Suomalaisia asejärjestelmiä – 130TK

Kirjoitin vuonna 2017 artikkelin Suomalaista sotilaselektroniikkaa. 10.8.2019 entisten altimilaisten porukan Altimistien kokoontuessa kuulemaan Altimin Erikoisjärjestelmistä minä kerroin hieman enemmän.

Kun 130 mm Tornikanuunan automaatio oli oikeastaan ”minun lapseni”, niin keskityin kertomaan lähinnä siitä, enkä juurikaan puuttunut esimerkiksi Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiin, vaikka kehitin niihinkin yhtä sun toista.

Kun Erikoisjärjestelmät oli oikeastaan pseudonyymi Asejärjestelmille, niin käytin virolaista ”helleasuani” rekvisiittana. Tilaisuus oli varsin miellyttävä ja suorastaan lupsakka, vaikka osallistujia oli yli 60.

Kerroin mm. tykinputken asennon absoluuttiarvon erittäin tarkasti ohjelmistolle kertovasta SDC-kortistani. Osoitan miten kortilla kehitettiin erittäin tarkka ja stabiili referenssijännite ja miten pienten sähkömoottorien näköisiltä murkuloilta sitten tuli kaksi vaihtojännitettä takaisin ja niistä sitten laskettiin putken suunta.

Näytin kuulijoille abikopihtejä ja kysyin heiltä mikä tämä on. Kyllä yksi kuulijoista osasi kertoa, että abikopihdit. Kerroin, että näitä järjestelmiä valmistettaessa myös abikopihdit piti kalibroida – puristivat oikealla voimalla, ei liian pienellä voimalla, eikä liian suurella voimalla. Yhdet kalibroinnissa hylätyt pihdit sain itselleni ja olen niillä puristellut abikoja.

Kuvasta näkyy, että olin esitelmääni poiminut kyseisen 130TK asejärjestelmän kehittämiseen liittyviä päivämääriä melkoisen määrän vanhoista kalentereistani.

Kaikkia siellä näyttämiäni kuvia en esitä täällä julkisesti.

Altim Control oli erityisen hyvä työyhteisö. Kaikki siivoojasta toimitusjohtajaan tekivät sydämestään työtä yhteiseksi hyväksi – siksi Puolustusvoimat ostivat yhä uudelleen järjestelmiä Altimilta ja olisivat halunneet ostaa enemmänkin, mutta ainakin minä sanoin, että tuollaista emme tarjoa (Kenttätykistön ampuma-arvojen laskin). Vielä vuosien päästä Pääesikunnan edustaja harmitteli, että emme suostuneet tarjoamaan.

Tulossa syvä ja pitkä lama

Tässä ollaan paukuteltu henkseleitä ja sakki ottaa lisää lainaa ja pikavippejä summiltaan 50 000€, numerot on näyttänyt jo viime vuoden puolelta sen että olemme menossa kohti taantumaa ja ostokrapula kolisee jo muovikasseissa, suunta on kohti isoa lamaa. Kun Yhdysvalloissa yskähtää ensimmäinen merkki siitä niin alkaa meidän olla myöhäistä Suomessa reagoida. Puskuria pitäisi tehdä jo nyt, mutta niin ei tapahdu. Meillä ei ole toimivia sisämarkkinoita kuten isommilla mailla, olemme täysin riippuvaisia viennistä….

”Maailmassa on joitain varmoja ­asioita: nousuhumala ystävien kanssa on hyvä idea, ja talous kääntyy jossain vaiheessa taantumaan”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lama-tulee-suomi-ei-ole-valmis/3885a357-a2c3-4408-a5ae-15fa4ab966d8

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/upm-sulkee-paperikoneen-raumalla-metsayhtio-aikoo-myos-myyda-sanomalehtipaperitehtaan-ranskassa/7543646

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/myos-stora-enso-aloittaa-yt-neuvottelut-syynissa-300-henkea-koskevat-lomautukset/7543514#gs.29c1mr

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aktia-pankki-aloittaa-yt-neuvottelut-yli-sadan-henkilon-tyopaikat-uhattuna/7543250#gs.29c5jn

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rakennusyhtio-lehto-aloittaa-yt-neuvottelut-neuvottelujen-piirissa-lahes-550-henkiloa-tavoitteena-miljoonien-saastot/7543232#gs.29c8xs

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006225262.html

”KUOPION yliopistollinen sairaala (Kys) suunnittelee henkilöstökuluista säästämistä. Suunnitelmiin kuuluu jopa 250 työntekijän irtisanominen.”

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/yllattava-takaisku-uudenkaupungin-autotehtaalla-ytt-kayntiin-satoja-tyovuosia-vahenee/3008f887-057c-3754-b4a6-9923e446811a

 

Edes hammaslääkärit eivät ymmärrä itse karieksen oikeaa syntymekanismia

Vaikka en ole hammaslääkäri, voin väittää tuon jutun olevan erittäin yksipuolinen ja väärää tietoa siitä syystä, että terveellinen ja ns. epäterveellinen ruokavalio olisivat pääsyy hampaiden huonoon kuntoon.

Kaikki tiedämme sen, että lapsena ja myöhemminkin kaikki sokeripitoiset   liiaksi syötyinä tekevät vahinkoa hampaille,  se on fakta. Mutta sen jälkeen tämä ruokavaliohössötys on turhake.

Hampaan rakenne on sellainen, että kaikesta suun toiminnasta sen pinnalle muodostuu ns. palkkia- elimellinen erittäin kova kerros, jota ei saa harjaamalla pois, vaan teknisin hammaslääkärin tai hoitajan toimin, jos sittenkään.  Se jälkeen tulee  kiille, joka on vieläkin kovempaa. Sitten vasta hammasluu  kaikkine juurineen.

Tutkimme asiaa kaikin keinoin maailmanlaajuisten Unileverin ammattilaisten kanssa ollessani siellä hammastuoteryhmän vastaavana. Syntyi Turussa ”koivusokeri” , ksylitoli prof. Mäkisen ja Scheininin keksimänä, joka on ollut menestys.

Mutta sekään tätä asiaa ei ratkaise, vaikka hammaslääketieteen tohtori  Heikki Talla uskoi fluorinkin lisäämisen veteen olevan se ratkaisu. ( Kuopion fluorisointikokeilu).

Ratkaisu asiaan on erittäin yksilöllinen. Kaikilla ihmisillä on luonnollisesti erilainen vatsan- suun kemia. Toisilla mikään syöminen ei vaikuta hampaiden kuntoon, toisilla taas hyvin nopeasti. Eli pitää löytää myös vatsan kemian rakenne ja, sitä kautta vasta ruokavaliot. Yksipuolinen kasvien napsiminen omenoineen tai vastakkain chilin syönti tai liha ja makkara eivät selitä asiaa.

Ratkaisu on kemian, biolääketieteen osaajilla, ei hammaslääkäreillä mutta yhteistyössä.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006233079.html

 

Erikoisjoukot…niin…

Verkkouutisissa kerrotaan kuinka reservin erikoisjoukot harjoittelee,,,juu, niin harjoittelee myös  paikallispataljoonat ympäri Suomen samoja TRA-harjoituksia sekä varusmiehet. Joskus tuntuu että Verkkouutisten jutut on varsin raflaavia ja sensaation hakuisia. Eli varsin tavanomainen harjoitus kyseessä, ei aiheuta uutiskynnyksen ylitystä.

https://www.verkkouutiset.fi/taistelua-rakennuksissa-video-suomen-erikoisreserveista/

”– Reserviyksiköitä voidaan käskeä nopeasti palvelukseen täydentämään erikoisjoukkojen suorituskykyä. Tässä koosteessa Utin jääkärirykmentin reserviläiset testaavat valmiuttaan taistella rakennetulla alueella, videon tekstissä kerrotaan.” (Verkkouutiset)

Ihmiset uhrataan tehokkuuden alttarille

 

 

Kustannustehokkuus on sana josta ei voi välttyä, jos vähänkään seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja erilaisia päätöksiä ja toimia joita eri osa-alueilla tehdään. Miksi näin on käynyt? Miksi jokaista tehtävää päätöstä perustellaan kustannustehokkuudella?

 

Siksi, kun yhä enemmän yhteiskunnalle kuuluvia palveluita on avattu kilpailulle. Hyvinvointivaltion tärkein peruselementti on ollut yhteiskunnan tuottamat laadukkaat, ja tasapuoliset palvelut kaikille kansalaisille.

 

Julkisten palveluiden avaamista on perusteltu yhteiskunnassa tapahtuneella rakennemuutoksella. Turmiollisella oikeistolaisella talouspolitiikalla on tuettu perinteisiä teollisuusaloja ja muita toimijoita miljardien ja taas miljardien verohelpotuksilla ym. keinoin, muka pelastamaan yrityksiä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Verotulojen hiipuminen on tarkoittanut valtion talouden jämähtämistä. On tehty mittavia tulonsiirtoja veromaksajien taskuista omistavan luokan taskuihin.

 

Se taas on tarkoittanut, ettei lisääntyneeseen palveluiden tarpeeseen ole julkisella puolella kyetty vastaamaan. Tarkoituksellista tai ei, mutta oivasti ja ovelasti on annettu yksityisille palveluiden tuottajille yhä enemmän jalansijaa rynniä kilpailuun mukaan ihmisten palveluiden perustarpeista.

 

Kun kyse on yhteiskunnallisten palveluiden kilpailusta, siinä ihmisille jää yksi ainoa rooli, olla kilpailuväline, tehdä muhkeita tilejä omistajille. Tässä vaiheessa kuvaan astuu kustannustehokkuus. Työntekijät ovat yhtenä avainasemassa tehokkuuden luomisessa. Eläkeikiä täytyy nostaa, työaikoja pidentää, henkilöstöä vähentää, eli työtahtia kiristää, työehtoja kurjistaa ja palkkoja laskea.

 

Palveluiden tarvitsijoilta nyhdetään kaikki mitä kehdataan. Vanhusten tilit tyhjennetään tehostetuissa palveluasumisyksiköissä. Vanhukset joutuvat nöyrtymään hakemalla asumis – ja toimeentulotukia valtiolta jotka siirtyvät kätevästi hoiva-alan yrityksille. Asiakasmaksuja nostetaan, palveluita heikennetään ja keskitetään yhä kauemmas ihmisistä.

 

Varmaan kovin kustannustehokasta, mutta mihin unohtui tehokkuuden kilpajuoksussa ihminen? Mihin katosi valtion, kuntien ja yhteiskunnan rooli, sen perustehtävä, ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen? Kustannustehokkuuden keppihevosella annetaan surutta raadeltaviksi hädässä olevat, vanhukset, sairaat ja lapset? Kuka vielä kehtaa puhua hyvinvointiyhteiskunnasta?

 

Hannu Tiainen

Kihniö

 

 

Kertokaa nyt mikä tämä mobiilivamennus on

En ole saanut siitä minkään asteen tietoa vaikka olen siitä kaivanutkin  tietoa esiin ei vaan löydy mistään sellasta joka menisi mun jakeluun

Voiko asiaa joku tietävä kertoa mikä on asian ydin voiko esim tietokoneella vielä maksaa laskujaan

Vai onko puhelin ainoa jolla ne onnistuu

Mutta kun tuo Pankki aukeaa soitan kyllä sinne että saan pätevää tietoa asiassa  nyt en tiedä mobiilista yhtään mitään

Mutta kaippa se päivän aikana selviää itse pidän tietokoneella laskujen  maksamista parhaana vaihtoehtona

Voihan olla että olen asiaa tulkinnut väärällä tavalla ja että tuo mobiili on  vain tunnistutuminen  pankki palveluun

Mutta entä sitten jos ei ole äly kännyä mitenkäs sitten suu pannaan pitääkös sellanenn sitten hankkia

Kaikilla ei sellaseen ole varallisuutta kuitenkaan seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Puolustusvoimien rekrytoinnista.

60-luvun loppupuolella kadettikouluun haki Sirolaopiston käynyt nuorimies. Y Keinonen oli silloin Pv:n komentaja. Läheltä seurasin vuosikausia ko henkilön sotilasuraa.

Lopuksi ko upseeri eläköityi lippueamiraalin virasta. Oli mm RT:n  tornikanuunaprojektin vetäjä; sinänsä aika oli jo ohittanut ko projektin. Se nyt vaan oli sitä aikaa.

 

Eivät palele jalkani ensi talvena.

Kuvassa vaimon kutomia sukkapareja, käyttämättömiä, muutama pari.

Toukokuusta syyskuun loppuun minulla eivät sukat kulu. Kylmänä aikana sitten käytän pelkkää villasukkaa, tosin eri paksuisia ja kaikki on vaimoni kutonut.

Hänellä on tapana ostella villalankoja kirppareilta ja kutoa niistä sukkia.

En oikein jaksa muistaa, milloin olen ostosukkia jalkaani vetänyt. Vaimon kutomissa olen kulkenut.

Se on tuo villasukka hyvä, ei hikoa jalat.

Vaarallista liikuntaa

Eilen illansuussa lähdin itseäni tuulettamaan, kun tuli monta tuntia vahdattua telkusta formuloita.

Meidän ohitse, parin kolmenkymmenen metrin päässä pihasta kulkee yksityinen tie. Se on erittäin hyväkuntoinen soratie, tasainen ja kuopaton. Saattaa mennä päivä, että kukaan ei kulje siinä, eli erittäin vähän liikennettä.

No, minä kävelin hiljakseen kädet taskussa ja varmaan keskellä tietä. Ihailin leppoisaa ja tyyntä syksyistä iltaa. Äkkiarvaamatta suhahti takaapäin oikealta ohitseni polkupyörä. Säikähdin ihan oikeasti, kun mitään ei kuulunut ja väistin tietysti hiukan vasemmalle. Samantien suhahti siltä puolen toinen pyörä niin, että ohjaustanko hipaisi kyynärpäähäni. Tulihan sieltä vielä kolmaskin, naisihminen. Hän tuli hiljempaa ja väisti ihan kunnolla.

Niiden  ”jätkien” vauhti oli jotain muuta, mikä on turvallista sivuteillä ja muut liikkujat pitäisi ottaa huomioon. Pitäisi vaikka huutaa, että pois alta niin ehtisi hyppäämään ojaan.