Maahanmuutto – vaalien tärkein teema

Vaalikamppailu on jo käynnissä ja sen odotetaan kiihtyvän joulun jälkeen. Toistaiseksi eiväi kolme suurinta puoluetta SDP,  Kokoomus ja Kepu ole puhunut juurikaan mitään maahanmuutosta. Kolme suurta ajaa sammutetuin lyhdyin vaaleihin. Se tarkoittaa, että kansalaiset eivät tiedä valitessaan ehdokasta ja puoluetta, mitä kolme suurta ajattelevat maahanmuutosta vai ajattelevatko mitään.

On kolme vaihtoehtoa toteuttaa maahanmuuttoa. Vaihtoehto 1 on se, että pidetäänn maahanmuuttotilanne nykysellään, vaihtoehto 2 on se, että lisätään maahanmuuttoa tuntuvastikin ja kolmas vaihtoehto on panna rajat kiinni ja ottaa vain ns. kiintiöpakolaiset pakolaisleireiltä.

Toistaiseksi on pakolaisten tai siirtolaisten maahan ottaminen ollut pajon esillä, kun yritysmaailma vaatii lisää työvoimaa maahan, vaikka työttömiä on edelleen liian paljon.

Perussuomalaiset on ainoa puolue Suomessa, joka on selkeästi määritellyt maahanmuuttopolitiikkansa. Lyhyesti sanottuna se on vaihtoehto kolmosen mukaista ja perustelutkin ovat selvät ja painavat.

Maahanmuutto aiheutta kansantaloudellemme kestämättömät rasitukset, Maahanmuutto heijastuu moniin muihin asioin,  jotka aiheuttavat paljon kustannuksia, kuten esim. maan sisäiseen turvallisuuten ja rikollissuuteen, Kotouttaminen on kallista puuhaa myös. Kielitaitoa ei opita lyhyellä kurssilla, vaan se voi viedä jopa vuosia ennen kuin maahanmuuttaja oppii tyydyttävää suomen kieltä. Maahanmuuttajaperheet ovat isoja, lapsia on paljon ja kaikki se aiheuttaa myös paljon kustannuksia terveydenhuoltoon , koulutukseen ja päiväkoteihin alle kouluikäisille.

Pienen Suomen kansan kansantalous ei kestä enää yhtään lisää maahanmuuttajia. Nykyisistäkin ne n. 10.000, joiden turvapaikkahakemus on hylätty pitää päästä pian eroon, sillä hekin rasittavat kansantalouttamme mm. terveydenhuollon osalta, kun heitä ei voi jättää heitteille.

Siis Suomi ei voi eikä saa olla Lähi-Idän sosiaalitoimisto, kuten Halla-aho sanoo.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä  on rakennettu kantasuomalaisia varten kovalla työllä ja pitkän ajan kuluessa. Sitä ei ole tarkoitettu massamaahamuuttajien ja elintasopakolaisten elättämiseksi.

Siksi Suomen on rajoitettava maahanmuutto radikaalisti ja pantava rajatarkistukset voimaan. Niin tekee jo moni EU-maa, miksi sitten ei myös me.

Tästä on kysymys ensi kevään vaaleissa. Kolmen suuren on kerrottava äänestäjille selkokielellä, mikä on heidän maahanmuuttolinjansa.

Ukraina viisi vuotta sitten

Kirjoitin Ukrainasta viisi vuotta sitten, otan sen vanhan kirjoitukseni tähän:

Ukraina on parhaillaan (12.12.2013) tienhaarassa, eikä ole tiedossa kumpaan suuntaan Ukraina lähtee/joutuu.

Katsotaan hieman historiallista taustaa, niin ehkä on helpompi ymmärtää nykytilannetta.

Ukraina itsenäistyi vuonna 1918 samassa rytäkässä kun esimerkiksi Suomi, Viro ja Latvia itsenäistyivät sekä Liettua ja Georgia palauttivat itsenäisyytensä voimaan. Suomi, Viro, Latvia ja Liettua voittivat vapaussotansa Venäjää vastaan jääden itsenäisiksi. Georgia hävisi vapaussotansa Venäjää vastaan ja joutui Ukrainan kanssa uudelleen Venäjän miehittämäksi.

Venäjä teki ukrainalaisten kansanmurhan miehittäessään Ukrainaa. Itäisessä Ukrainassa Venäjä teki käytännössä etnisen puhdistuksen ukrainalaisista ja asutti tilalle venäläisiä.

Toisen Maailmansodan yhteydessä ja pitkään sen jälkeenkin ukrainalaiset taistelivat uljaasti Venäjää vastaan saavuttaakseen itsenäisen Ukrainan, mutta Venäjä miehitti jälleen Ukrainan alistaen ukrainalaiset orjuuteensa. Myös Viro, Latvia ja Liettua joutuivat jälleen Venäjän miehittämiksi maiksi.

Neukkulan romahtaessa mahdottomuuteensa mm. Viro, Latvia, Liettua, Georgia, Tshetshenia ja Ukraina palauttivat jälleen itsenäisyytensä voimaan.

Oikeasti itsenäiseksi Ukraina pääsi kuitenkin vasta Oranssin vallankumouksen yhteydessä vuonna 2005. Venäjä puuttui kuitenkin edelleen törkeästi Ukrainan asioihin kiristäen Ukrainaa mm. katkaisemalla kaasutoimituksia. Presidentti Viktor Justshenko ajoi Ukrainaa kohti länttä (tavoitteena mm. EUn ja NATOn jäsenyys). Kuinka ollakaan länsimielinen Justshenko yritettiin murhata myrkyttämällä hänet dioksiinilla ja hän jäi henkiin vain ihmeen kautta. Justshenko tuki Georgiaa Venäjän hyökätessä Georgiaan vuonna 2008. Venäjä toimi riidankylväjänä, joten presidentti Justshenko ja pääministeri Julia Timoshenko riitautuivat keskenään.

Venäjä auttoi venäjämielisen Viktor Janukovitshin valtaan Ukrainassa. Kiitokseksi avusta Janukovitsh jatkoi venäläisen sotilastukikohdan vuokrasopimusta Sevastopolissa aivan käsittämättömän pitkäksi ajaksi.

Janukovitshin aikana ukrainalaisten elintaso ei ole noussut, joten etniset ukrainalaiset hyvin laajalti ovat halunneet ja haluavat lähestyä länttä ja tehdä vapaakauppasopimuksen EUn kanssa. Ukraina on kuitenkin edelleen jakautunut lähinnä venäläisten asuttamaan itäiseen Ukrainaan ja lähinnä ukrainalaisten asuttamaan läntiseen Ukrainaan. Periaatteessa Dnjepr-joki on rajalinjana. Karkeasti ottaen Ukrainan venäläiset kannattavat venäjämielistä venäläistä Janukovitshia, mutta ukrainalaiset vastustavat. Ihan tarkasti etnisellä perusteella jako ei tietenkään toteudu.

Janukovitsh on vähintäänkin näytellyt, että Ukraina lähestyy länttä. Näytelmää tai ei Venäjä on käytännössä painostanut, uhkaillut ja kiristänyt Ukrainaa luopumaan vapaakauppasopimuksesta EUn kanssa ja sen sijaan liittymään tulliunioniin Venäjän kanssa – Venäjän tavoitteena on saavuttaa Euraasian liitto (ensi askel neukkulan palauttamiseksi).

Kun Janukovitsh ilmoitti, ettei Ukraina allekirjoita vapaakauppasopimusta Vilnassa, niin ukrainalaiset ovat nousseet osoittamaan mieltä vapaakauppasopimuksen puolesta ja Janukovitshia vastaan sadoin tuhansin mielenosoittajin.

On vähintäänkin viitteitä siitä, että nimenomaan venäläiset ovat järjestäneet mielenosoitusten yhteydessä provokaatioita, jotta rauhalliset ukrainalaisten mielenosoitukset saataisiin näyttämään mellakoilta. Ehkä Venäjän tavoitteena on saada aikaan tekosyy sotilaalliseksi hyökkäykseksi Ukrainaan.

Kun EUn ja USAn korkeat edustajat ovat vierailleet nyt Ukrainassa ja antaneet jyrkkiä lausuntoja väkivaltaa vastaan, niin tällä hetkellä Ukrainan viranomaiset eivät käytä julkisesti väkivaltaa mielenosoittajia vastaan.

Saa nähdä miten Ukrainan oikein käy. Toisessa haarassa, tosin kaukana, siintää lähentyminen länsimaita ja hyvinvointi. Toisessa haarassa siintää paluu Venäjän miehittämäksi rutiköyhäksi orjaksi.

Miksi persuja sorsitaan ja syrjitään?

Siksi, että persut ”sairastavat” poliittista spitaalia. Spitaalihan on tunnetusti erittäin tarttuva tauti, jota onkin syytä pelätä.

Miten persujen poliittinen spitaali oireilee? Se oireilee mm. siten, että persut ovat erittäin kriittisiä maahanmuuton suhteen  ja myös Suomen EU-poliikkaa vaatii persujen mielestä täydellisen remontin. Nämä oireet ovat helposti tarttuvia ja siksi kaikki muut puolueet Suomessa syrjii persuja, eivätkä halua olla missään tekemisissä persujen kanssa, Ymmärrettäväähän se on, jos pelkää saavansa tarttuvan taudin.

Nyt kuitenkin on ilmaantunut yksi puoluejohtaja maastamme, joka seurustelee yhden persun  (Teuvo ”naisten naurattaja” Hakkaraisen) kanssa ja ilmoittaa olevan mahdollista myös osallistua samaan hallitukseen persujen kanssa. Kuka on tämä rohkea henkilö, joka uhmaa kaikkien muiden hylkimää porukkaa? Hän on vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Tiedossa ei ole, onko poliittinen spitaali tarttunut homo-Pekkaan vai onko hänellä rokotus sitä vastaan, kun samaan aikaa tuli tieto, että vihreät vastustavat kansalaisuuden pois ottamista seksirikollisilta maahanmuuttajilta.

Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan ilmaantuuko lisää ja kuinka pian niitä, jotka ovat saaneet poliittisen spitaalitartunnan persuilta.

Suomessa halutaan kansaa tyhmentää

Kun koulutuksen laatua aletaan järjestelmällisesti laskea se tietää että samalla kansan tietomääriä ollaan laskemassa .

Samalla kansaa tyhmennetään ja olipa tuossa mikä hyvänsä tavoite se ei pienelle kansalle ole parasta mitä sen pitäisi saada .

On turhaa sanoa että ei kansan pidä tietää paremmin asioistaan sekin .

Ja sellanen henkilö joka sellasta tekee on osana kansan tyhmentämistä tuleeko siitä kellekkään hyötyä saattaa olla että tulee mutta pienelle osalle .

Mutta kansa tuosta maksaa paljon kun tieto määrät laskee ja kansan mielipiteillä ei ole paljonkaan arvoa muulloin kun vaalien alla

Mutta noin vaan ollaan menty jo vanhasen hallituksien aikaan v 2003 ja suunta ei ole ihan oikeaa jos tuollasta vielä jatketaan

Pieni kansa ei voi antaa sen ainoan todella tärkeän  asian mennä hukkaan liian huonolla koulutuksellaan .

Ja se on tosi tilanne sille köyhälle työmiehelle voi syntyä nero lapsi ja ökyrikaalle taas vastaavasti tyhmä .

Mutta Suomella ei ole sellaseen varaa  että annetaan nerouden mennä hukkaan pelkän rahan vuoksi seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Englannin pääministeri kerjuulla

Pääministeri Theresa May on neuvonantajiensa kanssa taas kerran Brysselissä kerjäämässä parempaa Brexit sopimusta. Hän pelkää, että jo neuvoteltu sopimus ei mene läpi maansa parlamentissa ja sen tulevassa äänestyksessä. Hänen asemansa pääministerinä saattaa näin olla vaakalaudalla ja koko Englannin ero ilman sopimusta.

EU komission puheenjohtaja Juncker kuitenkin sanoo, että jo neuvoteltua sopimusta ei tulla avaamaan. Pitkämielistä myötätuntoa ja apua tullaan kuitenkin antamaan. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakin ja onko Eu;n mahtimiehet ja naiset niinkin pehmeitä, että kaikki muuttuu sopimusten ohitse.

Englantihan ei koskaan ole ollut mikään EU;n mallioppilas, heillä on aina ollut oma puntansa ja teehetkensä. Kulkevat autoillaan väärällä puolella teitä ja mittaavat matkansa maileina, sekä tuumaavat aikansa.

Sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005931626.html

13.12.2018

Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama raportti nosti esiin lukuisia keinoja, joilla liikenne saataisiin päästöttömäksi vuoteen 2045 mennessä.

Raportti herättää ajatuksen, että siinä ei ole katsottu yhtään ikkunasta ulos. Ei ole millään tavalla selvitetty eikä ymmärretty, mihin autoteollisuus voi ylipäätään taipua, Veho henkilöautojen lehdistöpäällikkö Pekka Koski sanoo.

[ Onko henkilöautot otettu silmätikuksi  – entä rahtiliikenne ja bussiliikenne?]

*******

Liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. eli 20%

Tieliikenteen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 90 prosenttia eli 18%

Tieliikenteessä puolestaan noin 58 prosenttia päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä eli 10%

*

Kovaa meteliä henkilöautoista – kotimaan kasvihuonekaasupäästöistä 10 prosenttia on peräisin henkilöautoliikenteestä.

*

http://www.aut.fi/ymparisto/autoala_ja_ilmastonmuutos/liikenteen_vaikutus_ilmaston_muutokseen

Tieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2015 noin 11,1 milj. hiilidioksiditonniekvivalenttia. Liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Liikenteen osuus päästökaupan ulkopuolelle jäävän taakanjakosektorin päästöistä on noin 40 prosenttia.

Tieliikenteen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 90 prosenttia. Tieliikenteessä puolestaan noin 58 prosenttia päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja noin 37 prosenttia tavaraliikenteestä.

.

*

Muuten, löytyy tällainenkin tilasto:

https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

YK:n Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien Julistus 70 vuotta.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/12/yk-n-yleismaailmallinen-ihmisoikeuksien-julistus-70-vuotta

HESARI VALEHTELEE YLEISMAAILMAAILMALLISESTA IHMISOIKEUKIEN JULISTUKSESTA MM.

– että Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus ei olisi ylipäätään sitova kenellekään

– että Euroopan Ihmisoikeusopimus ja Euroopan Norsunraatoneu- voston (mm. ”94 miljoonaa tappamalla tapetttua kommnunismin uhria”…) asettama ”Euroopan Ihmioikeustuomioistuin EIT” olisivat ”se soveltamista”, vaiika ne ovat sen ”KILPAILIJOITA”…

– Hesari hautaa periaaatteellisen puolen tilpöhööritarkastelujen alle mm. Suomen paljuselleistä ja oikeudenkäyntiajoista. Niitä ei YK tarkastele, mutta niitä on tarkastellut EIT (viime kädessä progandamielessä), ja Hesari esittelee kuin muka ”YK:n orgaanina”…

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus

70 vuotta sitten Pariisissa kirjoitettiin ihmis­oikeuksien aakkoset, joita ilman maailma näyttäisi toisenlaiselta

YK:n ihmisoikeusjulistus, kaikkien ihmisoikeus- sopimusten kivijalka, hyväksyttiin 70 vuotta sitten. Nyt ihmisoikeuksia jälleen kyseenalaistetaan.

Ihmisoikeusaktivisti Eleanor Roosevelt esitteli vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuskomission luonnostelemaa ihmisoikeuksien julistusta. (KUVA: YK)

Päivälleen 70 vuotta sitten, joulukuun 10. päivä 1948, Pariisissa allekir- joitettiin asiakirja, jolla on ollut iso vaikutus siihen, miten Suomessakin kohdellaan lapsia, vammaisia, vankeja,sukupuolivähemmistöjä, paperittomia – oikeastaan kaikkia. Tuolloin YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka päälle on sittemmin rakentunut koko ihmisoikeussopimusten kehikko.

Kun valtioiden johtajat kokoontuivat YK:n yleiskokoukseen Pariisiin, toi- sen maailmansodan päättymisestä oli vain muutama vuosi. Se kuuluu julistuksen johdannossa:

”Kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa.”

Julistuksessa ihmisoikeuksien perusperiaatteet tiivistetään 30 selväsa-naiseen teesiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kuvaa vuoden 1948 julistusta ihmisoikeuksien aakkosiksi.

Julistuksen ensimmäisessä artiklassa määritellään ihmiskäsitys, jolle koko ihmisoikeusajattelu pohjautuu:

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”

Heti perään täsmennetään, että ihmisoikeudet koskevat kaikkia, eivätkä ne ole riippuvaisia sen paremmin kansallisuudesta, rodusta kuin uskonnostakaan.

Seuraavissa artikloissa oikeudet määritellään: Kaikilla ihmisillä pitää olla sanan, liikkumisen, uskonnon ja kokoontumisen vapaus, samoin kuin oikeus yksityisyyteen, reiluun oikeudenkäyntiin, opetukseen ja riittävään toimeentuloon. Kaikilla on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen vapaiden vaalien kautta. Orjuus, epäinhimillinen kohtelu ja syrjintä kielletään.

Perusasioita, mutta edelleen arkea vain rajatulle joukolle maailman ihmisiä. Samoin historiallisesti oli poikkeuksellista, että miehet ja naiset asetettiin tasavertaiseen asemaan. Yleiskokouksen isäntämaa Ranska oli antanut naisille äänioikeuden vain neljä vuotta aiemmin.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila pitää merkille pantavana sitä, kuinka vahvaksi vuoden 1948 julistus onnistuttiin muotoilemaan.

”Se on hyvin radikaali paperi edelleen.”

Julistus ei itsessään ole sitova, ja sen sisältö on hyvin yleisluontoinen, mutta vuosikymmenten mittaan julistuksen päälle on rakentunut sopimusten kehikko, jolla oikeuksia on täsmennetty ja tehty sitoviksi. ”

HM: Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus on YK:n ns. yleiskokous- tason lakia, joka ensinnäkin itse on Peruskirjan mukainen, ja toisekssen sitoo alempia YK:n elimiä kuten Turvallisuusneuvostoa ja Sihteeristöä ja Kansainvlistä tuomioistuinta (ICJ) ai-van kategorisesti, ja periaatteessa myös jäsenmaita siten, että niiden kansainvälisten lakien pitää olla ihmisoikeuksien mukaisia, ja niitä on myös tulkittava sen hemgessä (eikä esiminkään ”Norsunraatoneuvoston”).

HS: ”Joka ikinen ihmisoikeussopimus rakentuu edellisten sopimusten päälle, ja ihmisoikeusjulistus on se kivijalka”, kuvaa Amnestyn Johansson. ”

HM: Tämäkään ei ole totta. Esimerkiksi Euroopan neuvoston, Halosen koomasta elvyttämän kylmän sodan proapgandajärjestön

Ensimmäinen sitova sopimus eli Euroopan neuvoston ihmisoikeusso- pimus tehtiin jo kaksi vuotta YK:n julistuksen jälkeen, vuonna 1950. Sopimuksen noudattamista valvomaan perustettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. ”

HM: SE EI TULKITSE YK:N YLEISMAAILMALLISTA IHMISOIKEUKSIEN JULISTUSTA; VAAN SIT ”IHMIOIKEUSSOPIMUSTA” JOKA ON OIKEUS-FILOSOFIALTAAN YK:STA JYRKÄSTI POIKKEAVA, eikä se ole demo-kraattinen peruoikeussopimus luonteeltaan, vaan ideologialataan oi- keistolaisnen, UUSLIBERALISTINEN ja niin halutaan sanoa ”perusva- paussopimus”. SE ON ITSE OLEVINAAN KAIKEN OIKEUDEN PERUSTA – ja lähtee – toisin kuin YK – sellaisesta aksioomasta, että kaikki oikeu- det (vapaudet) lähtevät yksilön, yksityien kansalaisen oikeuksista (vapauk- sista). YK:ssa mm. valtioiden ja kansallisuuksien oikeudet ovat yksityis- henkilöiden oikeuksia korkeammalla, myös lakihierarkkisesti Pruskirjassa, ja yksilöiden, kansalsitenkin oikeuksien katsotaan rakentuvan niille eikä päinvastoin. Monetkin Ihmioikeuksien julistuksen käsitteet, mm. omaisuus ja uskonto, määritellään konkreettisesti kansallisissa laeissa. Ei ole yleismaailmallista bisneslakia eikä avioliittolakia eikä kirkkolaiakaan…

keskiviikko, 3. lokakuu 2012

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin” EIT on lakkautusputkessa

Korkeimman oikeuden päätöksestä, jota äänestämällä perusteltiin EIT:n päätöksellä, ja vastaavien tilanteiden ja koko putiikin muissa EU-maissa aiheuttamista ongelmis-ta kirjoittaa Helsingin sanomien pääkirjoitustoi- mittaja Antti Blåfield ansiokkaassa kirjoituksessaan 22.6.2012:

Perusoikeudet jakavat tuomareita
… ”

HS: ” Lisää seurasi: YK:n lasten oikeuksien yleissopimus, kansalais- ja poliit-tisten oikeuksien yleissopimus, vammaissopimus, rotusyrjinnän vastainen sopimus, naisten syrjinnän vastainen sopimus… Ja sopimuksista periaatteet uivat kansallisiin lakipykäliin. ”

HM: Nämä pääasiassa ovat Ihmisoikeuksien julistuksen konkretisaatiota.

HS: ”On vaikea kuvitella, miltä eri maiden lainsäädäntö näyttäisi ilman ihmisoikeusjulistusta”, Mattila sanoo.

Vuoden 1948 ihmisoikeusjulistuksen päälle rakentunut sopimusten ke- hikko on vaikut-tanut siihen, kuinka Suomessakin kohdellaan ihmisiä. Kotimaista lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan sopimuksia, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useaan otteeseen korjannut kotimaisten tuomioistuinten päätöksiä, jotka eivät ole riittävästi ottaneet huomioon ihmisoikeuksia. ”

HM: Norsunraatotuomioistuin on turha ja vahingollinen ja lakkautusputkessa.

HS: Ranskassa se onkin joutunut juridiseen konfliktiin YK:n Perukirjan kanssa, jonka Ranska on kirjannut kansalliseen perustuslakkina.

” lauantai, 19. elokuu 2017

Euroopan Norsunraatoneuvosto ja sen ”ihmis-oikeustuomioistuin” EIT vaativat Ranskaa noudattamaan ”lakejaan” YK:n lakien sijasta!

HS: ”Meillä Suomessa on oletus, että kaikki on hyvin, mutta kun vähän pintaa raaput-taa, ei se ihan niin ole”, sanoo Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki.

70 vuodessa ihmisoikeudet ovat levinneet ja vahvistuneet. Kylmän sodan päätyttyä edistys näytti vääjäämättömältä. Ei enää.

”Tällä hetkellä kaikki ihmisoikeudet ovat puolustuskannalla”, sanoo Amnestyn Johansson.

Uutiset Kiinasta, Venäjältä ja Turkista kertovat, kuinka sananvapautta ja poliittisia oikeuksia ajetaan yhä ahtaammalle. Myös Euroopassa vahvistuvat liikkeet, joiden tavoitteet kyseenalaistavat monet vuoden 1948 julistuksen periaatteista. ”

HM: ” EU:ssa perusoikeudet ovat äärimmäisen ahtaalla…

” Ihmisoikeusliiton Mattila sanoo, että kansainvälisesti uhattuna ovat muun muassa naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeudet sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Vammaisfoorumin Mahlamäki on huolissaan myös kotimaisesta keskustelusta.

”Meilläkin on yleistynyt sellainen puhe, että perustuslaki on este sille, että voidaan tehdä fiksuja uudistuksia.”

HS kokosi esimerkkejä siitä, kuinka 70 vuoden takainen julistus on vaikuttanut konkreettisesti myös suomalaisten elämään.

Vankien kohtelu

Vessattomassa paljusellissä vangit saavat yöksi muoviämpärin tarpeita varten. (KUVA: Mikko Stig/Lehtikuva)

Vessattomat paljusellit ovat Suomen vankiloiden häpeätahra, joiden käytöstä Suomi on toistuvasti saanut moitteita. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on yrittänyt parinkymmenen vuoden ajan saada Suomen luopumaan paljusellien käytös-tä ja takaamaan kaikille vangeille pääsyn wc:hen myös yöaikaan. Komitean mukaan paljusellit ovat nöyryyttäviä.

Epäkohta korjataan vuonna 2020, kun Hämeenlinnan uusi naisvankila otetaan käyt-töön. Sen jälkeen Suomen vankiloissa ei ole enää yhtään vessattomia paljusellejä.

Vammaisten oikeudet

Kesällä 2018 paljastui, että Pohjois-Karjalassa kehitysvammaisten laitosyksikössä käytettiin häkkisänkyjä. Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean mukaan häkkisänkyjen käyttämistä voidaan pitää ihmisarvoa loukkaavana.

Pankki kieltäytyi myöntämästä verkkopankkitunnuksia näkövammai- selle henkilölle, sillä tunnukset eivät olisi olleet henkilökohtaisessa käytössä, vaan henkilön puoliso olisi joutunut avustamaan tätä tunnusten käytössä.

Ei käy, totesi yhdenvertaisuusvaltuutettu, ja lätkäisi pankille 50000 euron uhkasakon, mikäli pankki ei muuta tapojaan ja mieti, kuinka se järjestää sähköiset palvelut myös näkövammaisille.

Siinä yksi konkreettinen tapa, jolla vuonna 2015 voimaan tullut uusi yhdenvertaisuus-laki on parantanut vammaisten oikeuksia Suomessa. Laki puolestaan on seurausta YK:n vammaissopimuksesta, joka on osa ihmisoikeusjulistuksen päälle rakentunutta kehikkoa.

Vammaisfoorumin Mahlamäki sanoo, että tärkeintä vammaissopimuk- sessa kuitenkin on vammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.

”Vammaiset eivät ole vain hoivan ja tukemisen kohteita, vaan vammai- sia on velvollisuus kuulla heitä itseään koskevissa päätöksissä.”

Sananvapaus ja oikeudenkäyntien kestot

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti moittinut Suomea liian pitkistä oikeudenkäynneistä. (KUVA: Samuli Ikäheimo/Lehtikuva)

Vuoden 1948 julistuksen välilliset vaikutukset näkyvät myös niissä lu- kuisissa langet-tavissa päätöksissä, joita Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT). EIT valvoo Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden maiden toimintaa. Suomi liittyi sopimukseen 1989, ja sopimus tuli täällä voimaan vuonna 1990.

Sen jälkeen Suomi on saanut EIT:ltä enemmän langettavia päätöksiä kuin muut Pohjoismaat. Vuosina 1994–2017 Suomi sai 188 tuomiota, joista 140 oli langettavia.

EIT on puuttunut Suomessa muun muassa liian pitkiin oikeudenkäyn- teihin sekä sa-nanvapauden rajoittamiseen. Tuomioistuin on myös vah- vistanut suomalaisten oikeus-turvaa: EIT:n päätöksen ansiosta kotietsinnän lainmukaisuuden voi nykyisin viedä tuomioistuimen tutkittavaksi. ”

HM: EIT:N JUTUILLA EI OE TEKEMISTÄ YK:N IHMISOIKEUKSIEN JULISTUKSEN KANSSA!

HS: Tästä on kyse

Historiallinen julistus

 Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

 Julistus koostuu 30 artiklasta, joissa selitetään yleisellä tasolla, mitä kaikille ihmisille kuuluvat ihmisoikeudet tarkoittavat.

 Julistus ei itsessään ole oikeudellisesti sitova, mutta se on pohja, jolle kansainväliset sopimukset ja kansalliset lakipykälät rakentuvat. ”

LAIT OVAT AINA SOPIMUSTEN EDELLÄ, JA NE MM. OVAT VOIMASSA, VAIKKA NIITÄ EI NAUDATETTAISIKAAN, TOISIN KUIN SOPIMUKSET!

Valuvikainen euro täyttää 20 vuotta 1.1.2019

Euroa ei olisi koskaan pitänyt ”synnyttää”, mutta tietyt tahot halusivat sen syntyvän ja pikavauhdilla. Odotusaika ei ollut 9 kuukautta vaan paljon vähemmän, kun niillä tietyillä tahoilla oli kiire. Kiireessä ei saa, kuin kahelia kakaroita, sanotaan ja tässä euron tapauksessa kävi juuri niin, että siitä tuli pahoin valuvikainen.

Valuvikoja paikkaamaan keksittiin sitten tehdä EMU-maille kasvu -ja vakaussopimus, jossa määrätään, että euromaan valtionvelka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Mutta kuinkas kävikään, kun Saksa ja Ransa EU:n suurimmat ja vauraimmat rikkoivat sopimusta. Ei kuinkaan käynyt, kun sopimuksessa ei ollut määrätty mitään sankioita rikkojille.

Siitä saivat sitten muut euromaat, varsinkin ne joiden taloutta muutenkin hoidettiin holtittomasti hyvän syyn lisätä  lainanottoaan reippaasti yli sopimuksessa m äärätyn rajan. Kreikka oli ensimmäinen joka sitten joutui pyytämään apua EU:lta ja saikin. Me suomalaisetkin olemme maksaneet Kreikan velkoja miljardeilla, jotka piti olla lainaa , mutta joita emme ikinä saa takaisin. Kaikki vain yhteisvaluutta euron syytä.

Ketä tai kuka sitten on se taho, jolla oli kiire saada yhteisvaluutta käyttöön? Ainakin saksalaiset pankit lainoittivat auliisti Kreikkaa luottaen siihen, että kaikki euro-maat vastaavat lainjen takaisinmaksuista, kuten kävikin. Siitä voidaan päätellä, että Saksa oli yksi innokkaimmista euron synnyttäjistä. Mutta oli toki muitakin ja silloin katseet kääntyvät monikansallisten suuryritysten puoleen. Heille on helpompi operoida maailmanlaajuisesti, kun Euroopassa on vain yksi valuutta. Syntyy vähemmän valuutanvaihtotappioita, kun on vain yksi valuutta.

Kansalaisille euro myytiin  argumentilla, että ei tarvitse enää vaihtaa valuuttaa Euroopassa matkustaessaan. Lapsellinen argumentti. Ikään kuin se olisi ollut euron synnyttämisen syy.

Nyt olemme siis kärvistelleet yhteisvaluutta euron kanssa pian 20 vuotta. Siinä on tasan 20 vuotta liikaa. Eurosta pitää päästä pois tai muuten meiltä viedään tuhkatkin pesästä.

Ei Suomesta voida hiilireservaattia tehdä

Mitäs sitten tehdään kun kaikki Suomen ’tyhjät’ alat on metsitetty? Täysikasvuinen puu ei niele hiiltä, vaan loputa katuu ja lahoaa.

AL:stä: Hiiltä pitäisi niellä yli 34 miljoonaa tonnia vuodessa [Puhutaan Suomen metsistä – tai oikeammin tulevista metsistä.]

*

Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014  9,795 gigatonnia (gt)

[Noin 10 000 miljoonaa tonnia]

Laajentamalla Suomen metsiä vuosittain ajatellulla tavalla nielisi 0,34% fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisista hiilipäästöistä.

****

Kun metsäalan puut ovat kasvaneet ne eivät enää sido enempää hiiltä. Edessä on kaksi vaihtoehtoa: Annetaan puiden kaatua ja lahota tai hyväksikäytämme puuaineksen. Kummassakin vaihtoehdossa puuston sisältämä hiili palaa takaisin ilmakehään.

*

https://yle.fi/uutiset/3-10513112

Sipilän mukaan metsitykseen sopisivat esimerkiksi käytöstä poistetut turvesuot ja vajaakäyttöiset pellot. Hän toivoo, että metsityshanke tulisi mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

[Eiköhän turvesoiden metsitys olisi jo käynnissä, jos se olisi kannattavaa. Muuten miten luonnon monimuotoisuus – eikö kiinnosta Sipilää?]

Pääministerin mielestä puun käyttö voi olla Suomessa 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsät kasvavat vuosittain 107–110 miljoonaa kuutiota.

– Säästöön jää joka vuosi vajaat 30 miljoonaa kuutiota, joten hiilinielu kasvaa jatkuvasti, hän toteaa.

[ Noin 3 miljoonaa tonnia hiiltä – vastaten 0,03% maailmanlaajuisesta vuotuisesta hiilipäästöstä]

*

Fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuiset hiilipäästöt (C) olivat vuonna 2014  9,795 gigatonnia (gt)

****

https://www.aamulehti.fi/a/201353753

12.12.2018

Hiiltä pitäisi niellä yli 34 miljoonaa tonnia vuodessa – liikaa vähenevät hiilinielut voivat koitua Suomelle rasitteeksi

”Kunnianhimoisia lukuja”.

Näin arvioivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat Suomen metsien hiilinielun vertailutasoa, joka on tuoreen esityksen mukaan 34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Näin paljon metsien, viljelysmaiden, ruohikkoalueiden sekä puutuotteiden pitäisi sitoa hiiltä vuosittain Suomessa.

Vertailutasoa lasketaan EU:n LULUCF-asetusta varten. Jäsenmaiden on toimitettava komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä omat vertailutason arviolukunsa. Näillä luvuilla on tulevaisuudessa vaikutusta maankäyttöön.

Jos Suomi yltää tähän yli 34,77 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinieluun, se korvaa jonkin verran muita päästöjä. Jos taas hiilinielut jäävät tämän vertailutason alle, on saatava lisää päästövähennyksiä tai ostettava päästö- tai nieluoikeuksia muualta. Suuret hakkuut ja liikaa vähenevät hiilinielut voivat tulla näin Suomelle rasitteeksi.

–LULUCF kytkee maankäyttösektorin osaksi ilmastopolitiikkaa. Vertailutasossa ei ole kuitenkaan kyse hakkuutavoitteista tai nykyisen hiilinielun määrästä. Tarvitsemme lisää tietoa niistä. Koko maankäyttösektori on tarkastelussa siinä, onko päästövähennyksiin mahdollisuuksia, kertoi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.

Eri asia kuin hiilinielututkimus

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa korostettiin, ettei vertailutaso ole sama asia kuin viikonloppuna keskusteluun noussut toinen Luken tutkimus hiilinieluista. Tässä toisessa tutkimuksessa pyritään eri skenaarioilla arvioimaan muun muassa maa- ja metsätalouden päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tutkimus valmistunee tammikuussa 2019 ja auttaa hahmottamaan, kuinka paljon Suomessa on tehtävää hiilinielujen suhteen.

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa arveltiin, että LULUCF-asetus on Suomelle tiukka varsinkin, jos hakkuut kasvavat. Lopullista tietoa tästä ei kuitenkaan vielä vaikuta olevan.

LULUCF-asetusta varten tehty arvio vertailutasoksi on laskettu vuosina 2000–2009 tilastoituun metsien käyttöön.

–Vertailutaso on laskettu siten, että metsien käyttö jatkuisi kuten vuosina 2000–2009. Vertailutason mukaan hakkuumäärä olisi 83,1 miljoonaa kuutiota vuodessa vuosina 2021–2025, kertoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen

Suomen metsistä hakattiin Luken mukaan vuonna 2017 yhteensä 72,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mikä oli ennätysmäärä. Puuston vuosikasvuksi on arvioitu 105,5 miljoonaa kuutiota.

Monimutkaisista hiilinielu- ja hakkuu-arvioista väitellään todennäköisesti jatkossakin, sillä esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto on arvostellut aikeita kasvattaa hakkuumääriä.

–Mitä vaikutuksia hakkuilla on metsäluonnon monimuotoisuudelle? Sekin on huomioitava, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä pohti keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

Myös EU:n tasolla riittänee vääntöä hiilinieluista, sillä LULUCF-asetus on viranomaisten mukaan hyvin tulkinnanvarainen.

–Kyseessä on neuvottelutulos, ja se on tulkinnanvarainen. Metsät ovat hankalin kohta, koska erot jäsenmaiden välillä ovat suuria. Asiantuntijoiden kanssa on mietitty, mitä tässä oikeasti on päätetty. Jäsenmailta on tulossa 28 tulkintaa kriteereistä, Kaipainen miettii.

Nyt kaikki autoja vaihtamaan

Hurja laskelma Suomelle v. 2025 ilmastopolitiikan työryhmä teki työtä käskettyä.
Vaihdamme 2 miljoonaa autoa sähköautoksi. US tänään.
Dieselautot pois joita ovat kaikki raskaan liikenteen ajoneuvot ja linja-autot
sekä osa henkilöautoja – tilalle sähköautot?
Samaan aikaan ainakin vielä tuetaan kivihiilen käyttöä – no autot eivät kulje kivihiilellä
paitsi jos niille uusille sähköautoille sähköä tuotetaan kivihiilellä,
kun se ydinvoimalan valmistuminen näkyy edelleen viivästyvän.
Mikä sotku tulee akkuteollisuudesta – kaivetaan maaperää sadaksemme akkumateriaalia?
Sähköautojen latausasemia tulee saada tienvarteen toki se lataus kestää joten
matkanteko tulee kestämään.
Voiko työnantajalle soittaa että myöhästyn pari tuntia töistä sillä olen lataamossa?