AL 2.11.2019 sivu A22 : Arviolta 1400 ihmistä pendelöi eli kulkee työmatkansa päivittäin tai lähes päivittäin Tampereelta Helsinkiin.
Oletetaan, että 5000 ihmistä pendelöisi töihin Helsinkiin viidenkymmenen vuoden ajan. Työpäivien määrän oletettaisiin olevan vuodessa 240 ja lipun hinnan per suunta 20 euroa. Näillä määrityksillä saataisiin lipputuloja viidenkymmenen vuoden aikana kerättyä 2400 miljoonaa euroa.
Karkea arvio kustannuksista [ AL:n mukaan] tunnin radan rakentamisesta on 10 000 miljoonaa euroa – yleensä hankkeiden kustannukset pyrkivät kasvamaan.
Matka junalla Tampereelta Helsinkiin kestää nyt 1 tunti 40 minuuttia. Kulkuajat kummassakin päässä huomioiden kokonaisaika voisi olla luokkaa 2 tuntia 40 minuuttia. Tunnin junalla kokonaisaika olisi luokaa 2 tuntia.
Ekologisesti ja ihmisten ajankäytön vuoksi olisi kannattavaa pyrkiä pitämään tamperelaisten työpaikat Tampereella.
*
15.3.2019
Asiantuntijalta yllättävä näkemys: Tunnin juna Tampereelle onnistuu ilman lisäraiteita ja säästää jopa miljardeja – ”Raiteilla on vapaata kapasiteettia 87 prosenttia”
Raideliikenneasiantuntija Antero Alku väittää, että uusi rata Tampereen tunnin junalle olisi suurelta osin silkkaa tuhlausta.
Turvajärjestelmiä ja asemien järjestelyjä voitaisiin Alkun mukaan parantaa niin, että Tampereelta Helsinkiin voitaisiin ajaa yli 200 kilometriä tunnissa, jolloin päästäisiin suunnilleen tunnissa ainakin Pasilaan. Tällainen parannus maksaisi ehkä 200–300 miljoonaa euroa.
*
https://www.aamulehti.fi/a/d151f567-135b-4d58-a885-b284ecee16b5
25.7.2019
Ratahankkeita kannattava tamperelainen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) on toppuutellut nopeiden junayhteyksien rakentamiseen liittyvää optimismia. Marinin sanoi Helsingin Sanomille, että nopeiden yhteyksien rakentaminen lähivuosina ei ole realismia. Marinin mukaan ensin pitää suunnitella ja varmistaa rahoitus ennen kuin voidaan rakentaa, sillä kolmen [kahden uuden?] radan rakentamisessa on kyse noin 10 miljardin euron hankkeesta, joiden pelkkä suunnittelu maksaa 350 miljoonaa euroa.
[ 10 000 miljoonaa lienee karkea arvio – yleensä hankkeiden kustannukset pyrkivät kasvamaan ]
Totta taloudellisesti luulisi olevan tuoda työpaikka työntekijöiden lähelle eikä tarvittaisi tunnin junaa.
Kuunteleeko tämä hallitus asiantuntijaa? Edellinen ei kuunnellut.
Ennemminkin usea edellinen hallitus ei kuunnellut.
Tämä nykyinen hallitus aloitti asiantuntijoiden näkemyksistä piittaamatta holtittomat lupaukset, joten tuskin sekään kuuntelee.
Antero Alku Helsingin Uutisten jutussa.
”Toinen syy hänen mielestään on, etteivät päättäjät innostu vanhojen ratojen kunnostuksesta.
– Ratojen korjausvelan hoitaminen ei ole niin mediaseksikästä kuin päätökset uusista ratahankkeista, joita voi esitellä äänestäjille.”
Tuossa on totuuden siemen, vai olisiko oikein juuri. Ratojen, ratapihojen ja ohjausjärjestelmien luvattoman heikko kunto on monasti syynä siihen, että junat myöhästelevät ja matkanopeudet joudutaan pitämään kalustoon nähden liian alhaisina.
Matka-ajat kasvavat.
Sinänsä on järjetöntä, että tuollainen määrä sakkia matkustelee töihinsä tuolla tavalla, kun etätyö ja videokeskustelut ovat nykypäivää.
Sama koskee suurta osaa erilaisista konferensseista yms, koska ne voitaisiin järjestää eri maissa ilman matkustelua.
Vastaavasti on järjetöntä kuluttaa 10 miljardia tuon sakin työmatkojen takia juuri siksi, että se ei ole pääosin tarpeellista.
Yritykset voivat järjestää vaikka sivukonttorin moneen ”kylään”, jolloin matkustelua voitaisiin vähentää.
Ei se ole noin yksinkertaista ollenkaan. Tuolla sabluunalla minäkin olisin voinut tehdä etätyötä Lahteen asuessani Hesassa. Työnantaja vaati kuitenkin muuttoa työyhteisöön Lahteen.
Kokeilimme etätyötä eräässä suuressa aikakauslehdessä Hesassa, jossa toimittaja teki juttunsa kotona Vihdissä ja hoiti sähköisen aineiston ajallaan toimitukseen ja painoon. Siitä vasta meteli tuli työyhteisössä, miksi joku saa tehdä hommansa tulematta työpaikalle ( ay).
On oikeasti harva homma, jossa etätyö ulkopuolella työyhteisöstä on tehokasta ja järkevää.
Toivottavasti työnantaja laskee junassa tehdyn työn työajaksi ja verottaja riittävästi työmatkavähennykseksi. Työnantaja tietenkin voi myös korvata erillissopimuksella työmatkakuluja.
Aika monessa tapauksessa voisi parin-kolmen henkilön takia perustaa sivutoimiston, jolloin säästyisi sitä matkustelua ja olisi ”työpaikka”, jottei kenenkään kateellisen ”sielua” kirveltäisi…
Noinkohan sitä siirretään toiselle paikkakunnalle vaikkapa työkone? On niillä syynsä matkusteluun eikä kaikkea voi videon tms. välityksellä hoidella.
Jostain syystä olen saanut käsityksen, että pääosa noista matkustelijioista tekee jotain muuta työtä kuin jonkin koneen käyttämistä…
Sanna Marin haluaa, että radanvarsikunnat sijoittaisivat varojaan nopean junan suunnitteluyhtiöön.
Mikä on kuntien motivaatio tukea junaa, joka tulee porhaltamaan heidän asemansa ohi pysähtymättä?
Demut luulevat niiden olevan siitä innoissaan.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/junapendeloijat-alahtivat-hsssa-tunnin-juna-hankkeesta-puolitoistakin-tuntia-riittaa-jos-junat-kulkisivat-ajoissa/21be0148-f99c-31d4-b284-8bcf18e3072f
20.2.2019
Junapendelöijät älähtivät HS:ssä tunnin juna -hankkeesta: ”Puolitoistakin tuntia riittää, jos junat kulkisivat ajoissa.”
.
74 säännöllisesti junalla Tampereelta Helsinkiin töihin kulkevaa pendelöijää vetoaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla päättäjiin, että nämä laittaisivat tunnin juna -unelman sijaan kaikki resurssit siihen, että Tampere-Helsinki -välin voisi luottavaisesti taittaa edes luvatussa tunnissa ja 33 minuutissa.
Vetoajat huomauttavat olevansa niitä päättäjien kaipaamia toivekansalaisia, jotka matkustavat työn perässä, vaikka se vaatiikin jatkuvaa joustamista, rahaa ja aikaisia aamuherätyksiä.
He huomauttavat myöhästelyjen yleistymisestä. Tavallisimmin se on 15 minuutin luokkaa matkaa kohden, mutta tuntikaan ei ole harvinaista. Siitä kertyy viikossa, kuukaudessa ja vuodessa pitkä tovi.
Kumpi on tekeillä: tunnin JUNA vai tunnin RAIDE?
Kumpaakaan ei tarvita. DI Alku todentaa, että Tampere-Helsinki kapasiteetista on 85% käyttämättä.