Tehokkuudella ratsastaminen

 

 

Tehokkuus on noussut yhteiskunnallisen keskustelun ykkösasiaksi. On alettu suureen ääneen vaatia yhteiskunnan toimintojen ja palveluiden tehokkuuden huomattavaa parantamista, miksi? Mitenkään uusi asia julkisen talouden mollaaminen tehottomuudesta ei ole, eihän me muuten kapitalistisessa järjestelemässä elettäisi.

 

Kapitalismin syntysijoilta asti tuotannon tehokkuus on ollut kilpailuvaltti. Tehokkuutta on saatu tuotantovälineitä kehittämällä sekä tuotantovälineiden käyttäjien (työläisten) maksimaalisella tehokkuuden ulosmittaamisella. Yhä edelleen markkinatalouden yhtenä kilpailukeinona käytetään työläisten tehokkuutta.

 

Vaikka ammattiyhdistys – ja työväenliike ovat kyenneet luomaan aikojen saatossa työmarkkinoille tietyt raamit ja sopimusehdot, siitä huolimatta työntekijät ovat entistä enemmän osa tuotannon kasvun ja tehokkuuden tekijöitä. Ja millä tavalla? Sillä tavalla, että on tavallaan työntekijöiden osalta palattu juurilleen. Työaikoja on pidennetty, palkkoja ja muita etuuksia leikattu, eläkeikiä nostettu ja yhä vähemmällä väellä tuotantoa pyritään nostamaan. Kilpailukykyä kilpailijamaihin nähden parannetaan valtion tukia, esimerkiksi verotusta hyväksikäyttäen ja työvoiman erilaisin kikkailuin. Yhä enemmän työssäkäyvät ihmiset eivät tule palkoillaan toimeen, vaan saavat osan toimeentuloistaan yhteiskunnalta.

 

Työläinen on kapitalistiselle markkinataloudelle yksi tulon ja voiton maksimoinnin tulonlähde. Siksi puheet työajan lyhentämisistä palkkoja alentamatta, näin työtä jakamalla ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, ei tule kuuloonkaan. Siitäkään huolimatta vaikka kokeilut työaikojen lyhentämisistä ovat poikineet kasvua sekä lisänneet työläisten jaksamista ja hyvinvointia.

 

Miksi sitten yhteiskunnan palveluihin halutaan markkinatalouden tapaiset olosuhteet? Julkisten palveluiden kun ei ole tarkoituskaan kääriä voittoja, eikä imeä viimeisiä mehuja työntekijöistään. Tuotantoalat ovat kaventuneet kapitalistisen markkinatalouden kehittymisen myötä – maailma on tavaraa täynnä. Täytyy siis suunnata katseet toisaalle, mutta minne? Tietysti sinne missä raha liikkuu. Julkisella sosiaali – ja terveysalalla pyöritellään valtakunnallisesti miljardeja. Samoin kaikki muu, joka ennen hoidettiin itsestään selvänä yhteiskunnan toimesta, kuten tiestöt tai rautatieliikenne ym. ym.

 

Me elämme oikeistolaisessa yhteiskunnassa, kuten EU ja lähes koko läntinen maailma. Nämä tahot kannattavat lämpimästi kapitalistista markkinataloutta, vaikka hämätäkseen jättävätkin mieluusti kapitalisti sanan pois. Nämä tahot ajavat myös kiivaasti markkinataloutta yhteiskuntien eri toimintoihin. Perustelevat palveluiden tehostamisilla yksityisen sektorin mukaan saamista ja niputtavat julkisen tuotannon näin samanlaiseksi, mollaten sitä tehottomaksi.

 

Tehokkuus ja tahtotila ovat sanoja joita kuulleessaan kannattaa olla varuillaan ja miettiä, keiden päänmenoksi niitä taas esiin nostettiin ja keitä hyödyttämään.

 

 

 

 

24 vastausta artikkeliin “Tehokkuudella ratsastaminen”

  1. Jaa. kun sosialistisessa terveydenhoidossa jonottaa usea ihminen ilmoittautumaan ja näkee, kun puolikymmentä hoitsua juttelee huoneen takaosassa keskenään naureskellen varttitunnin, alkaa toivoa sitä tehokkuutta siihenkin systeemiin.

    1. juhak, nimenomaan.
      Näin sen ja koin sen henkilökohtaisesti espoolaisessa terveyskeskuksessa, joka joitakin vuosia sitten ulkoistettiin Mehiläisen hoidettavaksi. (Ja siihen oli varmaan syynsä.)

      Lääkärit ovat lääkäreitä, en moiti heidän toimintaansa aiemmaltakaan ajalta. Mutta leipääntyneiden ynseitten hoitajien tilalle tuli uudet, nuoret ja palveluhenkiset. Saatoin kuulla: ”Tämä nyt ei oikeastaan kuulu minulle, mutta käynpä heti naapurihuoneesta kysymässä.” Tuota en olisi aiemmin kuullut.
      Pulman ratkaiseminen aiemmin uskottiin asiakkaalle itselleen. Ei haluttu murentaa hänen itseluottamustaan. 🙂

  2. Kysymys on pitkälti siitä, miten työntekijöitä motivoidaan olemaan tehokkaita: kiristämällä ja uhkaamalla vai kannustamalla, kouluttamalla ja palkitsemalla. Hyvä työntekijä jaksaa olla tehokaskin, jos saa positiivista palautetta ja ymmärrystä ja sopivasti välillä joustetaan.

    Toinen asia on sitten nämä kikyt, jotka näennäisesti kohottavat tuottavuutta. Usein se pakollinen lisätyöaika on kuitenkin laitettu johonkin jonnin joutavaan ja kellon kyttääminen muutenkin vain ärsyttää työntekijöitä ja heikentää työilampiiriä ja -motiivia.

    Toisaalta kaikki eivät ole hyviä työntekijöitäkään vaan jättävät mieluummin hommat tekemättä jos ei ole mitään velvoitetta.

    Tehokkuuden kasvu ylipäänsä on mahdollistanut elintasomme nousun. Paljolti se kuitenkin perustuu koneisiin ja automaatioon. Kun tuotetaan enemmän niin on jaettavaa enemmän. Jos palkkoja halutaan vielä nostaa niin jostain on se raha otettava. Hannun mielestä varmaan omistajilta, mutta loppuu se raha sieltäkin. Voidaan siis kysyä, vieläkö sitä tehokkuutta pitää nostaa eli haluammeko vielä korkeamman elintason? Ei taida olla meidän päätettävissämme, sillä yrityksissä on pakko miettiä koko ajan keinoja lisätä tehokkuutta. Jos ei mietitä, niin kilpailijat voivat ajaa konkurssiin.

  3. Ihan aiheestakin nähdään ongelmia ja niitä sormella osoitellaan länsimaisessa markkinataloudessa voitontavoitteluineen. Päivinämme erityisen mieluusti toistellaan ongelmia jotka nähdään yksityisten kapitalistiyritysten terveydenhoitobisneksessä. Ja kyllähän näissä moitteissa usein on vinhaa perääkin.
    Sitä minä ihmettelen että jos hylätään länsimainen kapitalismi ja elämänmeno niin mitä tilalle. Onko markkinatalouden ja suunnitelmatalouden välimaastossa paljonkin liikkumavaraa, minä en ainakaan usko että olisi.

    Ja onhan niinkin että länsimaissa hallitukset ja presidentit luovat ne raamit joissa kaikkien yritysten on toimittava mikä tarkoittaa että ihan kaikesta ei tule syyttää voittoa tavoittelevia kapitalisteja.

  4. Aina olen saanut julkiselta puolelta erinomaista hoitoa, ei moitteen sijaa. Juuri luin päivityksen kaveriltani kuinka Parkanossa Pihlajalinnan ylläpitämässä terkkarissa hän on odottanut vuoden ikäisen 39 asteisen lapsen kanssa pääsyä hoitoon yli neljä tuntia. Ei näytä toimivan yksityinen palveluntuottaja mitenkään mallikkaasti.

  5. Valitettavasti kokemukseni julkisesta terkkaripuolesta ovat pääsääntöisesti negatiivisia.
    Tays ja Hatanpään päiväkirra toki toimivat asiallisesti.
    Hatanpään päivystyksessäolen joka kerta jonottanut minimissään pari tuntia ja pari kertaa päälle 4 tuntia.
    Samaan aikaan ohi kuskataan jos jonkinlaista juoppolallia pikaiseen hoitoon.

  6. Ihmisten satunnaiset henkilökohtaiset kokemukset saamastaan hoidosta tai hoitamattomuudesta joko yksityisellä tai sitten julkisella puolella ovat ehkä mielenkiintoista some antia mutta niiden varaan en taida perustaa käsitystäni siitä mikä on kokonaiskuva asiassa. Sen vain ymmärrän niinkuin moni muukin että jottain pitäs tehdä koska nykymeno on kehnoa ja epätasa-arvoista.

  7. Myllymatti. Mistä tiedät, että nykymeno kehnoa ja epätasa-arvoista, jos henkilökohtaisiin kokemuksiin ei voida luottaa? Toki terveydenhuolto on paljon muutakin kuin terveyskeskukset.

    1. Mistäkö tiedän? Olen TVssä ja medioissa olevan infon varassa ja esimerkiksi kaikkien puolueiden kellokkaat sanovat että nykytila on huono.

  8. Tehokkuus lisääntyisi jos alettaisiin teettämään 6 tunnin työpäiviä ja otettaisiin toinen tekemään toisen 6 tuntia, niin työnantaja saisi 12 tuntia tehokasta työtä ja työntekijän vapaa-aika lisääntyisi lisäämään ihmisen hyvinvointia.

  9. Hannun jutusta henkii jotenkin kummallinen asenne yhteiskuntaa ja työnantajia kohtaan.
    Lehdistö, some jne höpöttää jostain kummallisesta työkyky touhusta. Niissä jutuissa on tullut esille työnantajien huoli työntekijöiden jaksamisesta ja sitä kautta työn laadusta. Työnantajat on ihan selkeästi hulissaan kuinka työntekijät voi ja jaksaa ?? Miten tää toiminta menee Hannulta kokonaan ohi ?? Vauhtisokeusko vaivaa ??

    1. Teho Paketti
      Jos työnantajat ja heidän järjestönsä olisivat kiinnostuneita työssä jaksamisesta ihan oikeasti, niin tuo Niilon esittämä ehdotus työajan lyhennyksestä olisi jo toteutettu.

  10. No laitan nyt omaakin kokemusta terveydenhoidosta koska esimerkkini osaltaan tukee epätasa-arvoa. Viimeiset vuodet työskentelin Helsingissä, jos tuli ihan oikeaa vaivaa tai vain halusi leppeää terapiaa oli lääkäri odottamassa pari kerrosta alempana ja jos erikoislääkäriä tarvittiin niin heti passitettiin hoitoon.

    No nyt Mustasaaren peräkylällä saan odotella viikkokausia vastaanotille pääsyä terveyskeskukseen 25 kilometrin päähän ja vielä sanovat paikkaa arvauskeskukseksi monet. Omalle kohdalleni on sattunut kyllä aivan kelpo lääkäri. Ja varakkailla on Vaasassa tarjolla parikin hyvämainesta yksityistä terveyslaitosta hammaslääkäreisttä puhumattakaan.

    1. Myllymatti
      Minulla taas kävi päinvastoin. Aikoinaan asuessani Keravalla sain odottaa aamusta ilta yhteentoista pääsyä vastaanotolle. Kun taas palattuani maaseudun rauhaan, on palvelut aina toimineet eri paikkakunnilla, niin Nivalasta kuin Pirkanmaalaisissa kunnissa.

  11. No Hannu näistä kokemuksista opimme että tasan ei käy onnenlahjat ja sen että parempaa sotea tarvitaan koska asuinpaikkakunnasta johtuen olemme kovin eriarvoisessa asemassa.

  12. Tehokkuus itsesään on hyvä asia, vai haluaako joku tehottomuutta? Tehottomuudestahan täälläkin palveluita on haukuttu: pitkät jonot jne.

  13. Norppa
    Se kun tuppaa olemaan niin, että tehokkuuden varjolla tehdään kaikkea ikävää jossa makumiehinä ja naisina ovat aina työläiset ja koko yhteiskuntaa ajatellen ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Kuten on Sipilän hallituksen ja miksi myös koko uusliberalistisen politiikaan aikana nähty.

  14. Hannu, jotenkin jää ikään kuin kaipaamaan tarkempaa selvitystä tästä maksu touhusta ??
    Sun asenteissa jotain elävälle elämälle vierasta teoria höttöä ??
    Onko sun tietoisuus ja ymmärrys ajantasalla ??

  15. Teho Paketti
    Kysy vaikka hoitajilta joilta leikattiin lomarahoja rutkasti, ovatko he tyytyväisiä. Kysy pienillä eläkkeillä eläviltä, ovatko he tyytyväisiä Sipilän hallituksen kurjistamispolitiikasta joka on heihin kohdistunut. Ei ole montaa viikkoa kun julkistettiin tutkimus kuinka Sipilän hallituksen toimet ovat eniten rokottaneet pienillä tuloilla eläviä, eli kyllä, maksumiehinä ja naisina ovat olleet työkansa ja pienituloiset.

  16. Rokottaneet ??
    Voiko monen kympin korotusta pieneen eläkkeeseen sanoa että se on vähentämistä ??
    Aika erikoinen väite.
    Kun SDP oli hallituksessa silloin todellakin leikattiin kaiken pienimmistä eläkkeistä ja lisistä.
    Edelleen ihmettelen oletko selvillä todellisuudesta ??

  17. Kun demarit olivat vallassa, mooses Lipposen aikana otettiin käyttöön eläkeläisten taitettu indeksi, mikä rokottaa koko ajan myös pientä eläkettä saavien eläkeläisten tuloa.
    Sitä se sosialistinen vähäosaisten puolustaminen on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *