Kuinka kansan maksamasta YLE:stä saa tulospalkkiota

Tämä on sitä punaista voimaa joita näilläkin blogeilla näkee, ”sun rahat on mun rahat” sekä ei kuuluta Natoon koska omat palkkiot pienenee…tyypillistä 50 vuotta sitten muttei nykyaikana.

”Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sai viime vuonna 40 500 euron tulospalkkion, ilmenee Ylen palkitsemisraportista.

Ylä-Anttilan kiinteä kokonaispalkka luontaisetuineen on 321 000 euroa. Hänen viime vuoden kokonaisansio oli 361 000 euroa.

Palkitsemisraportin mukaan tulospalkkio perustuu kaikilta osin ennalta annettujen tavoitteiden toteutumiseen.

– Ennalta asetetut tuloskorttitavoitteet mittaavat yhtiön strategisiin painopistealueisiin kuten asiakkuuksiin, vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymistä, raportissa todetaan.

Ylen hallitus päättää palkitsemispolitiikasta. Hallitusta johtaa Thomas Wilhelmsson,” (Iltalehti)

 

Riistakolareita.

Tämän aamuinen Forssan lehti uutisoi riistakolareista (kauriit, peurat), jopa Tammelan – Forssan välisellä aivan suoralla tiellä ja jossa on vieläpä 60kmh rajoitus. Tien pientareissakin on melko väljät piennaralueet.

Kyllä jokainen, joka näitä tieosuuksia säännöllisesti käyttää, tiedostaa, ainakin pitäisi, nämä riistaeläinten kulkureitit (tienylitykset), mutta se vauhti ja tilannenopeus. Lisäksi pitäisi kauriiden ja peurojen osalta huomioida sekin asia, että kun yksi menee tien yli, perässä melko varmasti seuraa toinen.

Siis varovaisuutta.

Mikähän punaisessa planeetassa houkuttelee ??

Elon Muskin mukaan SpaceX-alukset tulevat viemään ihmisiä marsiin jo viiden vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden sisällä. No tuskin on muuta kuin pelkkää hiekkaa koko planeetta, mutta jos kova hinku on, niin mikäs siinä sitten.

UUSI SUOMI

Alkoholi + psyyke

Alkoholi sopii huonosti yhteen sairauteni kanssa ja sen on minulle monta kertaa hoitava lääkäri ja sairaanhoitaja sanoneet. Uuden vuoden aattona tuli vähän sorruttua kun join 15 tölkkiä sandelsia. Kuitenkin kieltäydyin kohteliaasti terävistä vaikka naapurit kovasti halusivat tarjota minulle viskiä ja konjakkia vähän ennen vuoden vaihtumista. Silloin kun otan niin pysyttelen oluessa paitsi joskus hyvä punaviini menee.

Pitäisikö lukea?

Olen lukenut melko paljon  elämäkertoja (mm). Hyvin kirjoitettuja ja heikommin kirjoitettuja.

Muutamia aikoja sitten luin Vihtori Kosolan (1884- 1936) muistelmat ”Viimeistä piirtoa myöten” Esipuheensa lopulla Kosola sanoo : ”Lopuksi pyydän kiittää toimittaja Vilho Viitaa, joka nämä muistelmat on koonnut ja painokuntoon järjestänyt.

Lapualla punapaitain riisumisen 5-vuotispäivänä 1934.”

 

Lukukokemus oli myönteinen. Fanaatikon sijasta kohtasin sivistyneeltä vaikuttavan, persoonallisen ja  isänmaallisen talonpojan.

———————————————————————

Yleissivistyksessäni on Hitlerin mentävä aukko. Hänen kirjansa ”Taisteluni” on lukematta. Näillä näkymin paikkaan tämän aukon lähitulevaisuudessa.

Onnen pieniä papanoita.

Onnellinen suomen kansa, kateutta herättää, ulkomaiset vierailijat, häpee omaa perimää.

Rajoillamme rautaa piisaa, sotakoneet vartioi, vaikka kuuluu naapurille, se ei huolta tuota lain.

Leipäjonot pitkänlaiset, onnelliset jonottaa, lotto voittoon köyhä vertaa, ruokassin tarinaa.

Juhlapuhein kunniaa me, vanhuksille tarjotaan, yksinäisnä vaipoissansa, kuolema vain armahtaa.

Nykyään ei työttömyyskään, ole meille kauhistus, Kelan luukut onnen takaa, hiki otsan kauhistus.

Nuorillemme onnen tuottaa, mobiilinen kapistus, opettajan korvaa kyllä, robottinen komistus.

Puhdas luonto onnen antaa, sitä kyllä vaalimme, vihree kulta koskematta, tupa jumi tietää sen.

Puhtaat vedet kalaa täynnä, pyytäjät vain puuttunee, kassi lohi Norjan maalta, onnen vatsat täyttänee.

Onneaan ei suomalainen, vakan alle piilota, molemmista päistään polttaa, kynttiläänsä surutta.

Velatkin on saatavia, mitäs sitä poraamaan, lapsemme ne aikanansa, maksaa hymyt naamallaan.

Mitään huonoo suomen maasta, enpä kyllä löytäne, vaikka meiltä Brysseliin on, itsenäisyys häipynyt.

Markkaakaan ei kukaan kaipaa, euro kyllä elättää, onneamme muille jaamme, vekselit kun vilistää.

Ennen meillä hädän tullen, rukoilimme jumalaa, nyt on rahan jumalasta, tullut mekka suomen maan.

Pienet ovat huolet meillä, mikäs täällä eläes, osaajat ei lopu meiltä, lähi-itä takaa sen.

Tasa arvon malli maana, suomi kyllä tunnetaan, nyt on vuoroin miehet pantu, hellan tulta vahtimaan.

Saulikin se koittaa tehdä, tarpeelista itsestään, vaikka Jenni valvoo ettei, ”pojat” pääse häsläämään.

 

 

Tais olla vähän silmä vammoja uutena vuotena

No noinkin joskus mutta kyllä se yksikin riittävä on nolla lukuun tuskinpa tullaan pääseen

Mutta kaiken kaikkiaan voi sanoa ettei niitä onneksi tullut Helsinkin alueella vain kuusI

Mutta tavoite noissa pitää olla nolla ei siitä kannata kenenkään mesota muuta nolla lukema kertoo että kansa tuntee itsestään vastuuta

Mutta on aika hyvä tulos Suomessa seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

Viime vuoden vastaamattomia kysymyksiä

Vuosi kääntyi ja mieleeni tuli kerätä asioita, joita voi pitää menneeltä vuodelta jääneinä mysteereinä. Nämä ovat asioita, jotka joko joskus selviävät tai sitten eivät. Yhtä kaikki, vettä pitää Tammerkoskessa virrata ennen sitä. Seuraavat tulivat mieleeni.

Koronatoimien läpikäynti ja tieteen asema

Tarkoitukseni ei ole syyttää ketään päättäjiä kriisin hoidosta sinänsä, mutta näin iso tapahtuma tulee taatusti saamaan paljon jälkitutkintaa. Ehkä se mitä itse eniten pohdin on tieteen asema. Aika moni vallanpitäjä ympäri maailman ja Suomessakin on osoittanut vahvaa kritiikkiä, jopa vihaa tiedettä kohtaan. Minua kiinnostaa tietää siten vastaus kahteen kysymykseen: Ensinnäkin, laiminlöikö jokin päättäjä jossain merkittävässä asiassa totaalisesti varmistetun tieteellisen näkökulman, tietoisesti? Toisekseen, tekikö tiede itsessään jotain merkittäviä virheitä toimintatavoissa, eli toimi tieteellisen metodin vastaisesti? Parhaimmillaan tästä voisi saada hyviä oppeja tulevaan.

Ketkä vaikuttivat Capitolilla?

Yhdysvaltain kongressitalon valtaus heti vuoden alussa oli melkoinen shokki. Vaikka itse valtaus lopetettiin nopeasti eikä demokraattinen prosessi kärsinyt, oli tapaus monella kauhealla tapaa vailla vertaa. Minua kiinnostaa tietää mistä kaikkialta tuli polttoainetta ja mistä katalyyttejä. Trumpin syyttäminen yksin kaikesta on naurettavaa yksinkertaistamista, vaikkei hän millään muotoa viaton olekaan. Oliko vierailla valloilla osaa? Oliko Facebookilla osaa? Ounastelen, että nämä tiedot eivät tule julki koskaan.

Kaius Niemen syyttämättä jättäminen

Jo vuosia sitten alkanut tutkinta HS:n paljastettua väitettyjä puolustussalaisuuksia sai tänä vuonna jatkoa, kun toimittajia vastaan nostettiin syytteet – mutta päätoimittaja ja toimituspäällikkö jätettiin niiden ulkopuolelle. Kuten muiden lomassa mittava SK:n analyysi aiheesta pohti, päätoimittajan sulkeminen syytteiden ulkopuolelle näissä oloissa on käytännössä mahdotonta. Miten Niemi hankki itsensä pois syytteistä? Oliko se lahjontaa, kiristystä – vai, kuten pahoin pelkään – heittikö Niemi toimittajansa bussin alle? Hänen asenne on ollut trenditermiä käyttääkseni äärimmäisen toksinen ja esiintyminen ajoin kuin psykoosin vallassa. Jatkuva valehtelu alaisille ei sekään rohkaise. Mitä ihmettä tässä tapahtui? Vastaus varmasti löytyy, mutta se tarvitsee uuden sukupolven toimittajia, jotka haluavat nähdä tapauksessa metsän puilta. Tällä hetkellä keskustelua aiheesta käydään vain jumalallisten metaforien avulla. Sekava soppa.

Bonus: saako avoimen koodin kehittäjä tukea?

Joulukuussa iski yksi vakavimmista tietoturva-aukoista pitkään aikaan, liittyen log4j-nimiseen järjestelmään. Järjestelmä on laajasti käytöissä monimutkaisissa ja noh, sanalla sanoen, laiskasti ohjelmoiduissa järjestelmissä (=enemmistö Internetiä). Se vaikutti ehkä miljardien ihmisten tietoihin, kaupasta tieteeseen, valtion viranomaisista kyläkerhoihin. Kyse oli avoimen lähdekoodin järjestelmästä ja kun vika selvisi, korjaamiseen tarvittiin vapaaehtoisia. Yksi henkilö, joka ei saanut aiheesta palkkaa tai palkkiota, pisti elämänsä aikataulun sekaisin korjatakseen yhden tietoyhteiskunnan vakavimmista ongelmista. Korjauksesta hyötyivät mm. Amazon, IBM, Atlassian, Google ja lukuisat muut miljardivoittoja tekevät firmat. He maksoivat korjauksen teosta yhteensä 0 euroa. Moni on nostanut esille kysymyksen: onko tämä oikein? Minä nostan esiin kysymyksen: opitaanko tästä mitään ja keksitäänkö reilumpi tapa kompensoida vapaaehtoisia jatkossa?

 
P.S. Ei, minua ei tänäkään vuonna kiinnosta miten käy Tiitisen listalle.