Ilmasto taitaa kylmetä, eikä suinkaan lämmetä

Keräsin tänään 11.9.2017 omista mustaherukkapensaistani mehumaijallisen mustaherukoita ja pistän aamulla mehumaijan ”tulelle”. Vuonna 2016 mustaherukka oli kypsää noin kuukautta aiemmin 14.8. Vuonna 2015 poimin mustaherukat 1.-2.9. mutta silloin meni myöhäiseksi kun oli muka tärkeämpää tekemistä.

Puolukkaa olen tänä vuonna poiminut erittäin valikoiden käsin yhtä puolukkapuuroa varten – keitin sen eilen. Vuonna 2016 keräsin puolukkaa jo säilöntäänkin 26.8. Vuonna 2015 pakasteeseen 6.9. Vuonna 2014 7.9. Nyt ei ole puhettakaan, että voisi poimia säilöttäväksi ensimmäistäkään puolukkaa.

2 vastausta artikkeliin “Ilmasto taitaa kylmetä, eikä suinkaan lämmetä”

  1. Kun historialliset mittaustulokset väärennetään laskemalla aiempia lämpötiloja, maaseudulla olevia mittausasemia lopetetaan ja mitataan jatkuvasti enemmän asfalttikenttien keskeltä, saadaan todellisuuden sijaan aina lämpenevä tulos.
    Tämä on ollut ja on edelleen ilmastoalarmistien toiminnan periaate.
    Tunnettu alarmisti Hansen julkaisi ainakin kolme käyrää historiallisista lämpötilamittauksista ja joka kerta uudessa oli väärennetty aiempia lämpötiloja edelliseen verrattuna.

  2. Ilmaston lämpenemistä lienee erittäin vaikea mitata. Sitä paitsi lämpömittarista näkyvät arvot eivät ehkä ole kaikkein oleellisimpia esimerkiksi myrskyjen kannalta. Ilman energiasisällöt ja energioitten jakaumat voivat olla olennaisempia. Kosteassa ilmassa on paljon enemmän energiaa kuin kuivassa.

    Mitä sitten luetaan ilmastoon. Meriä, järviä, jokia, pohjavesiä tai jäätiköitä tuskin luetaan. Ehkei osata luotettavasti arvioida, miten noiden vesien energiamäärät ovat muuttuneet, kun merienkin syvyydet ovat kilometrejä. Ei myöskään tunneta kiinteän maanpinnan tai kasviston tai rakennusten sitomia energiamääriä. Ei tiedetä missä vaiheessa edellä mainittujen energiavarastojen yhteinen energiansitomiskyky loppuu.

    Ei tiedetä, minkä verran sulasta maan sisuksesta siirtyy energiaa maan pinnalle. Lämpö kuitenkin siirtyy aina ylemmästä lämpötilasta kylmempään päin.
    —————————————
    Kasvihuonekaasuiksi lasketaan yleensä vähintään kolmiatomisista molekyyleistä muodostuvat kuten vesi, hiilidioksidi, metaani ja typpidioksidi.
    Näitä kaikkia kolmea lentokoneet täsmäsijoittavat taivaalle vähentämään lämmön heijastumista avaruuteen. Vaikka ilma kiertää ja lentokoneiden päästöt tuulettuvat alas, niin jatkuva liikenne ylläpitää päästötasoa ilmakehässä.
    Autojen pakokaasut jäävät paremmin kasvuston ravinnoksi nousematta ylemmäs kasvihuonekaasuiksi. Runsasravinteisessa maassa, valon ja lämmön riittäessä, kasvit kärsivät hiilidioksidipulasta optimaalisen kasvun aikaansaamiseksi. Vesi myös liuottaa hiilidioksidia itseensä ympäri vuoden, josta se voi kasvukaudella vapautua,

    Turismi-ilmailu on tavikselle tehokkain tapa lisätä hiilidioksidia ilmakehään, jotta vaikutusta voitaisiin arvioida, niin pitäisi määrittää autoliikenteelle ja lentoliikenteelle erilaiset haittakertoimet, jolloin turismi-ilmailu näyttäisi vielä haitallisemmalta.

    No, ei se mitään. Kaikesta huolimatta hieman pölähtäneet vihreät pitävät ilmailuliikennettä lisäävistä harrastuksistaan: monikulttuurisuuden lisäämisestä, kansainvälisyydestä, EU-parlamentista, liittovaltiosta ja maailmanparannusmatkoista.

Kommentoi