Kuka pistää rahat taskuunsa?

Viimepäivinä on noussut keskusteluun tasoylikäytävien turvallisuus, taas kerran. Eihän se ole mikään uusi asia, mutta varmaan nytkin unohtuu ajan myötä, kunhan isommat laineet tasoittuvat.

Lehtien mukaan Liikennevirasto on tehnyt arvioita siitä, mitä tulisi  maksamaan esimerkiksi puomit ilman valoja. Se olisi se halvin mahdollinen vaihtoehto, joka maksaisi noin 100- 200 000 euroa.

Huikea on arvio, johan sillä saisi pienen kesämökin, jossa olisi valotkin valmiina. En tunne mokoman rakenteita, mutta paljon erilaisia rakennelmia tehneenä pidän sitä ylihinnoiteltuna. Niinhän tosin on aina valtion kustantamat työt ja urakat, johonkin vaan se raha katoaa. En nyt uskalla sanoa suoraan, että joku pistää taskuunsa, mutta katoaako se aliurakoinnin aliurakoihin, mene ja tiedä.

4 vastausta artikkeliin “Kuka pistää rahat taskuunsa?”

  1. Itse laskeskelin tätä samaa. Arvelisin itse että perusmallin varoitusjärjestelmä olisi kahdella puolen risteystä olevat tolpat, joissa on valo- ja mahdollisesti äänisignaali, semmoinen ihan simppeli ”kun valo palaa, sinä pysähdyt kunnes valo sammuu”.

    Kieltämättä jonkin verran tuossa pitää olla älyä ja redundanssia, mutta siltikin näkisin että realistinen hinta tolppineen ja asennuksineen olisi luokkaa 5 000 EUR. Todennäköisesti nyrkkipajatasolla tekisit tuommoisen purnukan satasella, mutta sen pitää olla säänkestävä, vikasietoinen, virranjakelu varmistettu ym. niin sanoisin laitteen kappalehinnaksi luokkaa 500-1 000 EUR. Pari semmoista, pari tolppaa, asentajat paikalle. Siinä on hinta.

  2. Pitää muistaa, ettei alkuunkaan kaikkien tasoristeysten vieressä ole sähköä, joten jo sähkön vetäminen joskus jopa kilometritolkulla maksaa maltaita.
    Junasähköstäkin sen ottaminen maksaa myös maltaita eikä kaikkialla ole edes junasähköä.

    1. Tässä ratkaisussa siis mitä ehdottavat on aurinkopaneelit ja itse laskin kyllä tuohon hinta-arvioon mukaan sekä aurinkopaneelit että akustot. Puhumme niin äärimmäisen pienen virran laitteista, semmoisesta järeän taskulampun teholuokasta että nykyaikaisesta aurinkopaneelista saa talvisaikaankin ihan riittävästi, jos nyt ei ihan kaamosrajan yläpuolella.

      Logiikkayksikköhän tuossa on mittaluokkaa Raspberry Pi – ei nyt nimenomaisesti se mutta siis mitta/teholuokka.

  3. Voinee todeta vr on hoitanut hommansa leväperäisesti. Juupajoella on vastaavanlainen ylikäytävä ja tytön jäätyä junan alle näköesteenä olevat puut lopulta raivattiin ja vasta sitten kun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *