Ikävä olla nyt ilonpilaajana niille, jotka jo hihkuvat onnesta perussuomalaisten pienestä kannatuksen muutoksesta eduskuntavaaleihin nähden. Mutta itse katson, että kannatukseen ei ole juurikaan tullut merkittävää alenemaa huolimatta tästä valtavasta ajojahdista ja vihajournalismista jonka kohteeksi perussuomalaiset joutuivat sen jälkeen, kun heille hallitusvastuun ovet aukesivat.
Marinin aloittama kansan kahtiajakaminen hyviin ja pahoihin ja perussuomalaisten rasisteiksi leimaaminen ei tuottanut toivottua tulosta vaaleissa ja kansa äänesti väärin ja Marinilta tippuivat kintaat.
Kun ei persuäänestäjät hylänneet puoluettaan tässä rasisti, natsi ja fasistihysteriassa, niin ei ne hylkää myöskään hallitusohjelman kirjauksista ja sen viemisestä maaliin, koska tekemättä jättäminen ja jatkaminen entisellä Marinin mallilla, nyt vain Ison Antin vetämänä olisi se viimeinen naula hyvinvointivaltion ruumisarkkuun.
Ja vaikka nyt AY-mafia ajaisi kaikki tykkinsä parkkiin senaatintorille ja eduskuntatalon rappupieleen ja kiljuisi ja vaatisi lakkokenraaleineen ja nuorisokomsomoleineen Purran päätä vadille, niin persut kun on vastuuta lähtenyt kantamaan, niin se ei mölisevän ja ulisevan vasemmiston edessä peräänny hallitusohjelman tavoitteista, jolla tämä maa nostetaan takaisin moraalis/taloudellisesta alhosta työn ja yrittämisen yhteiskunnaksi, jossa terve kansantalous kykenee parhaimmin huolehtimaan niistä heikompiosaisistakin, jotka vasemmiso on hylännyt kuvitellen, että utopiat kyllä tuo leivän pöytään ja jos utopiat loppuu, niin unelmat kuitenkin pitää suolenmutkan murinatkin hiljaisena.
Sen vielä sanon, että Suomen eduskunta on paikka jossa tehdään päätökset koko yhteiskunnan parhaaksi ja nyt ei pidä kansan kokonaisetua lähteä vaarantamaan minkään, sanon minkään ulkoparlamentaarisen korporaation eikä muidenkaan pienten marginaaliryhmien painostuksessa, sillä he katsovat vain omaan napaansa ja jos näiden edessä lähdet peruuttelemaan, niin sen jälkeen autossasi hyvin todennäköisesti pakki on käytetyin vaihde.
Perussuomalaisten kannattajat ja heitä äänestäneet ovat valveutuneita ja kriisitietoisia ja tietävät, että parempi kerta rytinä kuin ainainen kitinä.
Sitä minä eniten ihmettelen, että nyt nämä oleskeluyhteiskunnan kasvatit ja kaikensortin ikuiset ylioppilaat ja taivaanrannan maalarit marssivat nyt punaisten lippujen hulmutessa ja vaativat etuuksiensa säilyttämista entisellään, tai jopa parannettavaksi, laittamatta tikkua ristiin sirkuksensa jatkumolle, kun yhä pienempi joukko joutuu heidän oikeutensa maksumieheksi vastuullisuudellaan.
Onhan tämä nyt aivan käsittämätön yhtälö, että maassa on lähes joka alalla työvoima pula ja samaan aikaan sadat tuhannet ovat ”kortistossa”, kyllä jos minä saisin päättää, niin nyt ei ole enään porkkanoiden aika, vaan pitää ottaa keppi lujasti vasemmasta kädestä oikeaan käteen, kyllä siinä marssimisetkin unohtuu, kun joutuu hikoilemaan muuallakin kuin ruokapöydässä.
Onhan tämä nyt vastuuttomuuden huippu ja moraalittomuuden huipennus, että tässä huonossa taloudellis/rahoituksellisessa taantumassa AY-mafia aikoo ja uhkaa laittaa Suomen kiinni, kun hallitus tavoittelee työelämään muutoksia, jotka verrokkimaissamme on ollut arkipäivää vuosi kymmeniä. Olen aina sanonut ja sanon yhä, että suurin työllisyyden este on kolmikanta ja nytkin kuten näyttää, että AY on poteroissaan, niin silloin hallituksen tulee muuttaa työlainsäädäntö kaksituhatta luvulle, jos sitä ei tehdä, niin marssijoiltakin loppuu leipä.
