Säätytalon kammareissa, hallitusta kasataan, kansalaiset kaulakeinuun, vasemmistoo toivoaa.
Petteri se tanssiinkutsun, Riikalle hän esitti, orpopojan valssin kautta, liitto luja eteni.
Marini se Petterille, oli liian kopea, seinäruusuks joutui jäämään, bilejengin johtaja.
Eikä olis tanssin rytke, onnistunut parilta, Marinilla kengät ovat, vasempia molemmat.
Hendikson ei seinäruusun, osaa ota itselleen, kaikki käy kun muistaa että, pakko Ruotsi säilynee.
Kristillisten Sari lähtee, nostaa suosta suomea, kävely nyt vaihtuu juoksuks, muuten tulee noutaja.
Vappuahan tässä ensin, päästään kaikki juhlistaan, mutta taitaa puna liput, puoles tangos kollottaa.
Juhannukseen varmasti jo, hallitus on kasassa, silloin voidaan vasemmiston, painajainen kuopata.
Se on varmaa että kaikki, helppoheikit kailottaa, kun ei pääsee enään piikkiin, yhteiskunnan riekkumaan.
Oppositiossa nähdään, kuinka kepu uudistuu, toverit ei tarvi enään, kynnysmatto vapautuu.
Marini se varmaan lähtee, sinne missä arvon saa, muiden huoleksi paskat jättää, koiraa hyvin muistuttaa.
Itse ainakin ma oottan, kuinka vasen vakuuttaa, toivossa on hyvä elää, velka maamme pelastaa.
Orpo johtaa hallitusta, Riikka vahtii rahoja, vasen laita itkee kun ei, ole ilmais lounaita.
Tuppuraiset, tappuraiset, Kiurut sekä harakat, heitä ilman suomi pärjää, Marinkin on paossa.
Perussuomalaisista se, puhemieskin leivotaan, vasemmiston vihapuheet, eivät ole parempaa.
Marini kun rasisteiksi, leimas osan kansasta, sillä taattiin porvareille, kaksois voitto vaaleissa.
Neljä vuotta vasemmisto, nuoleskelee haavojaan, toivotaan et avohaavaa, rupi ei tuu pelastaan.