Kaikkialla länsimaisen markkinatalouden maissa pyritään – on aina pyritty – kamppailemaan yritystoiminnan häiriötä, kartellisoitumista, vastaan mutta ei sitä kokonaan koskaan pystytä nujertamaan. Muutenhan kyseessä ei olisikaan vapaa markkinatalous.
Kartelli on yritysten välinen sopimus tai tosiasiallinen yhteistoiminta hintatason pitämiseksi korkeampana kuin miksi se muodostuisi keskinäisen kilpailun vaikuttaessa. Kartellisoitumista esiintyy monissa muodoissa. Eräs muoto on kulutustavaroiden (mm. kodinkoneet) laadun tietoinen heikentäminen yhteisymmärryksessä tai jopa sopimuksin uusien tuotteiden myynnin lisäämiseksi käyttöiän lyhentyessä.
Meillä Suomessa elintarvikealan kartelli muotoutuu ilman että siitä olisi mitään muodollisesti sovittu, koska alan yritystoiminta on äärimmäisen keskittynyt puoleen tusinaan jättiläismäisiä (Suomen mittakaavassa) toimijoita. Näiden johtomiehet ja naiset tuntevat toisensa läheisesti, omaavat saman koulutuksen, istuvat samoissa seminaareissa, bilettävät ja bailaavat yhdessä. Näissä sulkeutuneissa olosuhteissa syntyy helposti Lapin hiihtomajalla ääneen lausumaton yhteisymmärrys nostaa hinnat jokaista hyödyttävälle tasolle kiusallisen kilpailun häiritsemättä aina kun ilmaantuu sopiva veruke kuten nytkin Ukrainan sota ja energiakriisi.
Joidenkin näiden yhden käden sormilla laskettavien ,vaivihkaa kartellisoituvien hintojen vedättäjien, alkuperäinen tausta on ollut kuluttajien etua ajava yhteistoiminta, mutta nämä muistot häipyvät kabinettien konjakintuoksuisessa ilmapiirissä. Osana suomalaista kartellisoitumista nämä määräävässä asemassa olevat suurliikkeet pystyvät estämään todellisten kilpailijoiden tulon markkinoille käyttäen tähän vahvaa vaikutusvaltaansa poliittisiin puolueisiin – yksi yhteen ja toinen toiseen. Suurliike on itse asiassa poliittisen puolueen jatke – tai päin vastoin. Puolueella ja suurliikkeellä on oma erillinen kassansa ja kirjanpitonsa, mutta tulokertymien suunnittelussa on yhtäläisyyttä.
Tästä etupäässä johtuu elintarvikkeiden todellisuuteen perustumaton voimakas hinnannousu Suomessa.

