Helsingin seudulle sähköbusseja

Olisiko Tampereen valtuuston kannattanut päätyä valinnassaan sähköpusseihin? Jaa, mutta kun pääkaupunkissakin on raitiovaunuja ..

*

Sähköbussit ovat saasteettomia siinä kuin raitiovaunut.

Varaamalla sähköbusseille omat kaistat/reitit, kuten nyt on varattu raitiovaunuille, sähköbussit liikkuisivat yhtä sujuvasti kuin raitiovaunut.

Sähköbussit eivät vaadi ajojohtoa ( 600V =)

Sähköbussien reittejä on helpompi muuttaa, kuin raitiovanujen.

*

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005992491.html

7.2.2019

Helsingin seudulle tuodaan Kiinasta 30 sähköbussia, joiden akut kestävät koko päivän – ”Hiljaisia, siistejä ja huolellisesti tehtyjä”

Yutongin bussit alkavat liikennöidä Espoon Leppävaarassa ja Keravalla ensi elokuussa.

SUOMALAISILLA sähköbussimarkkinoilla on tapahtumassa melkoinen käänne, sillä yksi alan isoimmista toimijoista Pohjolan Liikenne ostaa Kiinasta 30 isoilla akuilla varustettua bussia Espoon Leppävaaran ja Keravan bussiliikenteeseen.

*

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/helsingin-seudulle-syksylla-perati-30-uutta-tayssahkobussia-paastoja-yritetaan-leikata-90-6750728

27.11.2018

Helsingin seudulle syksyllä peräti 30 uutta täyssähköbussia – päästöjä yritetään leikata 90%

Sähköbussien määrä HSL-alueella kasvaa harppauksella ensi syksynä, kun bussiliikenteeseen tulee 30 uutta täyssähköbussia.

Helmikuussa 2020 sähköbussien määrä lisääntyy vielä viidellä täyssähköisellä bussilla.

Nyt ratkaistu bussikilpailutus oli ensimmäinen, jossa HSL vaatii liikennöitsijöiltä sähköbusseja.

*

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yhdessa-kaupungissa-kiinassa-on-enemman-sahkobusseja-kuin-yhdysvaltojen-suurkaupungeissa-yhteensa/12c08a23-7e26-3bbc-b9fb-2b451cc03e0c

Yhdessä kaupungissa Kiinassa on enemmän sähköbusseja kuin Yhdysvaltojen suurkaupungeissa yhteensä

Jaa käyttäen:


19 Replies to “Helsingin seudulle sähköbusseja”

  1. Eiköhän niitä ole jatkossa Tampereellekin lisää tulossa – korvaamaan dieselbusseja.

  2. Miksi ei kotimainen sähköbussi voisihan sen kopsata kiinalaisilta.
    Hesassa asuneen siellä ratikalle on kaduilla tilaa homma pelaa, mutta sekin rarvitsee bussiliikenteen.
    – Tampere olisi voinut korvata koko homman sähköbusseilla ja hämeenkadun kauppaliikkeet olisivat voineet jatkaa sijoillaan. Tampereella ratikka hankaloittaa muuta liikennettä ja tulee maksamaan elinkaarensa ajan sillä lippuhinnat ja käyttäjämäärät eivät tee siitä taloudellistakaan.
    – Jään miettimään mikä taho siitä ratikan rakentamisesta hyötyy ja keiden toimesta?

    1. Karjalaiselta käsittämätöntä räksytystä.
      Niilon kommentit ovat varsin paikkansa pitäviä, mutta onhan se totta, etteivät sähköbussit kelpaa metropoliuskovaisille suuruudenhulluille.

  3. ”Miksi ei kotimainen sähköbussi voisihan sen kopsata kiinalaisilta.”

    Akut kuitenkin, vissiin, tulevat Kiinasta.

    https://en.wikipedia.org/wiki/China#China_in_the_global_economy
    China in the global economy

    China is a member of the WTO and is the world’s largest trading power, with a total international trade value of US$3.87 trillion in 2012
    *
    Kiina toimii globaalissa markkinatalousmaailmassa. Miksi se on niin kilpailukyinen? Siihen on varmaan monta syytä.

    Aasialaisten ihmisten kokea työmoraali
    Tuotanto toimii luonnonsuojelusta ja ihmisoikeuksista piittaamatta.
    Maassa on runsaat luonnonvarat ( uusia luonnonvaroja se hamuaa Etelä-Kiinan mereltä )

  4. Ratikka on ihan normipeli 200k:n eurooppalaisessa kylässä, se ei vaadi mitään metropolia taloudellisesti järkeväksi toimintaympäristökseen.

    1. Voi olla tai olla olematta.
      Olennainen seikka on, että ratikkaa voi käytännössä Tampereella käyttää n. 10% asukkaista, mutta järjetön hinta ja ylläpitotuki jatkossa maksatetaan kaikilla.
      Edelleen liikenteen toteuttaminen sähköbusseilla olisi maksanut alle puolet ratikkapelleilystä, katuja ei olisi tarvinnut myllätä vuositolkulla ja satunnaisen esteen takia bussit olisi voinut helposti siirtää kiertoreitille esteen ajaksi, mitä ratikolla ei voida tehdä.

  5. Kysymyshän ei ole energialähteestä vaan kapasiteetista. Hervantaan ym. vahvan joukkoliikennekysynnän suuntiin ei vaan kannata ajaa tuulilasikuormassa olevaa bussia muutaman minuutin välein, kun noille massoille tarkoitettu järkevämpi ratkaisukin on olemassa. Tampereen ratikan ensimmäinen vaihe on suunniteltu niin, että vähän tohelompikin bensalenkkari onnistunee olla parkkeeraamatta kiskoille.

    Jopa typerysten kansoittama kyläkokous onnistui katsomaan yli yhden vaalikauden arvioidessaan ratikan taloudellista vaikutusta ja tekemään kerrankin järkevän päätöksen.

    Mitä investointien hyötyjen kohdistumisiin tulee, niin suurin osa kunnan investointien hyödyistä kohdistuu suoranaisesti ainoastaan murto-osalle porukkaa, heijastevaikutukset on sitten laajempia.

    1. Ratikan taloudellinen vaikutus: Tappiota joka vuosi, mikä maksetaan verovaroista.
      Muutaman kämpän arvonnousun kompensoi vastaavasti muiden kämppien arvonlasku.
      Kokonaisuutena ratikka ei tuo missään mielessä positiivista taloudellista tulosta edes pitkällä aikajanalla arvioituna jas heijastevaikutuksista seuraavatkin vuodet tuovat keskustaan viimeisen vuoden kaltaisesti kivijalkamyymälöiden ja ravintoloiden katoamista.

  6. Joukkoliikenne on lähtökohtaisesti kaikkialla tappiollista toimintaa jos suoraan tuloslaskelmaa kyylätään. Sitä voi sitten tykönänsä jokainen itse mietiskellä minkälaisia investointeja tieinfraan Tampereen kokoisessa kylässäkin vaadittaisiin jos joukkoliikenne poistettaisiin yhtälöstä ja tuo porukka tungettaisiin yksityisbrömistelemään kaduille, siina voisi hassuttelutunnelin parisataa milliä olla pieniä joulukaloiksi.

    Kun kysyntä ylittää tietyllä suunnalla tietyn pisteen, niin ratikka nyt sattuu olemaan vähänkin pitemmällä tähtäimellä tarkasteltuna edullisempi tapa järjestää joukkoliikenne kuin liian tiheällä vuorovälillä ajettava bussiliikenne. Näitä suuntia on Tampereen seudulla jo muutama ja lisää tulee jos väkimäärä seudulla jatkaa kasvuaan,

    Kivijälkaputiikit tulee kyllä takaisin, ei ehkä samat, mutta ratikkareitin varrella ei tule olemaan tyhjiä liikekiinteistöjä. Joskaan niitä nytkään työmaan reunoilla kovin paljon tyhjänä ole.

  7. No Helsinkin kannattas ottaa huomioon ne vaivat joita Tampereella on ollut ja sen mukaan ne ostaa .
    Ja Tampereen sähkö bussit on tuotu tietääkseni Puolasta eikä Kiinasta mutta saasteettomia nekään ei ole eikä ne tarvitse mitään erityis linjaa .
    Onkelmia niissä on kuten pakkasella akun kesto aika heilahtelee liian paljon terv tpivaari

  8. Käytin hesassa ollessa ratikkaa ja siinä oli kaikki ok paitsi piti kävellä sillä se pysäkki ei ollut kotiovella vaikka siellä on varsin kattava ratikkaverkosto.
    Tampereella pitää kävellä aikas paljon jos aikoo käyttää ratikkaa – ehkä 10% saattaa tulla käyttäjäksi?

  9. Raitiovaunut Euroopassa

    https://en.wikipedia.org/wiki/Trams_in_Europe#Italy

    Germany did not undergo the extensive tramway closure programmes that were carried out in other European countries and many cities retain their original tram networks. In some places, tram networks have been added or expanded through the introduction of hybrid tram-train or stadtbahn systems which may combine standard railway, on-street and underground operations. Notable examples include the systems in Cologne and Karlsruhe. In Frankfurt-am-Main, many tram lines were transferred to U-Bahn operation.

    Saksassa ei ole toteyttu laajoja raitiotien sulkemisohjelmia, jotka toteutettiin muissa Euroopan maissa, ja monet kaupungit säilyttävät alkuperäiset raitiovaunut. Joissakin paikoissa raitiovauneverkkoja on lisätty tai laajennettu ottamalla käyttöön hybridi-raitiovaunu- tai stadtbahn-järjestelmät, jotka voivat yhdistää tavanomaiset rautatie-, katu- ja maanalaiset toiminnot. Merkittäviä esimerkkejä ovat Kölnin ja Karlsruhen järjestelmät. Frankfurt-am-Mainissa monet raitiovaunulinjat siirrettiin U-Bahn-operaatioon.

    Toisaalta:

    In recent decades, tram networks in countries including Britain, Ireland, France, Germany, Spain and Portugal have grown considerably. The Netherlands, which already makes extensive use of trams, has plans to expand tram services to two additional cities

    Viime vuosikymmeninä raitiovaunuverkot ovat kasvaneet huomattavasti maissa, kuten Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Portugalissa. Hollanti, joka on jo laajalti käyttänyt raitiovaunuja, aikoo laajentaa raitiovaunupalveluja kahteen muuhun kaupunkiin

  10. Tuskin ainakaan aivan lähiaikoina nähdään sähköbussivallankumousta. Hinta on vaikuttavana tekijänä, kuten sähköhenkilöautoissa.

    *
    https://www.euractiv.com/section/transport/news/european-cities-slow-to-adopt-electric-buses/
    8.11.2018

    European cities slow to adopt electric buses

    Fully electric buses account for only 9% of urban bus sales in Europe, according to research by Transport and Environment (T&E), a green campaign group. High upfront costs are the biggest barrier to their deployment on a mass scale.

    Electric buses can be twice as more expensive than diesel, making them unappealing for many European cities, especially the less wealthy which are usually the ones with the worst air quality, according to T&E.

Kommentoi