Kaikki on suhteellista – sivistyskin

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804252200901779_u0.shtml

”Mies kertoo lähteneensä ulkomaille, koska koki, että sivistystä ei arvosteta Suomessa.

Ulkomaille opiskelemaan lähtenyt mies kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla, miksi ei jäänyt jatko-opintoihin Suomeen valmistuttuaan humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 2017.

– Ympäri Suomea lakkautettiin opinto-ohjelmia, yliopistoista leikattiin rajusti, ja tuntemani yliopistotyöntekijät valittivat epävarmuutta ja huonoa ilmapiiriä. Yleisessä keskustelussa humanistiset alat leimattiin turhiksi, ja poliitikot paasasivat inno-vaatioista ja kaupallistamisesta. Ajatus siitä, että joutuisin jatkamaan opintoja tuossa ilma-piirissä, ahdisti.”

Juu, siitä vaan menemään. Onhan se ahdistavaa ajatellakin, että joutuisi tekemään ihan todellista työtä ”sivistyneen” lusmuilun sijaan.

Toki humanistista koulutusta tarvitaan jatkossakin, mutta ei holtittomasti.

Yhteiskuntamme ei tule toimimaan, jos jokaista raakaa työtä tekevää kohden on 10 humanistia tai taiteilijaa keskustelemassa keskenään ”sivistyneesti”.

Valitettava tosiasia on, että meillä tällä hetkellä koulutetaan merkittävästi enemmän humanisteja ja taiteilijoita kuin edes teoriassa voi olla sellaisille työpaikkoja.

Vastaavasti luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyviin ammatteihin pitäisi kouluttaa enemmän kuin koulutetaan.

17 vastausta artikkeliin “Kaikki on suhteellista – sivistyskin”

  1. Jokainen saa opiskella mitä lystää. Jos pääsee ja Suomessa tai ulkomailla. On se hyvä, että Suomessa on noita humanisteja. Heitä on monen monella alalla hommissa. Ja kuinka ollakaan hallituksessakin on humanisteja. Terho ja Niinistö ovat opiskelleet Suomen historiaa. Onpa Niinistö ko. historian dosenttikin. Mattila on fil. maisteri. Saarikko myös fil. maisteri. Jotkut ministerit ovat mm. talous- tai valtiotieteilijöitä tai oikeustietelijöitä.

  2. Suomessa pitäisi mielestäni kouluttaa vain työmarkkinoiden tarpeeseen – ei suinkaan mitä kenellekin juolahtaa mieleen oppia.

    Eli aloituspaikkojen määrää pitää jatkuvasti säätää todellisen koulutustarpeen mukaan.

    Pitäisi kouluttaa esimerkiksi rakennusmestareita ”humanistien” liikakoulutuksen sijaan.

    1. No, eipä noita rakennusmestareita (AMK) voi mitenkään rinnastaa yliopistollisen loppututkinnon suorittaneisiin.
      Kyllä humanistit mielestäni kohtuu hyvin sijoittuvat työmarkkinoille.
      Eri asia sitten ovat mm poliitikot, jotka opiskelevat työaikanaan valtiotieteelliseen ja humanistiseenkin tiedekuntaan loppututkinnon suorittaneina. Ei heistä paljonkaan yhteiskunta hyödy.

  3. Muistan erään Ylen uutisen jokusen kuukauden takaa, jossa oli parikymmentä vuotta uraa yliopistolla tehnyt, varsin koulutettu henkilö.

    Hän valitteli siirtymää työelämään ”kun ei minulla ollut mitään käsitystä miten yritykset toimivat”.

    Tähän ei nähdäkseni ole lisättävää.

  4. Humanistien kouluttaminen sinänsä ei ole pahasta, oikealla tieteellä luodaan työpaikkoja ja valmiuksia ja verkostoja ja lopulta bisneksiäkin, mutta paha on että opetetaan väärennettyjä haistpaskan-oppeja kuten ”pan-persermanisti”-valefennougristiikkaa. Sitä tehdään oikean esimerkiksi empiirisen kielitieteen rinnalla, munataan järjettömällä ”loppuyhteenvedolla” ala, ALA, JOTA KETKÄÄN MUUT EIVÄT SUOMEN KIELTEN OSALTA TEE!!!

    https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/kantapersermaanilainat-witusta-saamelaiskulttuurin-ensyklopediassa/

    https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/suomessa-ei-ole-ollut-koskaan-kantapersermaaneja/

    https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/juha-kuisma-ja-hameen-paikannimet-peruslinja-oikea-lempo-luuraa-yksityiskohdissa

  5. Onneksi meillä on aika vapaat yliopistot. Emme elä diktatuurivaltiossa. Vai että oikein työmarkkinoitten tarpeisiin. Yliopistoista ei valmistu päivässä eikä vuodessakaan. Silläaikaa voi se ”tarve” vaikka kadota. Yleensä on pulaa käden taitajista. Siihen riittää ammattikoulu tai kurssi. Vaan ei sieltäkään valmistu riittävästi näköjään. Eikä vastavalmistuenita kokemattomia olla innokkaita palkkaamaankaan. Onneksi saa edelleen itse valita mitä opiskelee. Vapaassa maassa. Tosin työtön voidaan määrätä jollekin kurssille. Se ei vaan takaa mitään tuleeko valmista tai saako töitä.

  6. Opiskelu ylipistoissa (vast) maksetaan pääasiassa veronmaksajien, kuten minä, pussista. Siten minulla on oikeus esittää mielipiteeni, että koulutettaisiin tarpeeseen, eikä työttömyyskortistoon. Työttömyyskorvauksetkin nimittäin maksetaan pääosin veronmaksajan pussista.

  7. Ottaen huomioon, että pääosa päätöksentekijöistä politiikassa ja opetushallinnon puolella on näitä nistejä, on turha odottaa tervettä järkeä asioihin.
    Samoin on turha odottaa, että rantaruotsalaisten etuoikeuskiintiöt poistuisivat.

  8. ”Samoin on turha odottaa, että rantaruotsalaisten etuoikeuskiintiöt poistuisivat.”
    Isoruottalaiset äärinationalistit ovat olleet aina epähumaania porukkaa, julmaa ja torahampaista.

    Täytyy vähän varoitella tänne eksyneitä aasialaisia keltaihoisia, etteivät vaan päästä svekomaania selkäpuolelleen. Sitä paitsi svekomaanien leppäkerttu, jossa on NELJÄ mustaa täplää ennustaa kiinalaiselle kuolemaa. Sattumaako?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *