Internet on tieteen tuote

Kun Internetin rakennuspalikoita suunniteltiin, oli mielikuvituksesta pulaa. Ei ollut Obamaa tai Trumppia, ei Putinia tai Lindeniä, ainoastaan ensiluokkaista akateemista suunnittelua ja teknistä osaamista jonka hedelmät ovat kantaneet vuosikymmeniä. Politiikan on vaikea hajoittaa järjestelmää joka on suunniteltu vikasietoiseksi. Se ei tokikaan estä yrittämästä, myös sinun ja minun rahoilla.

Pato Atlantille

Seurasin männä viikolla alkanutta tuoreinta keskustelua Euroopan ja Venäjän Internet-osoitteistohallinnon parissa. Otsikkokuva jakaa erään, ilmeisesti venäläisen keskustelijan mietteen aiheesta hyvin huonolla englannin kielellä. Luimme siis viime viikolla Venäjän yrittäneen estää pääsyn Telegram-viestipalveluun ja nyt tämän eston metodit tulivat esille. En mene tässä tekniikan detaljeihin, mutta tätä metaforista hyttystä oli ammuttu huomattavasti haulikkoa järeämmällä aseeella. Vähintään kymmeniä tuhansia muita yrityksiä osui samaan estolistaan ja toteutusmalli oli omiaan aiheuttamaan vielä massiivisempia teknisiä ongelmia aivan muualle.

Kas, kun tämä Internet-palvelun estäminen on metaforisesti vähän sama juttu kuin rakentaa muuri keskelle Atlantin valtamerta ettei vesi pääsisi sekoittumaan toisen puolen kanssa. Vaikka muuri olisi sata kilometriä leveä, sen voisi kiertää. Molemmin puolin olisi aika lailla samaa vettä vastakin. Internet-blokit ovat suurin piirtein yhtä tehokkaita ja yhtä järjettömän hintaisia. Eston kiertäminen on naurettavan helppoa jopa vähemmän kokeneelle käyttäjälle. Sen opimme täälläkin lapsipornon nimissä tehdyn sensuurijärjestelmän myötä, jonka ainoaksi tulokseksi jäi häiritä verkon laillista käyttöä ja maksaa miljoonia veronmaksajille. Kun kansaa pelottelee hirveillä rikoksilla, saa menemään läpi vaikka miten järkyttäviä lakeja. Sanoiko joku ”sota terrorismia vastaan”?

Toisesta päästä helpompaa

Pääsyrajoitteiden teko ei sen sijaan ole aivan yhtä vaikeaa jos ne tehdään palveluntarjoajan päästä. Siellä on kuitenkin vain rajallinen määrä putkia maailmalle. Siten vaikkapa maakohtaiset estot esim. Netflixissä tai Areenassa ovat perustasolla luotettavia, joskin kaukana idioottivarmoista. Vastaavasti myös yritys voi sisäverkostaan melko tehokkaasti rajata pääsyjä pitkälti sen ansiosta että yritys omistaa koneet ja voi tehdä rajausten kiertämisen siten vaikeaksi. Itse omistetulla laitteella jonka asetuksiin pääsee käsiksi voi kuitenkin kiertää lähes jokaisen eston, useimmiten helposti.

Telegram-tapauksissa ja monissa muissa vastaavissa kyse on kuitenkin vihamielisestä estosta matkan varrella. Telegram ei halua päästää Putinia tai tiettävästi myöskään Trumpia lukemaan viestejä. Vaikka Telegram häviääkin tietoturvassa Signalille, on sen turva ilmeisesti sen verran jäykkää että se pelottaa vallanpitäjiä. Jos palveluntarjoajan, kuten Telegramin päässä on vähänkin järkeä ja edes pikkuisen rahoitusta, nämä estoyritykset jäävät farsseiksi. Niiden pysäytysteho vertaantuu puusta putoavan lehden kykyyn pysäyttää liikkuva auto.

Käsiä ei pidä nostaa pystyyn

Tarkoittaako tämä että sananvapauden tai nörttihengen nimissä pitää hyväksyä lapsiporno, terroristipropaganda tai kunnianloukkaukset? Ei tietenkään eikä missään nimessä. Se vain tarkoittaa että näissä toimissa tulisi hyväksyä teknologian perusteet. Poliitikoille on naurettavan helppo myydä isolla hintaa estojärjestelmiä, sillä heistä kukaan ei osaa teknologiaa eivätkä siten osaa tutkia asiaa kriittisesti. Äänestäjille on vielä helpompi myydä lupaus siitä että nyt iskemme pahuutta vastaan. Ketään ei kiinnosta lopputulos lööppiä pidemmälle.

Rikollisuutta vastaan toimiminen ei ole mikään uusi keksintö yhteiskuntien historiassa. En todellakaan halua verkkoon villiä länttä, päinvastoin haluaisin määrätietoisempia toimia esim. nettivihaa vastaan. Se ei kuitenkaan tule tapahtumaan tässä helppoheikkien valtakunnassa, jossa päättäjät ministereistä presidentteihin ja demokratioista diktatuureihin kuvittelevat voivansa hoitaa asian jälleen yhdellä uudella pilvipalvelulla.