Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kassler on hautumassa valurautapadassa uunissa 150 asteessa. Pataan lohkoin lisukkeeksi ison sipulin ja valkosipulimurskaa. Annan padan olla uunissa kaksi ja puoli tuntia.
Lihan lisukkeeksi on tölkillinen ruskeita papuja. Kun liha on valmis, valutan ja huuhtelen pavut lävikössä ja lämmitän ne kattilassa. Pavuille kastikkeeksi tulista sriracha-chilikastiketta.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802042200718701_u0.shtml
”Poliisihallitus toivoo nopeaa lakimuutosta, joka antaisi poliisille toimivaltuudet pudottaa turvallisuutta vaarantavat kuvauskopterit”
Noita holtittomasti lennätteleviä typeryksiä on jo liiaksi.
Olen itse joutunut käskyttämään typerystä, joka lennätti kopteriaan väkijoukon päällä yleisötapahtumassa täysin ilman valvontaa ja ihmisten turvallisuudesta piittaamatta.
Näitä ilmenee jatkuvasti ja niille täytyy saada jokin raja.
Oman pihani päälle tuevan kopterin lento tulee taatusti loppumaan alta aikayksikön.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005552667.html
”Linja-auton kuljettaja kiilasi hälytysajossa olleen poliisiauton lumipenkkaan Kuopiossa
Omien sanojensa mukaan kuljettaja ei huomannut poliisiautoa ollenkaan ennen törmäystä.”
Ei tuolla tavalla peileihin katsomatta kaistaa vaihdella, jos työkseen linja-autoa ajaa.
Alkaa olla kuski matkustajillekin vaarallinen.
Vapaussodassa tapahtui mielenkiintoisia asioita helmikuun neljännen päivän hujakoilla.
”Pohjoisessa vihollinen tietysti oli jo varuillaan, ja vain muutama pieni osasto saatiin riisutuksi aseista ilman taistelua. Oulussa venäläiset ja punakaarti olivat ehtineet liittyä yhteen. Sen jälkeen kun yritys yllättää sikäläinen varuskunta 30. tammikuuta oli epäonnistunut, lähetin sinne suhteellisen vahvan osaston, jonka komentajana oli ratsumestari Ignatius. Hän mursi vastarinnan 3. helmikuuta. Siellä kärsittiin vapaussotamme ensimmäiset vakavat tappiot. Suojeluskuntajoukot kestivät tulikokeensa kunniakkaasti, vaikka joutuivat vaativaan hyökkäystaisteluun. Torniossakin käytiin ankara kamppailu.
Aseista riisuttujen venäläisten luku oli nyt noussut 7000:een, ja sotasaalista oli saatu lisää 2500 kivääriä ja joukko muuta kalustoa. 6. helmikuuta Pohjois-Suomi oli Ruotsin rajaa myöten käsissämme. Selkäpuolemme oli nyt vapaa.” (G. Mannerheim – Muistelmat Ensimmäinen osa; 1951; sivu 267)
Torikokous oli ja mitä jäi käteen?
Ei oikeastaan mitään millä asia korjattaisiin.
Työtä ei riitä kaikille – vai riittäisikö?
Kukaan jolla on työpaikka ei halua luopua osasta vaan vaatii lisää vaikkapa vain veronalennuksia.
Huoltosuhde ei kestä veronalennuksia.
Ja toisaalta miksi maksetaan oleskelusta?
– Työ pitää jakaa niin, että kaikilla on työtä ja näin työ hyödyttää kaikkia
sekä tuo lisää vapaa aikaa ja hyvinvointia työssä oleville.
Työtä jakamalla työnantaja saa tehokkaamman työntekijän,
sillä tutkitusti kukaan ei ole tehokas yhtäjaksoisesti kahdeksaa tuntia.
Neljätonnia kk palkka voidaan jakaa kahdelle ja näin molemmilla on riittävä ansio.
Yhteiskunnallisesti ajatellen kohtuullinen ansio jää hyödyttämään kotimaan taloutta,
mutta suuremmista ansioista osa valuu maan rajojen ulkopuolelle.
– Perässä linkki muita ajatuksia US tänään.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240980-aktiivimallin-ydinongelmat-johtuvat-hallituksen-kahdesta-sokeasta-pisteesta
https://www.tiede.fi/comment/2444320#comment-2444320
Siperian unkarilaiset (Tagarin kulttuuri) tekivät onnistuneita aivoleik- kauksia (potilas jäi eloon, mikä nkyy luunreunojen kasvusta) 2500 vuotta sitten. He olivat olleet jo Volgalle ennen Siperiaan siirtymistään yksi ensimmäisistä jollei suorastaan ensimmäinen suomalmiraudan hyödyntäjistä, tosin silloin lähinnä rituaalisiin tarkoituksiin. Myöhemmin hunnit (Tashtykin kulttuuri) ottivat tässä sivilisaatiossa johtavan roolin, vaikka olivat saapuessaan Kiinasta alemmalla tasolla, mutta kolmen väestöryhmän hunnien, ugrien ja samojedien välit olivat hyvät. Hunnait saivat raudan unkarilaisilta. Samojedit ”korjasivat potin”, kun kaksi muuta lähtivät länteen pakoon kylmeneviä ilmoja etsimään uusia laidun- ja viljelysmaita.
” Scientists recreate ancient Siberian brain surgery techniques for first time
By Anna Liesowska & Derek Lambie
29 January 2015
Experts undertake pioneering tests on skulls to finally understand how doctors carried out remarkable operations more than 2,300 years ago.
More details about the remarkable brain surgery techniques carried out by the earliest Siberians 2,300 years ago have been revealed by scientists.
Neurosurgeons have been working with anthropologists and archaeologists over the past year following the discovery of holes in the skulls of three ancient sets of remains in the Altai Mountains.
Evidence at the time suggested they were examples of trepanation – the oldest form of neurosurgery – with speculation it showed the early nomads had learned the skilful technique from the medical centres of the ancient world, or had uncovered it at the same time as prominent doctors in Greece and the Middle East.
Now, following a series of tests to recreate the ancient surgery, expert have uncovered more about the method and finally concluded how the early doctors carried out their work.
Among the findings made by the Institute of Archaeology and Ethnography, at the Siberian Branch of the Russian Academy of Science, were that the surgeons were highly skilful with the operations carried out with only one primitive tool scraping at the skull.
In addition, it was clear that the ancient doctors adhered to the strict Hippocratic Corpus, the landmark declaration of medical ethics set down 5,000km away in Greece in 500BC.
Prominent Novosibirsk neurosurgeon Aleksei Krivoshapkin, who was asked to examine the skulls, said: ’Honestly, I am amazed. We suspect now that in the time of Hippocrates, Altai people could do a very fine diagnosis and carry out skilful trepanations and fantastic brain surgery.’
The skulls, belonging to two men and a woman, were found in the Altai Mountains and date back about 2,300 to 2,500 years ago.
Tämän näköistä se oli – lohdutonta kertomaa idioottimaisista päättäjistämme.
Perhanan perhana sanoisi joku. Kuten minä.
Kaupungin säiliöauto koitti ajaa päälleni jalkakäytävällä kaikista paikoista. Noh, plussaa se että olin reipas jaloistani ja pääsin hyppäämään alta pois. Miinusta se että se oli hosumista jäällä, joten päädyin lumihankeen nilkka paskana. Säiliöauton kuski näki tämän ja teki miten kuka tahansa vastuullinen taho: painoi helvetin lujaa kaasua ja pakeni rikospaikalta.
Isot pisteet Lähitapiolan terveyshelpille josta sai heti vinkkejä ja keinoja, vaikka rikosilmoitusta ei voikaan tehdä ennen maanantaita. Mutta kuka helvetin esimies palkkaa ja/tai kouluttaa tuollaisia kuskeja? Eikö Tampereen kaupungilla ole minkäänlaista vastuuta toiminnastaan?
Onneksi tuntomerkit ja silminnäkijät löytyvät.
Mitä nyt? Eikö raippa enää pelotakaan suomalaisia työläisiä? Eivätkö poliittisen eliitin valheet valtamedioiden suosiollisella avustuksella enää pure? Mihin nöyryys, joihin suomalaisia on koulutettu, kerrottu sen olevan hyve, on katoamassa?
Hyökkäys joka tehtiin laajalla rintamalla perjantain 2.2 aktiivimallin vastaista mielenosoitusta vastaan, synnytti minussa edellä kerrottuja mielleyhtymiä porvarien tunnoista. Ei ollut asiaa joilla suomalaisia ei olisi peloteltu, uhkakuvia maalailtu, syyllistämisistä puhumattakaan. Toisaalta lakko-oikeus hyväksyttiin, mutta lakkoa vastustettiin!
Kaikki keinot ovat näemmä sallittuja kun suurpääomien kukkaroihin kajoamiseen on pienikin uhka olemassa ja heidän edunvalvojiensa toimenpiteitä kehdataan alkaa kyseenalaistamaan. Jopa luontoäiti vedettiin mukaan. Jollei nyt ihan taivas romahda niskaan, niin kuitenkin kotiin kannattaa jäädä, koska meidän armelias oikeistolainen yhteiskunta ei ehkä kykene mielenosoittajien henkiä luontoäidin suuttumukselta turvaamaan.
Sivistyneessä yhteiskunnassa lakko pitää toteuttaa sivistyneesti. Kukaan ei saa kärsiä, ketään vastaan ei saa olla, tehdä se hiljaa yön pimeinä tunteina, ettei kenellekään aiheuteta haittaa. Silloin lakon ulkopuolelle täytyy jättää kapakat, yökerhot, taksit ja erilaiset burgerit ja nakkikioskit, jos niitä jonkun kylän torin laidasta löydetään. Kansalle ei saa luoda pahaa mieltä, sen yksinoikeus tulee olla oikeistolaista politiikka tekevillä hallituksilla.
Suurin syy miksi oikeisto ja valtaapitävä eliitti suivaantui ja sai ylimääräisiä sydämentykytyksiä, oli pelko työläisten tietoisuuden kasvamisesta. Työmarkkinajärjestöjen kanssa nyt kyllä eletään ja sovintoon päästään, kuuluvathan ne osana yhteiskunnallista koneistoa, mutta kansanjoukot ja liittojen jäsenten voimakkaat reaktiot, ne ovat ihan eri asia.
Mitä enemmän joukkovoima lisääntyy, kansa liikehtii yhä herkemmin, niin sen keskuudessa myös tietoisuus ja ymmärrys kasvavat. Se jos mikä on myrkkyä niille jotka erilaisin selityksin, keinoin ja valheiden avuilla tietoisesti ovat tehneet kansan suuren osan vastaista politiikkaa.
Puhutaan kauniisti sopimusyhteiskunnasta, kolmikannasta, niiden puolesta ja eduista. Ei siinä mitään, ainahan sopu sijaa antaa, mutta kun vuosikymmenistä toiseen ovat sijan antajina sopimuksissa aina olleet ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja työväki, niin hyväksikäytön makuhan sellaisista sopimuksista jää. Nyt kun mitta valuu yli äyräiden, kuinka ollakaan alkaa helkutinmoinen itku ja parku.
Pääministeri Juha Sipilä ja hallituksesi sekä teitä tukevat valtaapitävät – te niitätte nyt sitä satoa mitä olette kylväneet. Älkää kuvitelko, että eilinen jää siihen. Kansalla on paremmat siemenet jotka se pian kylvää synnyinmaahan ja siitä sadosta sitten nautitaankin tasapuolisesti, yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti.
Traces of cutting on the first (a) and second (b) stages of trepanation on the male skull Kyzyl-Dzar-V. Pictures: Alexei Krivoshapkin
A replica of a bronze knife, made by Andrey Borodovsky (top). Examples of Tagar bronze knife stored in Minusinsky local history museum (bottom). Pictures: Andrey Borodovsky, Tatyana Chikisheva
” Analysis last year showed one of the males, who was aged between 40 and 45, had suffered a head trauma and had developed a blood clot that likely left him suffering headaches, nausea, sickness and movement problems.
It was surmised that the trepanation would have been carried out to remove the haematoma, with evidence of later bone growth indicating the man survived the surgery and lived for years afterwards.
The second man had no visible traces of trauma but instead was suspected of having a congenital skull deformation that the ancient surgeon wanted to fix.
In both cases, a relatively small hole was made in the skull allowing surgeons to access the brain at an area where damage to joints and the membrane would have been minimised.
…
The last remaining unanswered question for the scientists, however, is what anaesthetic or painkiller the doctors used. Some speculate cannabis, but it may never be known.
See our previous article: Scientists to recreate 2,300 year old brain surgery after finding evidence of successful operations and related: Siberia was a major centre of early skull surgery in ancient times, say archeologists
The Siberian Times thanks Dr. Alexei Krivoshapkin, Dr. Andrey Borodovsky, Dr. Tatyana Chikisheva, Dr. Pavel Volkov, Alisa Zubova, Vladislav Kurbatov and Anatoly Titov. ”
Kulttuurin unkarilaisuus on venäläisten tutkijoiden arvio ja johtopäätös.
Wikipediassa sitä ei mainita. Kaivan siitä tarkempia, valitettavasti venä- jänkielisiä tietoja. Tämä seuraava koskee Tashtykin kulttuuria, jonka yh- tenä komponenttina oli mm. noita kipsinaamiohautauksia tekevä Taga- rin kulttuurin kuokkaviljelijä- ym. väki. Muita oluvat hunnilaiset (turkkilai- set) hevospaimentolaiset ja poropaimentolaiset samojedit (selkupit).
http://kronk.spb.ru/library/vadezkaya-1986-07.htm#07a
” Сложный этнический состав носителей таштыкской культуры не вызывает сомнения. Южный компонент, с кем бы конкретно его ни связывать (хуннами, сяньбийцами, гяньгунями, предками тюрков), по всей видимости, относится к тюркоязычному населению. Местное тагарское население, как уже говорилось, очевидно, в основе было самодийским. Что же касается более ранних мигрантов через Саяны на Енисей, «каменцев» (II-I вв. до н.э.), то их этнические корни не про- слеживаются, но среди них, видимо, были неоднородные группы. От- носительно этногенеза местного субстрата имеются и другие мнения. На основании визуальных сопоставлений таштыкские грунтовые могилы определялись селькупскими (В.Ф. Генинг), кетскими (Р.В. Николаев), а при подробном анализе — угорскими (Л.Р. Кызласов). ”
” Tashtykin kulttuurin kantajien etnisestä moninaisuudesta ei ole epäi- lystä. Eteläinen komponentti, keiksi heidät konkreettisesti katsotta- neenkin (hunneiksi, xianbeiksi, gjan-guneiksi, turkkilaisten esi-isiksi), kuu- luu turkinkielisiin väestöihin. Paikallinen tagarilainen (aikaisempi) väestö … oli silminnähden perustaltaan samojedilaista. Mitä tulee aikaisempiin (siis jo tagarilaisiin myös) maahanmuuttajiin Sajanin kautta Jeniseille, ”kamentseihin” = ”kivi(rakennelma)väkeen”, ”kivikautisiin”? (mitä tagari- laiset eivät olleet, mutta he tulivat vasta n. 700 e.a.a.), (II – I vuosituhan- nella e.a.a.),niin heidän etnisiä juuriaan ei ole läpikotaisin selvitetty, mutta heidän joukossaan oli erilaisia ryhmiä. Paikallisen substraatin suhteen on myös eri mielipiteitä. Visuaalisten yhtäläisyyksien perusteella Tashtykin aikaiset maahaudat on määritelty selkuppilaisiksi (V.F. Gening (Hening)), keettiläisiksi (R.V. Nikolajev), mutta tarkemmassa analyysissä ugrilaisiksi (L.P. Kyzlacov). ”
Minusinskajan kattilalaakson ugrilaisten hautaesineistöä alla vasemmalla, mm. kipsinaamiot, hunnien yllä, ja samojedien (oikealla alhaalla) samasta kammiohaudasta samalta ajalta n. 500 e.a.a.
” Л.Р. Кызласов привел совокупность фактов, доказывающих, по его мнению, сложение раннеугорского ядра в Минусинской котловине на рубеже новой эры. Ранними уграми он считает погребённых в таштык- ских грунтовых могильниках. Им приведено много сходных признаков в верованиях таштыкцев с хантами и манси, но главным аргументом являлось наличие угорских топонимов на территории Хакасии и смыслового единства погребальных кукол и масок у сопоставляемых народов (161, с. 166-177). ”
” Однако наличие угорских топонимов в Минусинской котловине не подтвердилось (100), так же как и смысловое единство кукол и масок. Кроме того, теперь ясно, что изготовление масок связано с обычаями местного тагарского населения — самодийского, а кукол — очевидно, пришлого тюркоязычного. Поэтому, вероятно, правильнее говорить об участии таштыкского компонента в этногенезе современных народов, в том числе угров, а не наоборот, поскольку многие элементы таштык- ской культуры характерны для широкого круга сибирских народов.
Особенно это проявляется в орнаментах, покрое одежды и обычае из-готовлять после смерти человека куклу или же покрывать лицо покой- ника подобием маски. Кукла мёртвого у сибирских народов считалась вместилищем его души, или «заменителем покойного».
Куклы одевали в одежду покойника, кормили, хранили, совершали с ними циклы поминальных обрядов, а спустя определённый срок сжи- гали, бросали в могилу или захоранивали. Когда кукла изображала человека, труп которого был кремирован, в неё вкладывали части волос и кусок черепной кости сожжённого (нивхи). Все это находит параллели в таштыкских обрядах, касающихся кукол.
” В старых могилах селькупов и угров (XIV-XVII вв.) на лицах покойни- ков находят остатки повязок с нашитыми на месте глаз, носа и рта ме- таллическими пластинками. Более древняя форма этих «масок» встре- чена в могилах IX – X вв. на Среднем Поволжье, Верхней и Средней Каме. ”
”Vanhoissa selkuppien ja ugrien haudoissa (XIV-XVII vuosisadoilta) vai- najien kasvoilta löytyy jäänteitä silmien nenän ja suun paikalle sidotuista nauhoista pienin metallilevyin. Muinaisempi muoto näistä ”naamioista” tavataan keskisen Volganvarren sekä Ylä- ja Keski-Kaman haudoista IX – X vuosisadoilta. ”
[RK: Nämä rautanappisilmät ovat lähtöisin sieltä, eivät Siperiasta. Juuri Volgan alueella sitä järvimalmirautaa myös oli tarjolla. Varsin pian huo- mattiin, että kyseessä oli sama aine kuin hurrien ja heettiläisten (yhtä) rituaalisesti käyttämä suunnattoman kallis meteoriittirauta. ]
” Они представляют собой лицевые серебряные, часто позолоченные плоские личины-накладки с прорезями для глаз и рта, нашивавшиеся на шёлковую подкладку (122). Лицевые покрывала были широко распространены среди сибирских народностей. Наиболее интересны такие, в которых на месте глаз нашиты бусины (нганасаны, энцы, угры) или вырезаны отверстия для глаз, носа и рта — реликты масок (нивхи) (283, с. 148-195). Перечень соответствий в материальной и духовной культуре таштыкцев и некоторых современных сибирских народнос- тей можно увеличить, что в целом, возможно, свидетельствует о наследии древних племён Саяно-Алтая и их роли в этногенетическом процессе и происхождении современных народов Сибири. ”