkin sortin mafia?

Lainaukset Helsingin Sanomista 11.5.2018

Aurinko armas suosii nyt meitä pohjolan ihmisiä. Pitkän talven ja erittäin kylmän alkukevään jälkeen tämä nyt meneillään oleva säätyyppi on uskomaton. Meitä hellitellään jo pian hellelukemilla (yli +25 c).

Terassit on täynnä väkeä ja kylmä kalja hivelee kurkkuja. Voisiko muuta toivoa?

Talvivaatteet on joutanut kesäsäilöön ja tilalle on tullut kepeät kesävaatteet. Mutta pieni varoituksen sana vanhemmille herroille. Älkää vielä luopuko pitkistä kalsareista, sillä se eturauhasveitikka voi tykätä huonoa jos vaikka sattuisi istumaan kylmälle kivelle.

Tytöt ovat nyt koreita keveissä kesävaatteissan. Nyt on vaan muistettava metoo-huudot, että ei mentäisi liian liki. Katsoa saa, mutta koskea ei.

Siinä sitä on vanhenevan miehen kesähupi, kun istuu terassilla ryystämässä kaljaa ja katselee ohi sipsuttelevia tytönhupakoita sekä muistelee nuoruuttaan.

Vanhan liiton ihmisenä riittää nykyhetkessä ihmettelemistä. Esimerkiksi nämä reikäiset farkut. Tuntuu että varsinkin teini-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin ne alkavat olla aivan must. Käsittämätöntähän se minun mielestäni on että valmiiksi risoja kalliilla hinnalla ostetaan. Ja sitäkin ihmettelen että kun nykyihmisellä on pyrkyä kulkea omia polkujaan olla yksilöllinen niin kuitenkin kaikilla risat housut jalassa eli laumasieluja kuitenkin loppuviimeksi ovat.

Tästä ei kai voi nuoria arvostella vaikka mieli tekisi mutta rikkinäiset housut hyvinvointivaltiossa tuntuu näin vanhemmalla iällä irvokkaalta kun tietää että maailmassa miljoonat ihmiset kulkevat risoissa vaatteissa ihan muista kuin ulkonäkö ja imago syistä.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248367-puoluesihteerin-huomio-suomalaisten-elakkeista-tulisi-ajatella-enemman-veroista
–
Antti lupasi 100 euroa pienimpiin.
Tuomas haluaa leikata.
– Molemmat ovat oikeassa sillä eläke on itseasiassa sosiaaliturva.
Eläkkeen voisi rajata 2000-4000 riippumatta siitä miten kukin on sitä voinut kartuttaa.
Ylärajan alentaminen toisi varaa korottaa niitä pienimpiä eläkkeitä.
Samalla monimutkainen sosiaaliturva voitaisiin yksinkertaistaa.
– Hyvä ajatus mutta eihän päättäjät voi luopua heille tulevista korkeista eläkkeistä.
Toisaalta onhan olemassa erilaisia säästövakuutuksia heille jotka työelämässä ansaitsevat yli
normaalin elämisen tarpeen.
– Ehkäpä pitäisi vielä olla varallisuuden arviointi ennen eläkkeen määräämistä sillä kaikki eivät välttämättä tarvitsisi eläkettä edes vanhuudenpäivillään?

Mitä tavallinen suomalainen tietää EU:sta? Tässä joitakin asioita, jotka esiintyvät melko usein mediassa.

1. EU:ta johdetaan Brysselissä päämajaa pitävästä komissiosta, jota ei ole vaaleilla valittu. Suuri demokratiavaje. Se tiedetään, että komissaarit, joista yksi on suomalainen Jyrki Katainen, joka oli aikanaan Suomen huonoin pääministeri ja pakeni sitten Brysseliin kesken vaalikauden, kun oli pääministerinä hankkinut komissaarin paikan nuolemalla komission puheenjohtajan p—-ttä. Sekin tiedetään, että komissaarit nostavat huikeita palkkoja ja eläke-edut ovat ruhtinaalliset. Rahat kerätään jäsenmaiden verovaroista.
2. EU:ssa eletään erittäin tuhlailevasti. Parlamentti matkustaa Brysselistä Ranskan Strasbourgiin kerran viikossa ja siihen kulutetaan rahaa aivan turhaan monia miljoonia kuukaudessa ja verovarojamme tietty. Kyse on Ranskan ylpeydestä pitää kiinni tästä menettelystä.
3. EU:n komissio suoltaa jäsenmaille direktiivejä, joista monet ovat aivan naurettavia, kuin se kiero kurkkukin aikanaan.
4. Tärkein tieto EU:sta on se, että jäsemaiden maksamista jäsenmaksuista osa palautuu takaisin jäsenmaille erilaisina tukina, kuten esim. maataloustukena. Mutta tässä rahanjaossa jäsenmaille ei noudateta tasapuolisuuta, vaan jotkut maat ovat ns. nettomaksajia ja jotkut toiset taas nettosaajia. Esim. Suomi on nettomaksaja, joka tarkoittaa, että me maksamme enemmän, kuin saamme tukia. Puola, Unkari Romania ym. uudet Itä-Euroopan maat taas saavat paljon enemmän rahaa EU:ta, kuin maksavat sinne. Suomalaiset veronmaksajat elättävät siis näitä nettosaajamaiden kansalaisia omalta osaltaan. Oma lukunsa on Kreikka, joka on kupannut satoja miljardeja euroja muilta jäsenmailta siten, että muut jäsenmaat ovat joutuneet takaamaan rahat, jotka on lainattu pankeilta. Jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan pankeille takaajat joutuvat maksamaan ne, myös Suomi, jonka osuus on miljardiluokkaa.
5. Tässä oli tärkeimmät asiat, mitä tavallinen kansalainen tietää EU:sta näin EU:n päivän ehtoona.