Edellinen artikkelini Suomen Vapaussodasta teemalla 100 vuotta sitten löytyy täältä. Se on Tampereen taisteluista edellisenä päivänä.
Puhdistustyötä ja kaupungintalon valtaus
”Aamusta alkaen huhtikuun 5 p:nä suoritettiin puhdistustyö käsi kädessä Grafströmin ja Ausfeldin joukkojen tunkeutumisen kanssa länteen päin. Malmbergin suuresti pienentyneet joukot huolehtivat koskesta itään päin olevien kaupunginosien vartioimisesta. Päivän taistelua ei voinut verrata molempien edellisten päivien ratkaiseviin käänteisiin ja jännitykseen. Rauhallisesti ja järkähtämättömän varmasti raivasivat valkoiset joukot tiensä länteen päin. Sitkeämpää vastarintaa teki oikeastaan vain kaupungintalo, joka suorastaan täytyi piirittää. Sitä puolustivat venäläiset ja naissotilaat. Vasta klo 5,40 ip. sen valtasi Wingen pataljoona yhdessä Ausfeldin joukkojen erinäisten osien kanssa. Useassa paikoin herkesivät punaiset taistelemasta ja antautuivat, niin pian kuin valkoiset joukot näyttäytyivät. Jääkärivääpeli Hackzell Schaumanin pataljoonasta otti palokunnantalossa 15 miestä johdossaan 1000 vankia ja suuren saaliin autoja, moottoripyöriä ja hevosia. Ylipäänsä otettiin tänä päivänä lukuisia vankeja sekä hyvin suuri saalis ei vain aseita ja muita sotatarpeitta, vaan kaikenlaisia varastoja, säilykkeitä, viljaa, karjaa ym.”[i]
Raakoja hurjisteluja ja kommunismia
”Hajaantuminen punaisella oli nyt jo täydellinen. Kaikki olivat paenneet Pispalaa kohti. Johtajat pysyttelivät syrjässä, antautuen raakoihin hurjisteluihin, taikka suunnittelivat he uusia yrityksiä, joiden tarkoituksena oli viimeisessä hetkessä jättää se kaikki kurjuus, jonka he olivat esiin loihtineet. Kaduilla ja teillä, missä aseelliset ja aseettomat, naiset ja lapset tungeksivat ajoneuvojen, nälkiintyneiden hevosten ja irtipäässeen karjan joukossa, jaettiin pirtua, tupakkaa, ruokatarpeita taikka varastettua tavaraa rajattomia määriä kaikille haluaville. Yhdennellätoista hetkellä, ennen tuomiota toteutettiin käytännössä kommunismin oppia.”[ii]
Antautumisneuvottelut
”Eversti Wetzer määräsi illalla, että olisi kaikin tavoin koetettava päästä neuvotteluihin vihollisen kanssa antautumisesta. Samaan aikaan uudisti hän käskyn, jossa määrättiin tarkasti vartioimaan vihollisen murtautumisyrityksiä. – –
Klo ½ 9 aikaan oli kolme lähettilästä saapunut reessä valkoisten linjojen luo. Heidät vietiin Ausfeldin esikuntaan ja täällä, eräässä rautatievaunussa asemalla, alkoivat neuvottelut, jotka tulivat johtamaan punaisen varusväen antautumiseen.”[iii]
Punaiset päälliköt
”Nyt selvittivät punaiset neuvottelijat lyhyesti punaisten puolella vallitsevan tilanteen. Yksimielisesti he selittivät, että miehistö tunsi taistelun jatkamisen toivottomuuden, mutta myös, etteivät päälliköt millään ehdolla halunneet kuulla puhuttavankaan antautumisesta. Monet olivat yrittäneet ehdottaa päällystölle aseiden laskemista, mutta useat näistä uskalikoista olivat menettäneet henkensä. Punaiset päälliköt istuivat esikunnissaan, joivat itsensä humalaan ja huvittelivat epäilyttävien naisten kanssa.”[iv]
Johtajat pakenevat
”Joko punaiset päälliköt olivat saaneet vihiä neuvotteluista taikka jo aikaisemmin suunnitelleet pakoa, joka tapauksessa pelastuivat he tänä yönä rohkeasti pakenemalla Näsijärven yli. Ei tiedetä, kuinka tämä tapahtui, kun valkoinen vartiosto ei mitään huomannut. Kuitenkin lienee satakunta – toiset sanovat 200 – rekeä päässyt pakoon. Matkueessa olivat myöskin Aaltonen, Evä ja Orjatsalo. Matka kulki Pengonpohjaan ja sieltä suuressa kaaressa Viljakkalan ja Siuron kautta Vesilahteen.”[v]
Arvomerkit ja punaiset nauhat heitetään pois
”Valkoiset joukot, jotka nyt kaikkia teitä pitkin lähestyivät Pispalaa, kohtasivat kaikkialla punaisia, jotka heittivät aseensa ja repäisivät pois kaikki arvomerkit ja punaiset nauhat. Ei löytynyt yhtäkään näiden tuhansien joukossa – jotka äsken olivat taistelleet kommunismin ja venäläisvallan puolesta – joka olisi omannut niin suuren itsetunnon ja ollut niin uskollinen mielipiteilleen, että olisi rohjennut astua hallituksen joukkojen eteen kapinallisen armeijan merkit puvussaan.”[vi]
Perivihollinen ja sen liittolainen
”Vapaussota oli alusta alkaen ollut vapaaehtoisten voimien kannatuksen varassa, voimien, jotka luonnollisesti eivät saattaneet tajuta ja ymmärtää operatiivisia kysymyksiä ja sotilaallisia vaatimuksia. Harvinaisen uhrautuvasti oli pohjoisen Suomen rahvas noussut vapauttamaan synnyinmaata Venäjän ikeestä, ja innolla oli noudatettu kutsua ensimmäisiin taisteluihin perivihollista ja hänen kotimaista liittolaistaan vastaan.”[vii]
——
[i] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 527
[ii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 528
[iii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 529
[iv] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 529
[v] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 530
[vi] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 533
[vii] Kai Donner, et al; Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 539
Osion, jota olen käyttänyt lähteenä on kirjoittanut yleisesikuntamajuri W. A. Douglas.
Sen linkkini Vapaussota takaa löytyy nykyään varsin kattava esitys Vapaussodan tapahtumista – tarkoin lähdeviittein. Olen käyttänyt niiden artikkeleiden kirjoittamiseen ihan merkittävän määrän aikaa.
Artikkeliluettelo 1.3.2019:
Suomi oli demokratia
Eroaminen yhdistymistä varten
Venäläiset joukot Vapaussodan alussa
Neuvosto-Suur-Suomi
Venäjä aseisti kapinalliset
Venäjä yllytti suomalaisia punikkeja nousemaan kapinaan
Suomen armeija ja ylipäällikkö
Suojeluskuntalaisen sotilasvala
17-vuotiaana Suojeluskuntaan ja Vapaussotaan
Vapaussodan alku
Vapaussodan taisteluja ja Jääkäriliikettä päivämäärin:
2.2.1918 Svetshnikov hyökkäsi Vilppulassa
7.2.1918 Jääkäreiden Etukomennuskunta lähti Libausta Suomen suuntaan
10.2.1918 Raa’at murhat ja ryöstöt
11.2.1918 Jääkärien palvelussitoumus ja taisteluja Antrean rintamalla
12.2.1918 Jääkäreiden Etukomennuskunta viimeinkin merellä, kohti Suomea
13.2.1918 Ruotsi yritti kaapata Suomelta Ahvenanmaan
14.2.1918 Jääkäreiden pääjoukko merelle – Taisteluja Ruovedellä
15.2.1918 Eversti Svetshnikovin päiväkäsky
17.2.1918 Uudenkaupungin Suojeluskunta taisteli Ahvenanmaalla
18.2.1918 Jääkäreiden Etukomennuskunta saapui Vaasaan & Asevelvollisuus
19.2.1918 Antreassa ajettiin ryssät pakenemaan
20.2.1918 Tykistökoulu
21.2.1918 Mäntän hujakoilla Keski-Suomessa puolustaudutaan
22.2.1918 Kuhmoisissa taistellaan
22.2.1918 Kankaanpää turvattiin Sampakoskella
25.2.1918 Jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasaan
26.2.1918 Antrean rintaman Ahvolassa ryssien raivokkaita hyökkäyksiä
27.2.1918 Raudussa puolustaudutaan
28.2.1918 Jääkärit ja Mannerheim erimielisiä jääkärien käytöstä
3.3.1918 Molemmat osapuolet valmistautuivat ratkaisevaan hyökkäykseen
8.3.1918 Perustettiin Jääkäripatteristo
9.3.1918 Karjalan ryhmä taistelee Valkjärvellä
10.3.1918 Suurhyökkäys Länsi-Suomessa ja joukkomurha Noormarkussa
10.3.1918 Ikaalisissa ajettiin hyökkääjä pakoon
11.3.1918 Punaisten maaliskuun hyökkäys Satakunta-Häme
12.3.1918 Kuhmoisissa koukataan
15.3.1918 Mannerheimin pitää siirtyä puolustuksesta hyökkäykseen
16.3.1918 Suomen armeija vapautti Länkipohjan
16.3.1918 Isku Kuruun – Stolbovin joukot lyötiin
18.3.1918 Vilppula-Murole-Lyly
19.3.1918 Muroleen ja Korkeakosken valtaus
21.3.1918 Tie Tampereelle tuntui olevan auki – vaan ei saanut edetä
22.3.1918 Vääksyn taistelu
23.3.1918 Eversti Hjalmarsonin joukko marssi Näsijärven ylitse
24.3.1918 Lempäälä
25.3.1918 Suomen armeijan Karjalan ryhmän taisteluja
26.3.1918 Venäjän korkea sodanjohto valmistelee hyökkäystä Raudussa
27.3.1918 Tamperetta saarretaan lännestä
28.3.1918 Tampere – Verinen kiirastorstai
1.4.1918 Lempäälä
3.4.1918 Tampere
Tampere alkaa kypsyä 4.4.1918
5.4.1918 Ratkaiseva taistelu Raudusta
Tamperetta puhdistetaan 5.4.1918
6.4.1918 Tampere – taistelun voitto
20.4.1918 Itäarmeija
22.4.1918 Ryhmitys Viipurin valtausta varten
24.4.1918 Talin vapautus
28.4.1918 Viipurin vapautus
29.4.1918 Viipurista ei päästetä pakoon länteenkään
30.4.1918 Rajajoki turvaa jälleen perivihollista vastaan
1.5.1918 Viipurin valloitusparaati ja Mannerheimin päiväkäsky
2.5.1918 Jääkärijoukkojen hyökkäyshenki
Mannerheimin päiväkäsky 16.5.1918
Karjalan suurtaistelut Vapaussodassa
Saksa osallistui
Venäjän osallisuudesta
Valtiosopimus Vapaussodan aikana
Jääkäreiden merkityksestä
Paasikiven näkemys Vapaussodasta
Vapaussodan rauhansopimus
Tarton rauhansopimus
Punakapina
Suojeluskunnat versus punakaartit
27.1.1918 Punakapinajulistus ja Vapaussodan alku
Vapaussota 30.1.1918 – Punakaartien murhatöitä
Vapaussota 31.1.1918 – Punakaartien ja venäläisten sotilaiden tekemä joukkomurha
Vapaussota 1.2.1918 – Punakaartin murhatyö epäonnistui
Vapaussota 22.2.1918 – Punakapinalliset tekivät ryöstömurhan
Suomen laillisen hallituksen julistus 1.2.1918 – Punakaartilaiset syyllistyivät maanpetokseen
20.3.1918 Punakaartilaiset raiskasivat ja murhasivat pakolaisia
17.4.1918 Punakaartilaiset murhasivat Valkeakoskella
27.4.1918 Joukkomurha Viipurin lääninvankilassa
Kapinallisten kuolemista
Vöyrin marssi MP3
Puniikkien johtajat pakenivat kuin raukat ja ryöstivät minkä pystyivät käteistä mukaan. Valkoisen armeijan myötä palasi järjestys tähänkin kaupunkiin.
Viipurissa toistui sama ilmiö – rikollisten punikkikapinallisten johtajat pakenivat Venäjälle jättäen joukkonsa kärsimään ansaitsemansa rangaistukset maanpetoksellisten kapinallisten rikoksista.
”Työläisten paratiisissa” tuli sitten näille maan pettureille sama kohtalo mitä olivat kotimaassaan jaelleet niin innokkaasti.
Valitettavasti ei ihan kaikille. Esimerkiksi Otto-Wille Kuusinen jäi henkiin.
http://www.jput.fi/Nukkehallitus_Suomelle.htm
Tuo maanpetturi kuusisen hallitus merkitsi Suomalaisille että nyt taistellaan loppuun asti. Se todisti sen että Stalin on aikonut hävittää tämän kansan pois maanpäältä. Ei jäänyt enää mitään harhakuvitelmia odotettavissa olevasta kohtalosta joka olisi varattu tälle kansalle jos olisi hävitty. Talvisotaahan ei suinkaan hävitty. Vihollisen tarkoitus oli valloittaa Suomi. Siihen se ei pystynyt.
Juha, olet 100% oikeassa kommentissasi.
Valitettavasti kaikki eivät tunne Suomen historiaa yhtä hyvin kuin Sinä.
1. Venäjä yritti pakkovenäläistää Suomen jo ennen Vapaussotaa.
2. Venäjä yritti estää Suomen itsenäistymisen.
3. Kun Suomi kuitenkin itsenäistyi, niin Venäjä yritti välittömästi riistää Suomen itsenäisyyden.
4. Kun Suomi voitti Vapaussodan jääden itsenäiseksi, niin Venäjä yritti saada aikaan uuden kumousyrityksen ja sitä kautta valloittaa Suomen.
5. Kun sekin epäonnistui, niin Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun rikkoen törkeästi Suomen ja Venäjän välillä voimassa olleita Hyökkäämättömyyssopimusta, Tarton rauhansopimusta, rajaselkkausten selvittämisestä solmittua sopimusta ja allekirjoittamaansa YKn edeltäjän Kansainliiton peruskirjaa. Tässä Talvisodassa Venäjä yritti valloittaa koko Suomen, mutta epäonnistui surkeasti yrityksessään.
6. Kun Venäjä epäonnistui yrityksessään valloittaa koko Suomi, niin Venäjä valmistautui Välirauhan aikana uuteen yritykseen varsin huolellisesti.
7. Venäjä hyökkäsi taas Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan, joka oli erillissota. Jatkosodassakin Venäjä yritti valloittaa koko Suomen, mutta epäonnistui surkeasti yrityksessään.
http://www.jput.fi/suomen_historiaa.htm