Lihansyönti – kalansyönti.

Tänään taas oli kolumni aamun uutisissa, lihansyönti/ilmasto. Joona-Hermanni Mäkinen.

Kovin siinäkin vedettiin ”mutkia suoriksi”, kuten täälläkin muutamassa artikkelissa/avauksessa.

Mm punainen liha; ei eroteltu mitenkään tuontilihaa, Brasilia ym suurtuottajamaat. Unohdettiin tyystin esim meidän laiduntavat lampaat, jotka syövät nurmea, harventavat pusikoita, oikeastaan vain vettä tarvitsevat. Eivät siis pääsääntöisesti vie ruokaviljalta peltoalaa.

Kalasta ei oikeastaan puhuttu mitään. En kauheasti puolusta suurimuotoista merikalastusta, suuria kalanviljelyslaitoksia mutta sisävesikalastus, pienimuotoinen, ekoteoksi luokittelisin. Vielä suurempi ekoteko on mm särkikalojenkin hyötykäyttö. Etelänaapurissamme se hallitaan mutta ei oikeastaan meillä, muutoin kuin poliitikkojen puheissa.

Kasvissyönti kolumnissa nostettiin aidoksi ympäristöteoksi … hmm? Esim närpiöläiset tomaatit?

Kyllä ihminen on sekasyöjä, joskin hyvinvoinnin kasvettua, punaisen lihan osuus luonnollisestikkin kasvaa ja se lienee ongelmallista.

Meille tarjoillaan kaikenlaisia välimerellisiä ruokavalioita, en lämpene ajatukselle. Mitä olisikaan metsästäjä/keräilijän ruokavalio. Suomesta kerätyt sienet, marjat, villiyrtit. Kasvatetut; nauris, porkkana, kaali, lanttu ..yms, kotikasvatettu kaskinauris… ah mikä herkku haudutettuna, siis kaikki avoviljelyksessä. Perunanviljelykin, varsinkin varhaisperuna; paljonkin haitallisia lieveilmiöitä. Sitä vastoin Koillismaalla kasvava musta pottu; siitä ei varsinaista varhaisperunaa saa mutta jo heinäkuussa, on tosi maukas peruna minunkin suuhuni. Sopivassa määrin riistaa, hirvi, kauris, valkohäntäpeura; poroa en tähän laskisi, melkoinen ympäristön köyhdyttäjä.

Asiat eivät niin yksinkertaisia ole ravintotaloudellassakaan, saattavat näyttää, vaan kyllä sitä aika harvoinkin ovat.

15 Replies to “Lihansyönti – kalansyönti.”

  1. Sekasyöjä oikea termi. Yksipuolinen ravinto ei ole hyväksi vaikka se olisi porkkanaa.
    Kala yksi hyvä monista, mutta miksi ei tuhansien järvien maassa osata hyödyntää järviämme?

  2. Tässä ajassa on tavallista se, että mennään vähän joka asiassa äärimmäisyyksiin.

    Itse syön ilman omantunnon tuskaa kotimaista lihaa ja varsinkin itse saamaani kalaa, joka siitä hassua, että itse kalastettuna se on vielä vähän parempaa kuin ostettuna.

    Paljon kotimaisia kasviksia ja juureksia, suositus puolikiloa päivässä on helppo täyttää.

    Kananmunia ja juustoja käytän niitäkin, vaikka kai nekin syntiä ovat.

    Toisaalta eipä ole tullut lenneltyä etelän aurinkorannoille, eikä tule huvikseen käytyä kauppakeskushelveteissä ja autoakin ulkoilutetaan vain noin kerran viikossa.

  3. Kananmunista puheenollen; meidän kanamme syövät ylijäämäleipää, viljan lajittelujätettä, vihanneksia, kerppuja, kotitalousjätettä ja kaiken kukkuraksi laiduntavat vapaina 9-10 kk vuodessa ja ihan oikeasti keräävät ravinnostaan, vuodenajasta riippuen 90 – 30% laiduntaen.

    Kalaakin niille kuivaan, kuin myös itselle. Rouhittuna kuivakala on kanojen herkkua.

  4. Sekasyöntiä minäkin toteutan elämässäni sillä onhan ihmisen sisukalut vuosituhanten saatossa luonto säätänyt vastaanottamaan sitä mitä saatavilla kulloinkin on ollut. Hyönteisetkin tietysti kuuluisivat mukaan mutta niihin en ole ryhtynyt.

    Mutta tuosta porosta, luonnon helmoissa laiduntaneen poron liha on ihmiselle oivallinen vaihtoehto, vain riista vetää sille vertoja. Mutta ongelmia on, kuten Kalle totesi ovat pohjoisen ihmiset rahanahnaudessaan kasvattaneet poroelonsa niin suuriksi että luonto kohta kärsii enemmän kuin turistiilaumoista.

    Ja sitten tämä porojen teollisilla rehuilla syöttäminen, kuin porsaat lätissä päiviään viettävät. Niin että onkohan sitä tutkittu onko syöttöporon liha yhtä terveellistä kuin on jäkälää jänkhällä popsivan lajitoverinsa.

    1. Porolaumat ovat ainakin kaksinkertaiset laidunten kantokykyyn nähden, joten turhaan poromiehet muita syyttävät.
      Rehuruokittu poro on samaa laatua kuin rehuruokittu nauta, joten ekologisuus on kaukana.
      Itse pysyn riistassa niin paljon kuin mahdollista.
      Se on ainakin luonnollista, vaikkei byrokraattipykälien mukaan luomuksi kelpaakaan.

  5. Tottapa Matti turiset, vaan se jäkäläkin tuodaan poroille jo rekkalasteittain Kainuusta. Vaikka lihan laatu kelvollistakin olisi; luonto kärsii.

  6. Minä syön lihaa tapojeni mukaisesti, oli se sitten valkoista tai punaista. En suostu syömään väkisin kasvatettuja itikoita, niitä jotka tulevat energiaa kuluttavista laitoksista. Tapoihin tietysti kuuluu kaikenlaiset vihannekset, varsinkin kotimaiset.

    Suomen järviähän kunnostetaan pyydystämällä satoja kiloja ”roskakalaa” , mihin ne sitten joutuvat, minkkien syötäväksikö.

    1. Suurin osa poistokalastuksen särkikaloista menee etelä-naapuriimme. Siellä laitoksissa siitä tehdään kalajalostetta ja varustetaan asiakkaan tarroilla. Suomessakin näitä kalajalosteita myydään runsaasti ja kotimaisina.
      Silakan/kilohailin saalis pääosin myydään etelä-Ruotsin ja Tanskan kalarehutehtaille. Onhan Paraisillakin yksi kalajauhotehdas … vielä, saas nähdä kun tukiaiset loppuvat?
      Kirjolohikilo tarvitsee kasvaakseen kolme kiloa ihmisravinnoksi kelpaavaa kalaa. Ei ihan järkevältä kuulosta kalastajankaan kannalta.

      1. Kyllä vaan; sisämaassa silakan ystäviä olisi kuin kilohailinkin mutta kun tarjolla ei juurikaan ole. Tuoretta pyöreätä silakkaa ei marketissa, jos ei torillakaan näe. Niitä pitkän matkan kulkijoita, punasilmäisiä, jonkin verran.
        Olisi täysin teknisesti mahdollista saada jäitettyä parin päivän ikäistä ja kelvollista silakkaa sisämaan kauppoihinkin. Kuitenkin troolareiden, niiden harvojen, vetoaika ruokasilakan osalta on rajattu; rehusilkkaa saat vetää vaikka koko päivän.

  7. Mökkiläisillä oli aikanaan se omatarvetuotanto, mutta siinä oli se huono puoli ettei verottaja päässyt väliin. No aika paljon tehtiin niitä talkootöitäkin ilman verottajan kouraa.

  8. Hauesta puheenollen, se on maineestaan huolimatta aivan oivallinen ruokakala.
    Meillä tehdään hauesta; savukalaa, kylmäsavua, paistinkalaa …jne. Talveksi kuivaan ruodottomaksi fileoituja siivuja kalasopan aineksiksi. Kuivat siivut, lievästi ennen kuivausta suolatut, säilyvät kuukausikaupalla.
    Hauen fileeraaminen ruodottomaksi, y-ruodot ml, oppii melko helposti. Vaatii vain harjoittelua.
    Matti se epäili tuon kylmäsavuhauen herkullisuutta. Youtubeen vain hakusana kylmäsavuhauki; kyllä löytyy ohjeita jos arvosteluitakin.
    Nahattomia isojen särkien fileitä, lahnan selkäfileitä ja säynävän selkäfileitä olen myöskin kymäsavustanut; herkullista tulee.

  9. Mistähän saadaan lannoite luomupelloille sitten jos karjan pidosta luovutaan? Hirviltä?

    Ymmärrän lihan syönnin kohtuullistamisen, ei tarvitse olla 300 gramman pihviä. Mutta tuo Kallenkin mainitsema tuontilihan ja kotimaisen lihan samaistaminen on röyhkeää. Samoin en ymmärrä vimmaa korvata maitotuoteet jollain kaurajuomalla. Mikä maitokammo joillekin on tullut? En juo juurikaan maitoa, paitsi urheilun jälkeen palautusjuomassa, mutta juustoa menee reilusti. Kyllä joillaikin nyt menee pahasti överiksi.

Kommentoi