Sanni on tomera tyttö

Radion Ykkösaamussa päättyi juuri Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasosen vaalihaastattelu.

Toimittaja yritti hiillostaa Sannia, mutta Sanni toi hyvin esille Kokoomuksen kantoja, eikä antanut toimittajan keskeyttää itseään.

Hyvä Sanni – Hyvä Kokoomus!

Haastattelu on myöhemmin kuultavissa Areenasta. On Ykkösaamussa kello 8.10-8.30.

25 Replies to “Sanni on tomera tyttö”

    1. Toisaalta kyllä tarvittaisiin myös peruskoulua, jossa lapset oppisivat lukemaan vaikka elämykset mukavia varmasti ovatkin, eikä ammattikouluissa lähiopetus välttämättä haitaksi olisi.

      Pahoin pelkään, että olemme vahvasti Ruotsin tiellä ja ihmekö se, kun sieltä ollaan paljon esimerkkiä haettu, ilman, että oltaisiin katsottu siellä toteutuneisiin tuloksiin.

      1. Peruskoulussa ja ammattikoulussa on varmasti parantamisen varaa. Esimerkiksi kurinpito. Oppilaat tekevät mitä haluavat, eikä opettajilla useinkaan ole mitään auktoriteettia rangaistusvallasta puhumattakaan.

        Siihen tilanteeseen on ajauduttu pitkän ajan kuluessa vasemmiston opeilla.

  1. Kyllähän Sannissa jotain täytyy olla kun kuitenkin aika vähän häntä parjataan vaikka niin pahassa paikassa on, pystyyn sadoin suin motittujen ja loputtomasti toistetttujen koulutusleikkausten myrskynsilmässä.

    1. Ne koulutukseen tehdyt leikkaukset ovatkin hyvin jännä juttu. Kuinka ollakaan niitä leikkauksia tehtiin demarien kuten Antti Rinne valtiovarainministerinä ollessa. Sanni ja Kokoomus ovat onnistuneet parantamaan koulutusta monella sektorilla. Lisää rahaa koulutukseen leikkausten sijasta.

  2. Sanni on varmasti ihmisenä empaattinen ja sympaattinen,mutta kyllä tämä käsien pesu ja sen puolustaminen koulutusjärjestelmän tietoisesta alasajosta on lähinnä tahatonta huumoria.

    Siis ihan aikuisten oikeasti Sannin aikana on menty ihan huolella ojasta aallikoon, eikä edeltäjien syyttely asiaa miksikään muuta.

    1. Mika, kerroppa ihan kylmää faktaa kuinka paljon tämä nykyinen hallitus on leikannut koulutuksesta. Siis ei demaripropagandaa vaan virallisia lukuja lähteineen.

      Sanni on muuttanut painopistettä siten, että valmistuisi ihmisiä työelämään niille aloille, joissa on työvoimapulaa. Eikä ihanneammatteihin työttömyyskortistoon.

      1. Juhani, en mielestäni ole sanallakaan maininnut koulutusleikkauksia, vaan olen viitannut elämysoppimiseen ja lähiopetuksen puutteeseen.

        Elämysoppiminen on kuin suora kopio Ruotsista, jossa se nähtiin ratkaisuna siihen kun yhä vähenevässä määrin lapset osasivat ruotsinkieltä ja tulokset ovat olleet aivan katastrofaalisia. Itse asiassa ruotsalaiset opettajat ovat ”rukoilleet” meitä välttämään heidän virheensä.

        Samainen elämysoppiminen on samaan aikaan ollut vahvasti nimenomaan Sannin agenda, kuin myös ammatikoulutuksen itseohjautuvuus, mutta ihan jokainen joka on työskennellyt nuorten kanssa ymmärtää itseohjautuvuuden olevan ”poliittinen harha”, varsinkin kun puhutaan nuorista pojista / miehistä.

        Mikäli tunnet yhtäkään ammattikoulun opettajaa niin mene ihmessä kysymään mitä he ovat mieltä asiasta.

          1. Olen pitkälti samaa mieltä, mutta kyllä sitä ulkoaopetteluakin edelleen vaan tarvitaan esim. matematiikassa, kielissä…

  3. Mitä hyvää Sanni on saanut aikaan ja mitä huonoa, siitä minäkin aioita vähän laiskasti seuranneena haluaisin faktoja enkä yleisluontoisia moitteita.

    Näissä moitteissahan syyllinen ikäänkuin taustalla on Kokoomus mutta jos avauksen linjoilla puhuttaisiiin vain Sannista poliitikkona, onko tomera, onko pyrkyri, onko käännellyt omaa takkiaan, mitä huonoa on tehnyt, mitä hyvää jne.

    Kaikilla puollueillahan on oma ohjelmansa mutta puolueen jäsenet ovat aika kirjava joukko avuineen ja pinnotuksineen.

  4. Nyt olen kyllä eri mieltä. Koulutuksessa on kuunneltu liikaa jotain elinkeinoelämän edustajia. Esimerkiksi lukion yleissivistavyyttä on murennettu, kun lukiokokeilussa osa lukiolaisista on voinut jättää puoleta aineista kokonaan opiskelematta. On voinut esimerkiksi valita, ettei tarvitse opiskella ollenkaan historiaa ja yhteiskuntaoppia. Matematiikkaa on painotettu liikaa ja painotetaan myös nyt uudessa yliopistovalinnassa. Jos haet liukemaan historiaa yliopistoon, saat pitkästä matematiikasta enemmän pisteitä kuin historiasta! Luullaan, että painottamalla matematiikkaa saadaan enemmän insinöörejä, mutta ei se niin mene ja tarvitsemme kyllä ihmisiä eri aloille.

    Myös ammattikoulun uudistus näyttää menneen metsään. Oppilaiden luullaan suorittavan kurssit ilman opettajaa jonkinlaisena kirjekurssina. Sähkömieheksi opiskelevan pojan äiti kertoi, ettei kyllä uskaltaisi poikansa antaa sähköjä asentaa juuri siitä syystä. Ihmeellinen hypetys jostain itsenäisestä opiskelusta, joka ei toimi, ainakin tästä on paljon mediassa kirjoitettu. Ja lähihoitajiksi oltiin patistyamassa kaikkia niitä, jotka eivät muualle kelvanneet. Ikään kuin se ammatti olisi jokin kaatopaikka, kun pitäisi osata hoitaa ihmisiä. Onneksi tässä maalaisjärki pakotti palauttamaan pääsykokeet.

    Minusta Sanni laitettiin aivan liian suuriin saappaisiin. Valinnanhan teki Alexander Stubb, jonka suosikki Sanni oli kai koska oli nuori ja nainen. Kivahan se on olla ministeri mutta kun ei ole omaa linjaa ja hallintaa, niin rattaat (elinkeinoelämän isot pojat) vievät kuskia minne haluavat.

    1. Norppa, saat toki olla eri mieltä kanssani.

      Suosittelen kuitenkin huomaamaan kylmän tosiasian, että pitkän matikan suorittaneista on jo nyt huutava pula. Sen sijaan kaikenkarvaisia humanisteja on aivan liikaa – ei tarvita.

      Ammattikouluissa on tietääkseni kova pula ammattitaitoisista opettajista. Jos on vaikkapa ammattitaitoinen sähkömies tai koneistaja, niin heille on käyttöä työelämässäkin – ei tarvitse välttämättä yrittää väkisin opettaa porukalle jota opetus ei voisi vähempää kiinnostaa. Sellaisia ei tarvitse olla kuin yksi luokassa, niin vitutuskäyrä on opettajalla korkealla.

      1. Kyllä kannattaa myös hieman tutkia sitä mitä esim. pitkä matikka tarkoittaa nyt ja mitä se tarkoitti joskus aiemmin.

  5. Eli historiaa ja yhteiskuntaoppia ei tarvitse lukiossa opiskella? Kaikista ei tule insinöörejä, mutta kaikista tulee kansalaisia. Siinä tarvitaan kykyä kriittiseen ajatteluun. Lisäksi koko ajan puhutaan siitä, miten nuoret eivät osaa hoitaa talouttaan tai osallistu politiikkaan. Ja sitten poistetaan yhteiskuntaoppi, ainoa aine, jossa niitä asioita käsitellään.

    Pitkän matematiikan suorittaminen ei poista pulaa jonkun sitä vaativan alan osaajista, jos pitkän matematiikan pääsykoepisteiden takia valinnut ei joko suoriudu siitä loistavasti tai ainakin erittäin hyvin tai jos henkilö ei ole motivoitunut sellaiselle alalle.

    Lukio ei myöskään valmista ammattiin, joten jos haluttaisiinn vaikuttaa siihen, kuinka paljon millekin alalle valmistuu, pitäisi karsinta hoitaa siinä vaiheessa kun varsinaisesti aloitetaan ammattiin johtava koulutus. Jos humanisteja on liikaa, niin sitten yliopistoissa humanististen alaojen paikkoja tulisi vähentää. Ei niin, että siellä paikkoja on entinen määrä, mutta niihin pyritään pitkällä matematiikalla.

    Pitkän matematiikan hyöty on muutenkin kyseenalainen. Jos ei suuntaudu alalle, niin mitä hyötyä on jostain toisen tai kolmannen asteen yhtälöstä tai muusta korkeammasta matematiikasta? Sen sijaan on aina hyötyä tuntea esimerkiksi taloudellisen toiminnan lainalaisuuksia tai Suomen demokraattisen järjestelmän toimintaa. Historian opiskellustakin pon todennäköisesti enemmän hyötyä yleissivistyksen kannalta.

    1. Norppa, olen erittäin tyytyväinen siihen, että Sinä perustelet yksityiskohtaisesti omat mielipiteesi. Kiitos siitä. Usein olemme samaa mieltä, joskus emme.

      Ylläolevassa kommentissasi olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että humanististen alojen aloituspaikkoja pitää vähentää.

      Ihan siitä riippumatta pitkän matikan suorittaa aivan liian pieni osa opiskelijoista. Suomeen tarvitaan ehdottomasti lisää päteviä insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Tarvittaisiin myös teknikoita ja rakennusmestareita. Se porukka mahdollistaa myös humanisteille työpaikkoja verovaroin.

      Nykyisin Suomessa tuotetaan yliopistoissa ja korkeakouluissa ihan turhaa porukkaa, joka sitten pistetään verorahoin tutkimaan vaikka lepakon persettä, vaikka siitä tutkimuksesta ei ole Suomelle ja suomalaisille mitään hyötyä, vaan on päinvastoin haittaa.

      Historian opiskelustakin olisi kaikille hyötyä – JOS opetettaisiin oikeaa historiaa, eikä suomettuneita valheita. Suomettuneiden valheiden opettamisesta on pelkästään haittaa.

      Kysynpä vaan kuinka monille opetetaan tosiasioita Suomen historiasta? Esitelmöin kerran Jatkosodan alusta ja esitelmäni jälkeen eräs opettaja tuli ihmettelemään minulle, että heille se oli opetettu aivan toisin.

      http://www.jput.fi/suomen_historiaa.htm

  6. Jos yleissivistävästä opetuksesta kovin tingitään eletään hetkessä ja materiassa, tarkoittaa että käännetään kurssi kohti kivikautta.

    1. Myllymatti, olen täysin samaa mieltä kanssasi siinä, että tarvitaan myös yleissivistävää koulutusta – mutta koulutuksen pitää kuitenkin vastata myös työmarkkinoiden tarvetta. Ei ole juurikaan järkeä kouluttaa vuosikausia veronmaksajien rahoilla porukkaa, joka ei sitten kelpaa työelämään.

  7. Humanististen itselleen tärkeiden aineiden opetusta voidaan vähentää ainakin jonkin verran.
    Vielä enemmän kuitenkin pitäisi vähentää kaikenlaisten ”taiteilijoiden” koulutusta, koska suurimmalle osalle ei todellakaan ole siihen liittyvää työtä tarjolla.
    Taivaanrannan maalarit saavat puolestani vapaasti harrastaa, mutta on perusteetonta vaatia yhteiskunnalta elatusta, jos oma puuhastelu ei elätä.
    Hankkikoot elatusammatin elättääksensä itsensä omalla työllään ja harrastelkoot omalla kustannuksellaan.

    1. Juuri näin Juha. Olen täsmälleen samaa mieltä.

      Vanhoina hyvinä aikoina esimerkiksi teatterissa näyttely oli harrastus, samoin musiikki. Nyt sitä harrastusta harrastetaan aivan liian suuressa määrin verovaroin.

  8. Lukio ei kuitenkaan ole se paikka, jossa yleissivistyksestä voidaan tinkiä. Lukiosta saadaan eväitä vielä koko elämää varten. Jos joltain alalta halutaan vähemmän valmistuneita, pitää karsinta tehdä sillä alalla. Lukio ei valmista mihinkään ammattiin. Lukion pohjalta voi sitten pyrkiä eri aloille. Ne, joita matematiikaa vaativat alat kiinnostavat valitsevat varmasti pitkän matematiikan nytkin jos se on mahdollista. Mutta jos se valitaan vain valintakoepisteiden takia tarkoituksena pyrkiä alalle, jossa sillä ei ole mitään käyttöä, niin ei siten tule lisää insinöörejä.

    Yleissivistyksen karsiminen sen sijaan johtaa kansan tyhmistymiseen. Lukiosta voi sitten valmistua osaten jotain integraatiolaskentaa ja kolmannen asteen yhtälöitä, joilla ei elämässään tee yhtään mitään, mutta tietämättä lainkaan, mitä eroa on hallituksella ja oppositiolla tai miten talous toimii. Sellainen on mahdollista lukiokokeilussa ja siksi Sanni ei jatkoon!

    Tulevaisuudessa myös luovuuden ja yleissivistyksen merkitys taloudellisestikin todennäköisesti kasvaa, sillä tietotekniikan kehittyessä tekoäly alkaahoitaa monia nyt tärkeänä pidettyjä toimintoja. Esimerkiksi koodauksesta kohkataan nyt, mutta kun tekoäly oppii koodaamaan se tekee sen halvemmalla ja virheettömästi. Myös kielten opiskelusta saattaa tulla vain mukava harrastus kun erilaiset tekniset apuvälineet oppivat sen homman paremmin.

    Koska ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, niin emme tiedä tarkaan, mitkä taidot tulevaisuudessa ovat avain asemassa työelämässä, Siksi on hyvä hankkia laaja pohja. Moni vaihtaa alaa vielä aikuisenakin.

    1. Jos lukiot eivät tuota tarpeeksi pitkän matikan suorittaneita, niin sitten tarvittavia teknisten alojen opiskelijoita ei saada mitenkään ja työvoimapula jatkuu, jatkuu ja jatkuu.

Kommentoi