Nyt on pakko

Hallitus laatii pakkolakeja.
Kaikenmaailman dosentit on valjastettu puolestapuhujiksi.
Sinisten V5 loikanneiden joukko siunaa ja uskoo voittavansa vaalit.
Ja sitten asiaan:
On hyvä että jokainen työtön pakotetaan etsimään neulaa heinäsuovasta.
Aikojen alussa hallitus järjesti hätätöitä,
– mutta nyt työttömien on itse taiottava se työpaikka
kyllä sokea kanakin jyvän löytää sanoo vanha viisaus.
Jälkikommentti:
Lisääntyykö työpaikat jos yhtä vapaata työpaikkaa kohden lisätää
hakijoiden määrää esim tuhannella?
Kyllä lisääntyy annetaan se yksi työpaikka kolmeksi päiväksi ja sitten taas seuraavalle.
Ehdotus:
Jaetaan jokainen työpaikka kahdelle siten että tehdään neljän tunnin työpäiviä.
Näin työpaikat lisääntyvät tuplasti ja meillä on työvoimapula
siten voimme ottaa hallituksen haluamaa työvoimaa ulkomailta.

Ruotsiin turvapaikkaa hakemaan

Uutiset kertovat, että Sipilän Kepu-vetoinen hallitus suunittelee uusia ”pakkoja” jopa pitkäaikaissairille. Mitähän sen jälkeen. Tuleeko Sipilän Suomesta pakkovalta, jossa lakien voimalla pakotetaan elämään juuri siten, kuin hallitus määrää.

Hallituksen esittämien lakien läpimeno on varmaa, kun hallituspuolueiden kansanedustajat pakotetaan äänestämään niiden puolesta. Sitten on vielä se Soinin loikkarijoukkio, joka varmistaa lakien hyväksymiseen.

Otsikkoon viitaten on alettava suunnitella Suomesta poislähtöä. Lähin paikka on Ruotsi, joka on sivistyneempi, valistuneempi ja demokraattisempi, kuin Suomi. Miksi emme voisi hakea Ruotsista turvaa, kun Suomessa meitä uhkaa pakkovalta. Kepu on tehnyt Suomesta oikein junttien maan.

Ittensä puolesta -yksinpuhelu Armon kintereillä

  • Taru Hallikainen, Armon kintereillä, Arktinen Banaani, 2017

Kirjan kuues luku, Sukupuolen vankina, Anita (entinen Jari) Pistemaa

_____

– olipa kerran koira, tämän mittanen ja tämän korkunen, ei mithän arvioita eikä arvosteluja, soli täyellinen koira, semmosenhaan, ihana ja rakastettava.

– silmät selälhään kattoa vain, mikä koira tuossa tai kuka tuo ihminen on tai kuka mie olen, mutta niin monet ei kykene kattohmaan, niilä mennee syän nurin ja pään sisälä semmonen karuselli, että äkkiä joku leima tuole othaan tai koirasta puhheenollen, huonotapanen eikähän sole mithän rotuakhaan.

– meissä aktivoituu helposti liikaa meile ittele, mei kestetä nähä, alkaa pilkka, torjunta, arvostelu, viha kasvaa toisenlaista kohthaan.

– hallitteeko minua mielistelyn halu ja tarve vai olisinko kaiken uhallaki uskollinen ittellinen, näen maailman kauhneuen ja uskallan olla ja uskallan antaa toisenki olla kauhniita semmosenako olhan.

– olenko itte tuttu ees ittelleni, tulla tutuksi ittensä kans, voikos tältä elämältä enämpää pyytääkkö, että tuntea oma maallinen ja henkinenki ilmentymisensä ja hyväksyä seko vettä vaan, ooh, mikä ihana ajatus.

– yksinäisyyttä on muuten olla tuntematta itteä ja sillonhan ei voi tuntea kethän muutakkaan?

– olla korskea hieno suorittaja tai vaijjeta ittestä ittensä eessä, kulkea pää painuksissa tai kattoa ylhäälä alas itteään ja muita, tai kattoa sivhuun itteä ja muita, vältellä ittensä näkemistä ja sillain estää ittensä kohtaamista.

– selittää asioita pois ittestä tai itteltä, kertoo ittele ja toisile tarinoita, ihan itte estää itteänsä näkemästä ittensä ja elämänsä.

– kritiikin kannukset vaan koliseeko molhan niin muka viishaita ja kaikkitietäviä ja pikkuihminen meissä itkee hiljasta toivotonta itkuako kukhan ei kuule meitä, ei ymmärrä meitä.

– vai kuunneltasko sittekki, ihan pikkusen kuunneltasko ihan itte itteämme, että mitä meile kuuluu?

– pikkuhiljaa opeteltas kuuhleen meissä jokhaisessa ittessämme olevaa sisäistä lasta ja hänen itkuaan.

– sisäinen lapsi, jota rakastettaan, kykenee nauttiin elämän asioista, haluaa leikkiä, iloita, kokea olevansa turvassa, häntä ei hylätä eikä komennella tietynlaiseksi vaan hän saa kokea ääretöntä hyväksymistä ja ehdotonta rakkautta aamusta ilthaan.

– häntä, siis sisäistä lasta kuuntelemalla ja rakastamalla molhan yhteyessä itteemme, olhan ittessämme, no sitä enämpää ei elämältä voi pyytääkkö antaa ittensä olla oma ittensä niinko on ja antaa ittensä ja toisten ellää omana ittehnään täyttä ommaa elämää.

Rakhauella hilkkapien

Pikaisesti: Digipalvelupiste joka kylään?

Heikki Karjalaisen taannoisen blogauksen kommenteissa nousi esille wanha keskustelu – mitäpä jos joka kylässä olisi ns. digipalvelupiste josta saisi apua ja paikan hoitaa aivan kaikki netitse hoidettavat palvelut, pankista verkkokauppaan ja terveystiedoista kansalaisaloitteisiin.

Olisiko tämä jotain mitä kannattaisi työstää koherentiksi ideaksi ja laajemmaksi keskusteluksi? Huolin mielipiteitä, sitten tiedän käytänkö tämän suunnitteluun ihan oikeaa aikaa.

Rasismihysteria on jo naurettavaa

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801052200649569_u0.shtml

”Rasistisena pidetty linnunnimi ”kafferikiitäjä” muutettiin Suomessa – ”Sitä ei pidetä enää sopivana”.”

Jo on rasismihysteerikoilla hirveä pelko ”rasismista”, kun tällaisia vanhoja nimiä muutellaan, vaikka niitä ei nostaali ihminen mihinkään rasistiseen toimintaan edes osaa kytkeä.

Varjele noilta ”suvaitsevilta”.

Sää on ihan /Cstä, mutta eihän sille mitään voi

Tänne Varkauden seudulle satoi jo ihan mukavasti lunta, joten elättelin toiveita pääseväni hiihtämään sekä ladulle, että myöhemmin myös metsäsuksillani repun kera.

Lämpötila on kuitenkin ollut jo päiviä plussan puolella, joten ei tee mieli edes kävellä saati sitten hiihtää. Ampumaradalle menevä tiekin on luultavasti surkeassa kunnossa.

Poppamiehet ennustavat vielä huomiseksikin tätä samaa loskakeliä, mutta sitten muka pitäisi pakastua. Toivottavasti pakastuu ennen kuin lumet häviää – Grrr…

Nils Torvalds Venäjästä

Näin sanoo Nils Torvalds Venäjästä Hesarin mukaan=

Torvaldsin mukaan Venäjä pitää saada ymmärtämään, että se ei voi rakentaa tulevaisuuttaan vanhan suurvaltaunelmansa varaan.

”Venäjä pitää työntää takaisin realismiin. Sillä ei ole muuta positiivista polkua.”

Torvalds perustelee näkemystään laajemmin sillä, että Venäjän taloudellinen asema maailmassa heikkenee päivä päivältä teknologian nopean kehityksen ja energian hintojen alenemisen takia.

Nyt kolme neljäsosaa Venäjän vientituloista tulee kaasu- ja öljytuloista, mutta teknologisen kehityksen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehityksen seurauksena noiden vientitulojen suhteellinen osuus on pienenemässä.

Torvaldsin omat perustelut Nato-jäsenyydelle lähtevät juuri tästä Venäjän pidemmän aikajakson tarkastelusta.

Venäjä on epävakaa valtio, jolla on erittäin voimakkaat militaristiset perinteet ja sekasorron hetkellä tarve synnyttää viholliskuvia, hän perustelee.

”Selkäytimeni sanoo, että sellainen ei ole turvallinen lähiympäristö, ja siksi kynnys [Suomeen hyökkäämiseen] on asetettava niin korkeaksi, että sen yli ei mennä.”

 

Kehitysmaan arkea

Sähköt poikki lumen vuoksi. Lunta on satanut ennenkin, mutta sähkölinjat on hoidettu raivaamalla etukäteen. Verkkoyhtiöillä on voitonmaksimointi etusijalla.
Suurin virhe on ollut eriyttää verkkoliiketoiminta pörssikeinottelijoille.