Kaularankani
olen sinua
kurkkua myöten täynnä
Menit sitten kulumaan
miksi
enkö ollut sinulle tarpeeksi hyvä
löinkö laimin
enkä huomioinut sinua
jätinkö kietomatta
hyväilevään kaulaliinaan
Myönnän
en pitänyt tarpeeksi huolta sinusta
onko silti pakko kostaa
maksaa potut pottuina
piruilet ja ilkeilet
isket vyön alle
halpamaisesti tukit hermoratoja
vaikeutat verenkiertoa
juuri silloin kun
tunnen olevani elämäni kunnossa
Kaunaa kannat kaularankani
vaikka olen vienyt sinut kuvattavaksi
käynyt kanssasi
osteopaatilla, hierojalla, fysioterapeutilla, erikoislääkärillä
ja yhä vaan jaksat kiukutella
etkö voisi jo leppyä
unohtaa laiminlyöntini
Kaularankani
venytä nikamaasi
venytän puolestani pinnaani
yritä ymmärtää
samassa ruodossa tässä eletään loppuelämä
muuten kantelen sinusta omalle lääkärille
hän pistää sinut ojennukseen
mites sitten särkyilet
kiukkupussini
kaularankani rakkain
Aivan loistava !
Kiitos Mika
Sukulaiseni kävi leikkauksessa luultavasti samasta asiasta. Avattiin kurkku sivusta ja pantiin joku palikka kaularankaan. Ei mitään positiivista vaikutusta. Ilmeisen pirullinen kulumavika, johon on vaikeaa saada apua. Mieti tarkaan leikkausta, koska sen pitää olla vain huippuammattilaisten työtä.
Sitten toinen tapaus, joka voi liittyä asiaan. Toinen sukulaiseni kärsi yksitoikkoisesta työstö johtuvaa selkäsärkyä niin, että tuli ”puolihulluksi” ja Pitkäänniemeen. Ei löytynyt syytä- ei ollut kulmia, eikä mitään muitkaan heti erottuvia syitä. Pitivät hermohulluna.
Junailin hänet serkkuni luokse, joka oli Jorvissa huippuortopedi. Hänelle selvisi kuvista heti, että kysymys oli hermokanavien kalkkeutumista, jolloin rankaa taivutettaessa hermosäikeet osuivat kalkkeutumaan ja särky johtui siitä. Kalkkeuman pienentämiseen ja poistoon löytyi lääke, joka tepsi. Jo muutamassa kuukaudessa kivut pääosin hävisivät ja hän eli onnellisena kivuista vapaana elämänsä loppuun saakka.
Minulla ei vielä niin paha, että ajateltaisiin leikkausta. Päätä, niskaa ja hartioita juilii, mutta erilaisin jumppaliikkkein ja harjoittein yritän saada pidettyä joten kuten kurissa. Silti aina tulee kuin puun takaa yllättäen kun pitkään on ollut hyvä.
Hyvin osaat,Hannu, värkätä kivut runomuotoon. Minä en osaa muuta, kuin kiroilla, en sitten kuuteen vuoteen.