Miksi EU:sta ei tykätä?

Katselin ja ennen muuta kuuntelin äsken päättynyttä A-talk keskustelua Itä-Euroopan maiden niskottelusta EU:ta kohtaan.

Siinä keskustelussa tuli esiin monia asioita, jotka saa karvat nousemaan pystyyn täällä Suomessakin.

Kun Suomi aikanaan liittyi EU:hun, puhuttiin paljon siitä, että EU on itsenäisten valtioiden liitto, joka auttaa jäsenmaita monilla tavoilla. Melko pian kuitenkin EU:n komissio, jota ei valita v aaleilla alkoi otta itselleen valtaa, suurten jäsenmaiden suosiollisella myötävaikutuksella. Näin suuret jäsenmaat, kuten Saksa ja Ranska ovat paljon vartijoina EU:ssa ja se näkyy ja kuuluu.

Suuret jäsenmaat toimivat komission taustapiruina ja kun he ovat suuria nettomaksajia myös näin valvovat miten EU:n keräämiä maksuja jaetaan eri maille.

Suomihan oli alkuunsa nettosaaja eli sai hieman enemmän EU:lta mitä itse maksoi. Mutta nyt useita vuosia Suomikin on ollut nettomaksaja.

Itä-Euroopan maat mm. Unkari ja Puola ovat saaneet viime vuosina miljardeja euroja erilaisia tukia. Siitä huolimatta he pullikoivat jatkuvasti EU:ta vastaan erikoisesti maahanmuuttoasioissa. Ilman mitään sankiota.

Suomi on aina ollut ns. mallioppilas, mutta siitä huolimata emme saaneet edes keäajasta luopumisesta EU:n hyväksyntää.

EU-kriittisyys lisääntyy kaiken aikaa Euroopassa, vaikka EU ja EU-myönteiset piirit yrittävät leimata kriittiset ”rasisteiksi” ja milloin miksikin esim. populisteiksi.

EU ei ole kansojen EU, se on vain suurpääoman luomus omia tarkoitusperiä varten. EU:n syntysanat on lausuttu jo 1950-luvulla, kun Bilderberg -salaseura perustettiin. Lopullisena tavoitteena oli Euroopan Yhdysvallat, kuten Kansainliitolla jo 1930-luvun lopulla.

Bilderbeg-salaseuran, jonka jäseninä ovat USA:n ja Euroopan raharikkaat ja monikansalliset suuryhtiöt, lopullisena tavoitteena oli saada aikaan mailmassa uusi järjetys, jossa valta olisi rikkailla. Tätä ei ole koskaan kiistetty. Mutta matkalla on tullut yllättäviä mutkia, kuten kansainvaellukset Afrikasta Eurooppaan, joka on yllättänyt jopa EU:n ja sen komission, siitä päätellen, että massamaahanmuuttoaa on hoidettu EU:ssa amatöörimäisesti.

Jos EU ei pysty uudistumaan siten, että jäsenmaille annetaa enemmän päätösvaltaa  mm. taloudellisissa asioissa, niin EU- kriittisyys vain kasvaa ja voi johtaa muihinkin eroihin EU:sta, kuin Englannin eroon.

Miksi esim. Suomi kierrättää maataloustukia Brysselin kautta takaisin Suomeen. Onhan meillä paljon kokemusta maataloustukien maksamisesta maataloudelle sotien jälkeen. Kun rahat kiertävät Brysselin kautta tarvitaan vain lisää byrokratiaa, byrokraatteja ja korruptiota

Mikään liitto ei ole ikuinen. Niin kaatui Neuvostoliittokin ja Kansainliitto, joka oli EU:n edeltäjä 1920 -ja 1930-luvuilla. Myös EU tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, kunhan korruptio ja kaiken maailman valtapelit ovat tulleet tiensä päähän.

16 vastausta artikkeliin “Miksi EU:sta ei tykätä?”

  1. EU kieltämättä voisi ottaa kritiikkiä vastaan joskus rakentavana kritiikkinä eikä aina kertoa sen olevan Venäjän trollausta ja äärimielisyyttä.

    EU on kieltämättä muuttunut vuosikymmenissä, mutta niin on maailmakin. Ei EU voi jämähtää paikoilleen, ei kukaan tai mikään muukaan.

    En usko salaliittoihin, vaan lähinnä todennäköisyyden kaaokseen. EU on palapeli jota kokoaa tuhat ihmistä, kaikilla eri palaset, eri aikataulu ja eri visio siitä miltä näyttää valmiina.

  2. EU on kasvanut liian suureksi byrokratiaksi kaksine ”pääkonttoreineen”, että tavallinen pulliainen ei pysty mieltämään kaikkea tarpeelliseksi.
    Valtava kuluautomaatti valtavine palkkioineen syö uskoa.
    Direktiivitehtailu on jo pitkään ollut naurun aihe.
    Kai siinä jotain hyvääkin on, kun pysyy pystyssä.

  3. Myrphun laki: jos jokin on mennäkseen pieleen se menee.
    EU on mennäkseen pieleen, sillä se sairastaa pahaa mammutitautia. Vaikka Englanti eroaa EU:sta, niin komissio on sitä mieltä, että jäsenmaksuja ei voi alentaa pikemminkin päinvastoin.
    Itse EU:n mammuttiorganisaati ylimitoitetuilla palkka ym. kustannuksilla nielee suuren osuuden jäsenmaksuista.
    Ranska pitää tiukasti kiinni mm. siitä, että Strasbourissa on pidettävä myös viikottaisia parlamentin kokouksia, joka maksaa maltaita, kun koko iso pulju siirtyy sinne.
    Oma lukunsa on se, että jäsenmaat eivät ole lainkaan yksimielisiä monista asioista. Esim. talousasiat jakaa mielipiteitä paljon, kun jotkut maat, mm. Ranska haluaisivat panna rahat ja velat yhteen ja toiset eivät halua kuulla puhuttavankaan asiasta. Eripuraa tuottaa paljon myös maahanmuutto.
    Kun erimielisyyksiä alkaa olla tarpeeksi, on aika panna piste koko EU:lle.
    Suomella on hyvä tilanne, kun meillä on pitkäaikainen hyvä Pohjoismaiden yhteistyö. Sitä kehittämällä vaikkapa Pohjois-Euroopan Unioniksi, johon voisi ottaa mukaan Baltian maat.

  4. Väiski

    Toiveajattelua EU:n kokonaan hajoaminen palasiksi.
    Sen sijaan entisten (mm. Rehn) laajentamiskomissaarien päätöksiä voitaisiin vetää takaisin ja pullauttaa ulos muutama soveltumaton maa.

  5. Väinö tuossa maalaili yhdeksi EUn toimimattomuuden seuraukseksi Englannin eron. Itse en ottaisi tätä esimerkiksi ennen kuin näen millainen auvo Englannille todella omin käsin onneen päätöksestään jyvittyy. Muutenkin monet kuvittelevat että päätös oli lähinnä yhden poliitikon epätoivoinen yritys pönkittää kannatustaan.
    Suomalaisten enemmistö kannattaa mukana oloa EUssa ja uskoisin että siltä laskelmoidulta pohjalta että näkevät liitossa sekä etuja että haittoja.

  6. Miksi EU:sta ei tykätä?

    Ehkä siksi, että EU:ssa on liikaa Sirpa Pietikäisiä?

    On jokseenkin huvittavaa, että Pietikäinen kertoo unkarilaiselle miten asiat Unkarissa ovat ja miten he ajattelevat väärin.

    Yhtä huvittavaa toki on se, että verorahoitteinen media poliittisine toimittajineen leimaa eri mieltä asioista olevia änkyröiksi.

    1. Eilinen A-talk oli tyyppiesimerkki siitä kuinka toimittja asettuu heti hallituksen puolelle. Jos minä olisin ollut Huhtasaaren paikalla, olisin marssinut ulos studiosta kesken suoran lähetyksen.
      Sirpaa Pietikäinen on tyyppiesaimerkki suomalasesta naismepistä puhuu paljon ja v ielä senkin jälkeen, kun ajatus on jo katkennut. Kun toistaa ulkoa opittuja fraaseja, niitä voi suoltaa lähimmäisten kiusaksi, vaikka kuinka paljon.

  7. EU ei toimi eikä tule toimimaan koska se ei aja eurooppalaisten asiaa vaan lähinnä veronkiertoa suuryhtiöille. EU ei halua kuunnella eurooppalaisia ja kansanäänestykset on kielletty.

  8. Eikö täällä todella liiku yhtään enemmistön edustajaa eli heitä jotka pitävät EUta hyvänä juttuna?

  9. Osana on varmasti myös pelko. Ei voi myöntää että on ongelmia tai että pitäisi jotain tehdä toisin koska pelätään että pörssit kärsivät, pelätään että Venäjä väärinkäyttää tietoa, pelätään että oma puolue kiusaa…ja niin häviää totuus kauas pois.

  10. Itse äänestin EU.:hun liittymisen puolesta. Puolustaudun sillä, että halusin Suomelle turvaa Venäjän taholta ja samoin ajatteli varmaan moni muukin suomalainen. Neuvostoliitto oli muutama vuosi sitten romahtanut, Jeltsin heilui votkapäissään eikä kukaan tiennyt mitä siinä maassa voi tapahtua. Turha tuota on kainostella. Silloinen Venäjä oli eri juttu kuin nykyinen.
    Lisäksi minua jymäytettiin niin kuin muitakin. Eikös se pitänyt mennä niin, että jäsenmaiksi hyväksytään vain maita, joissa talous ja ihmisoikeidet ovat kunnossa.
    Totuus oli toinen, esimerkiksi Kreikan hyväksyminen unioniin ja rahaliittoon. EU:n selittäjät kertoivat, että pahasti velkaantunut Kreikka pääsi vippaskonsteilla unioniin. Niinkö? Uskallan epäillä; monen monet Kreikkaan menneet tukipaketit puhuvat karua kieltä. Ja jos ne olisivatkin menneet Kreikalle, mutta menivät Saksan ja Ranskan pankeille, jotka olivat luotottaneet Kreikan lahoa hallintoa. Eli EU:n troikka tuhosi Kreikan talouden; ja rahaliitto on suurin syypää esimerkiksi Espanjan ja Italian talousvaikeuksiin. Ja rahaliittohan pykättiin nimenomaan sen vuoksi, että saadaan pystyyn liittovaltio.
    Oma lukunsa on maatalouspolitiikka. Portugali on eteläisin jäsemaa, Suomi pohjoisin. Bryssellissäkö ne muka tietävät miten ruoantutuotanto ja muu maatalouteen liittyvä, esimerkiksi viinintuotanto pitäisi hoitaa? Varmaan ne tietävät eli samaan tapaan kuin Neuvostoliitto tiesi ennen muinoin.
    Muitakin epäkohtia on kuten EU-parlamentin sukkulointi Brysselin ja Strasbourgin välillä, joka maksaa maltaita, ja jossa ei ole päätä, ei häntää. Merkelin ja EU-troikan polkaisemasta holtitittomasta maahanmuutosta ala 2015 voisi puhua ja pitkään, mutta jääköön toiseen kertaan.
    Hansaliitto vaikutti aikansa, samoin esimerkiksi Neuvostoliitto. Sinne kaatuivat. Suuret liittoutumat eivät kestä ajan painetta.
    Suomalaisena minua kiinnostaa ainostaan se, milloin liittovaltioajatus haudataan ja paljonko se maksaa Suomelle.
    Jk. Takavuosina kun Kreikassa oli mielenosoituksia, plakaateissa oli Merkelille piirretty Hitlerin viikset. Mietin silloin että melko osuva vertaus.
    Toivottavasti saksalaiset hiissaavat sen KGP:n kasvatin nopeasti syrjään. Jos ihmisellä on liian pitkään liian paljon valtaa, neste nousee päähän. Esimerkkejä on historia täynnä.

  11. Voiko näitä nyt mitenkään vertailla mutta totean nyt kumminkin että EU usko on Suomessa sitkeämpi kuin usko kommunismiin. 60-luvun punahurmos on osoittautunut vähemmän kestäväksi kuin yhdessä tekeminen osana EUta.
    Parempi tekoviikset Merkelillä kuin aidot Stalinin viikset plakaateissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *