Kokoomuksen digiohjelman arvostelua: tiedettä ei pidä ”korvata digillä”!

Olen aloittanut aiheesta keskustelun täällä, mutta se ei ole tuulta purjeisiin.

https://www.tiede.fi/keskustelu/80431/kokoomuksen-digiohjelman-arvostelua-tiedetta-ei-saa-korvata-digilla?changed=1553953045

Eikä ”digistä” ole juuri mitään todellista hyötyä ilman paikkansapitävää tiedettä.

Kokoomuksen digi- ja ”tiede”linja on ollut katastrofi ainakin viimeiset 20 vuotta. Muut puoleet Vasemmistoliittoa ovat myötäilleet ja säes- täneet Kokoomusta ja ”tapelleet” nippeliasioista kuin määrärahojen tarkoista summista ja sijoitteluista ja hallintomalleista. Edes viroista en ole havainnut niiden pahemmin tapelleen – sellainen on mielltty ”vanha(naikaise)ksi politiikaksi”.

https://www.verkkouutiset.fi/kokoomukselta-digipoliittinen-ohjelma/

Puolue nimittäisi digipoliittisen vastuuministerin.

Kokoomus on julkaissut 13 toimenpiteen ohjelman digitalisaation edistämiseksi Suomessa.

Puolueen ohjelmassa linjataan, että digipolitiikka tulisi tunnistaa omaksi politiikan sektorikseen ja digitalisaatiota tulee edistää. ”

RK: Idea digipolitiikasta omana sektorinaan – esimerkiksi talouspolitii- kan, teollisuuspolitiikan ja tiedepolitiikan ja vaikka puolustuspolitiikan rinnalla – on hyvä.  Sehän ei ole selvästi pelkästään mitään noista.

K: ” Puolue haluaa myös korottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaa- tiotoiminnan (TKI) osuutta bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään osuus on noin 2,7 prosenttia.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen pitää tärke- änä, että Suomi tarttuu digitalisaatiossa muutoksen mahdollisuuksiin. ”

RK: Tässä tullaan Kokoomuksen tarkastelutavan ydinvirheeseen: TIEDEPOLITIIKKA EI SAA OLLA ”DIGIPOLITIIKKAA, vaan näiden pitää nimenomaan olla ERI ASIOITA!

Kokoomuksen ehdokkaat ovat vaalikentillä puhuneet nimenomaan TIEDEMINISTERISTÄ ainakin yliopitojen paneeleissa Tampereella.

” – Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehit-tämisessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita. Suomen on yhteiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla, Grahn-Laasonen linjaa. ”

RK: SUOMI EI OLE ”KÄRJESSÄ YHTÄÄN MISSÄÄN”!

On absurdi ajatus, että joku muu kuin jonkin teknologian kehittäjä tie- teelliseltä pohjalta olisi VAIN sen SOVELTAMISESSA ”kärjessä” – tietämättä mm. esimerkiksi että mitä kaikkea tietojaan se originaalikehittäjä panttaa…

Kaikki sellainen lörötys on joidenkuiden suomalaisten tilaamaa KUP- LAA! Se perustuu myös suoranaille tieteellisille kusetuksillekin.

K: ” Kokoomus nimittäisi tulevaisuudessa myös vastuuministerin, joka johtaa toiminnan muutosta, tiedon ohjausta, digitalisaation mahdolli- suuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”

RK: DIGIMINISTERIÄ ILMAN TIEDEMINISTERIÄ Ei PIDÄ NIMITTÄÄ. Parasta olisi nimittää pelkkä tiedeminiteri – jonka pitäisi olla tohtori (todellisilla eikä HUHAA-ansioilla!) ja miellään professorikin.

K. : ” https://www.kokoomus.fi/digiohjelma/

Matkalippu tulevaisuuteen: Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma


Julkaistu: 30.03.2019 Kannat

Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 20.3.2019

Matkalippu tulevaisuuteen

Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma

”Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittä- misessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita.  Suomen on yh-teiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla.”

– Kokoomuksen periaateohjelma 2018

Johdanto

Viimeisten 100 vuoden aikana Suomi on noussut monissa kansainväli- sissä vertailuissa maailman kärkeen. Jotta pysymmekin kärjessä, mei- dän tulee valjastaa teknologinen kehitys koko maan eduksi ja uskaltaa hyödyntää teknologian uudet mahdollisuudet. Muuttuva maailma vaa- tii avointa ja uteliasta suhtautumista tulevaisuuteen. Tarve johtajuuden, yhteiskunnallisen näkemyksen ja politiikan uudistumiselle on suuri.

Meneillään olevan murroksen ytimessä on data ja sen liikkuvuus älyk- käiden sovellusten välillä, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen parhaaksi. Vain tarttumalla muutoksen mahdollisuuksiin Suomi pystyy tulevai- suudessakin pysymään globaalissa kilpailussa mukana ja tarjoamaan kansalaisilleen toimivan hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen.

Digitalisaatio eli siirtymä analogisesta teollisuusyhteiskunnasta digitaa- liseen tietoyhteiskuntaan on lähtemättömästi täällä. Muutos on kiihty- vää, mikä tarjoaa suuria mahdollisuuksia mutta myös haastaa päätök- sentekoa ja nykyisiä toimintamalleja voimakkaasti. Yhteiskuntaan ja elämäntapoihin kohdistuva uudistuspaine aiheuttaa ymmärrettävästi myös pelkoja ja epävarmuutta. Tulevaisuuden voittajia ovat kuitenkin ne maat ja ihmiset, jotka pystyvät tarttumaan mahdollisuuksien kirjoon parhaiten. Digitaaliset ratkaisut ovat jatkossa yhä laajenevampi osa jo- kapäiväistä elämäämme. Rajanveto digitaalisen ja analogisen maailman välillä ei ole enää yksinkertainen tai edes tarkoituksenmukainen.

Digitaalista informaatiota kertyy valtavia määriä päivittäin sekä julki- seen hallintoon että yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Tietoa kerä- tään edelleen useita kertoja eri tietojärjestelmiin valtion, kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden työnä. Tarvitsemme digitaalisen informaation kokonaiskuvan. Ilman sitä luomme paljon turhaa ja pääl- lekkäistä tehotonta toimintaa ja teemme digitaalisista palveluista sirpaleisia. Teknologian kehitys ja myös digitalisaatiota käsittelevän politiikan ydin onkin asetettava suhteessa siihen, mitä nämä tarkoit- tavat ihmiselle: jokapäiväiseen arkeemme ja sen sujuvoittamiseen. Parhaiten julkisen hallinnon tehokkuutta lisätään johtamalla sitä tiedolla.

Kokoomus esittää tässä ohjelmassa näkemyksensä niistä teemoista ja toimenpiteistä,joita toteuttamalla Suomi ja suomalaiset pääsevät kiinni niihin mahdollisuuksiin, joita digitaalisuus ja sen hyödyntäminen voivat tarjota.


Kokoomuslaisen digipolitiikan 13 keskeisintä avausta

Tietopolitiikka ja digitalisaatio

1. Tunnistetaan digipolitiikka politiikan sektoriksi, jonka avulla Suomi viritetään yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista vuo- teen 2030 mennessä. Tiedon hyödyntäminen uusilla tavoilla palvelee ihmisten hyvinvointia ja yritysten menestystä. Tulevaisuudessa se on jopa niiden välttämätön edellytys. ”

RK: PELKÄLLÄ DIGILLÄ ei viritetä yhtään mitään – tai korkeintaan jokin sietämätön kyttäys- ja seurantasysteemi.

K. ” 2. Uudistetaan johtamisen toimintamalleja ja -kulttuuria mahdollis- tamaan ilmiöperustaista ja ihmiskeskeistä toimintaa. Nimetään vastuu- ministeri, joka johtaa toiminnan muutosta, tiedon ohjausta, digitali- saation mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”

RK: ” DIGIMINISTERIÄ EI TIEDEMINISTERIÄ, joka olisi selvitysvelvolli- nen kaikista hallituksen ratkaisujen tieteellisistä perusteina – ja siitä, millä perusteilla hallitus kulloinkin mitäkin oppia TIETEENÄ PITÄÄ!

Tuollaiseen tarvittaisiin tiedeministerin lisäksi kokonainen virasto, jollai- nen saataisiin Suomen ”Akatemiasta” saattamalla tuon salakähmäi- sen hölynpölytieteen rahoitusjärjestön toiminta aidosti tieteelliselle kaikin puolin julkiselle ja tieteellisesti perustellulle pohjalle – vastuualuee- naan Suomen valtion käyttämän ja sen esimerkiksi yrityksille tarjoaman tieteen asianmukaisuus ja paikkansapitävyys, ja perustutkimuksen toimintaedellytykset.

K: ” 3. Vaikutetaan Euroopan Unionissa, jotta eurooppalainen digipoli- tiikka sekä tietotalouteen, alustatalouteen ja tekoälyyn nojaava liike- toiminta käynnistävät ja saavat vauhtiin digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan.  ”

RK: Suomi on saanut joidenkin muidekin hölmömpien takapajuisimpien EU-maiden tiedepolitiikka sotkettua sellaisilla pönttöjärjestelyillä kuin ”Euroopan tutkimusneuvosto ERC”, jotka on pantu Suomen suden mallin pystyyn – ennen kuin ”tulokset siitä ovat kunnolla kaatuneet niskaan. Myös ECR:n rahoittanat tutkimukset ovat paskaa.

K: ” Digitaalisten sisämarkkinoiden tulee perustua avoimeen markkina-talouteen, ihmisten itsemääräämisoikeuteen, mahdollistavaan säänte- lyyn, läpinäkyvyyteen, reiluun tietojen käyttöön, avaamiseen ja yhteistyöhön.  ”

RK: Mitä on ”mahdollistava säänetely”? Kuka sääntelee? Mitä se mahollistaa ja keille?

K. ” Varaudutaan tiedon vääristelyn ja tietorikollisuuden uhkiin. ”

Suomen meedia ja EU ovat TEHNEET noita eivätkä torjuneet.

K: ” Tieto- ja datatalous

4. Luodaan Eurooppaan yksilön itsemääräämisoikeuteen perustuvat data- ja tietomarkkinat kilpailemaan esimerkiksi Yhdysvaltojen yritys- lähtöisiä ja Kiinan valtiolähtöisiä markkinoita vastaan. ”

RK: Eli Kokoomus tekee siis digiohjelmaa EU:lle eikä (vain) Suomelle? ”Kokoomus” on tehnyt sitä jo. Ja tulokset ovat huonot. Mutta ”Kokoo- mus” on tehnyt sitä esimerkiksi ”tutkimusohjelman” nimellä. Sanaa TIEDE Kokoomus ei haluaa ääneen lausua. Se tietää itsekin, että kysyse ei olesiitä…

K.: ” 5. Varmistetaan, että myös julkisesti hallinnoitu data liikkuu ihmis- ten parhaaksi mahdollisimman monipuolisesti. Luodaan ihmisille edelly- tykset hyödyntää itseään koskevaa tietoa omilla päätöksillään myös julkisen järjestelmän ulkopuolella. Uudistetaan julkisuuslaki digiaikaan vaatimalla tiedon koneluettavuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoimena datana kattavasti koko hallinnosta. Yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen alustatalous- ja lohkoketjumaiseen toimintatapaan ja rakentamaan maailmanlaajuisia yhteismarkkinoita.

Yhteistyö ja avoimuus

6. Velvoitetaan kaikki valtionhallinnon digitaaliset kehittämishankkeet raportoimaan valtion hankesalkussa ja avataan se julkiseksi palveluksi, jotta tiedon puutteista johtuvien päällekkäisten kehittämishankkeit- ten määrää pystytään vähentämään. Nojataan julkisessa kehityksessä mahdollisuuksien mukaan avoimeen tietoon ja lähdekoodiin sekä kiihdytetään digitalisoinnin periaatteiden soveltamista kaikkialla julkisessa hallinnossa.

7. Varmistetaan valtion ratkaisuilla, että toimintaympäristö mahdollis-taa korkean teknologian sovellusten synnyn ja kehittämisen Suomes- sa. Julkisissa hankinnoissa lisätään innovaatiokriteerien käyttöä ja vah- vistetaan innovatiivisten ja ketterien hankintojen käyttöä. Sisällytetään myös kiertotalouskriteerit osaksi hankintoja. Nostetaan kansalliset TKI-panostukset vähintään 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. ”

RK: ” Tämä tarkoittaa, että pitäisi olla oikea toimiva tiedesysteemi!

K.: ” 8. Luodaan Suomeen lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa digi- taaliseen palvelumarkkinaan liittyvät kokeilut tietoturvallisesti, yksilön oikeusturvaa suojaten ja eettisesti kestävällä tavalla.

Etiikka

9. Luodaan aloitteellisesti sääntelyä digipolitiikan alan etiikkaa ja mo- raalia koskevissa kysymyksissä ja viedään aktiivisesti oman työmme tuloksia Euroopan tasolle. Tehdään eettisesti kestävästä tekoälystä uutta kilpailukykyä Suomelle. ”

Mitään todellista. aitoa, ”kovaa” tekoälyä ei ole olemassakaan – eikä tule.

Sellaisesta puhuminenkin on EPÄEETTISTÄ.

Jos digi on suhteellisenitenäinen tekniikasta, taloudesta ja tieteestä, sillä on myös suhteellisen itsenäinen etiikka kelvollisen toiminnan kriteerit.

K.: ” Osaaminen

10. Tarjotaan jo perusopetuksesta alkaen oppijoille perusymmärrystä tavoista luoda uusia tietopohjaisia innovaatioita esimerkiksi sovellus- kehittämiseen, robotiikkaan sekä tekoälyyn.Varmistetaan perusosaa- minen digitaalisessa ympäristössä toimimiseen, kuten itseään koskevan tiedon turvalliseen hyödyntämiseen. ”

RK: ”Tekoläystä” ei pidä lässyttää. Se on maailmalla ruma sana.

K. ” 11. Tuodaan osaamisen päivittämiseen ja uudelleenohjaamiseen selkeät ja helposti saavutettavat toimintamallit,jotka varmistavat koko kansakunnan digiosaamisen työurien läpi. Varmistetaan erityisesti nyt työelämässä olevien ja työllistettävien digi- ja tietotaidot. Kehitetään helppokäyttöisiä palveluita ja työkaluja tiiviissä yhteistyössä kansalaisten kanssa.

12. Varmistetaan huippuosaamisen saatavuus kaikilla sektoreilla osaa- misen kehittämisen, koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton avulla, jotta osaajien määrä ja osaamisen laatu eivät muodostuisi kehityksen pullonkaulaksi. ”

RK: KUKAAN OIKEA HUIPPUASIANTUNTIJA EI TULE TÄNNE!

K. ” 13. Vahvistetaan virkamiesten jatkuvaa oppimista ja korkeaan osaamiseen liittyviä asiantuntijan urapolkuja. Ymmärretään, että erot tehtävien vaativuudessa ja henkilöiden osaamisessa voivat olla suuria ja tunnistetaan, että myös julkisen sektorin tulee pystyä houkuttelemaan kansainvälisen tason parhaita osaajia ohjaamaan kymmenien tai satojen miljoonien eurojen kehittämishankkeita. ”

RK: Kumpikaan sektori Suomessa ei sellaisiaulkomaista pysty houkuttelemaan.


K: ” Digitalisaatio, yritykset ja markkinat

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkialla ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten liiketoimintaa sekä markkinoiden dynamiikkaa. Data, tieto ja osaaminen ovat digitalisoituvan yhteiskunnan pääomia. Tieto ja teknologia valjastetaan palvelemaan ihmistä ja auttamaan suurten ongelmien ratkaisemisessa.

Digiteknologiassa huomioidaan digitaalisen tiedon laatu, kokoaminen ja varastointi, digitaalisen tiedon liikkuvuus tietoverkkojen avulla, digitaali- sen informaation prosessointi supertietokoneiden laskentatehon avulla, ja tietojenkäsittelyn ohjelmointi sekä automatisointi.

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen tarkoituksena on ollut var- mistaa Euroopan säilyminen maailman kärjessä digitaalisessa taloudes- sa, mikä edelleen edistäisi eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailu- kykyä. Tosiasia kuitenkin on, että digitaalisten sisämarkkinoiden toi- meenpano ei ole edennyt niin vauhdikkaasti kuin on toivottu. Jotta digi- taalisista sisämarkkinoista voidaan käytännössä puhua, toimenpiteitä tulee käynnistää kaikissa Euroopan maissa, myös vähemmän kehittyneissä.

Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroopan kärkimaista digitalisaatiossa, mutta maiden välisessä digitaalisessa yhteistoiminnassa on valtavasti tekemätöntä työtä. Esimerkiksi identiteetin hallinnassa ja tiedon liikkuvuudessa ollaan vielä aivan alkumatkalla. Suomen tulee varmistaa tavoitteiden toteutuminen omassa päätöksenteossaan ja Euroopan Unionin tasolla yhteistyössä toisten EU-maiden kanssa.

Kannustetaan julkista hallintoa, kansalaisia, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita reagoimaan digitalisaation mahdollisuuksiin.

Houkutellaan tietointensiivisiä yrityksiä Suomeen ja kannustetaan suomalaisia yrityksiä rohkeasti kansainvälistymään.

Ajetaan aktiivisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen tähtääviä uudistuksia

Luodaan yksi rekisteri, jonne kuvataan tarkasti olemassa olevat julkisen hallinnon hallinnoimat tietovarannot ja rajapintakuvaukset sekä sisältö metatietotasolla koneluettavassa muodossa.

Edistetään langattomien verkkoyhteyksien kattavuutta ja seuraavan langattoman verkkoteknologian kehitystyötä.

Varmistetaan,että julkisen hallinnon palveluksessa on riittävästi toimin- nan uudistamisen ja ICT:n yhdistäviä osaajia,hanke- ja projektihallinnan sekä ohjelmoinnin ammattilaisia.Tavoitellaan yhä laajempaa yhteistyö- tä yritysten kanssa sekä ohjelmisto-osaamisen jatkuvaa kehittymistä.

Lisätään vahvasti julkisen sektorin toimijoiden tietoa ja ymmärrystä toiminnan uudistamisen ja tietoteknisten ratkaisujen tarjoamista mahdollisuuksista.

Uuden teknologian etiikka on kehityksen avainasemassa

Uusi teknologia liikkuu alueilla, joita on opittu pitämään vain ihmiselle ominaisina tai joiden ei ajateltu olevan edes mahdollisia. Uusi teknolo- gia ei lisää vain fyysistä suorituskykyämme,vaan ennen kaikkea täyden- tää kognitiivista kapasiteettiamme. Älykkäät koneet ja ohjelmistot ovat digitaaliselle tietotaloudelle yleiskäyttöistä teknologiaa, samaan tapaan kuin höyry ja sähkö aikanaan teolliselle taloudelle. Vaikutukset ulottuvat kaikille toimialoille ja elämänalueille, minkä vuoksi eettisiä suuntalinjoja tulee voida perinteisestä teknologisesta kehityksestä poiketen ratkaista myös ennakoivasti. ”

Mikä on, ettei perinteinen teollisuus olisipohtinut ettiisiä annakkoon – tai ainakin olisi pitänyt… Kaikkeahan ei tiedetä ennekkoon, eikä tiedetä kyllä digissäkään.

K:  ”Tekoälyä ja erityisesti koneoppimista käytetään tärkeiden päätös- ten tekemiseen monilla eri aloilla, minkä vuoksi algoritmien puolueetto- muuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä tarkoittaa esimer- kiksi sitä, että työhakemuksien tai pankkilainojen päätöksenteossa voi piillä suodatintyökalujen taipumus syrjintään, joka kohdistuu etniseen alkuperään, sukupuoleen tai muihin tekijöihin. Syy tähän algoritmiseen puolueellisuuteen on inhimillinen puolueellisuus tai piilevä ennakkoasenne itse datassa, jolla tekoäly on opetettu.

Varmistetaan, että eettinen arviointi tehdään jo teknisen kehittämisen alkuvaiheessa ja tarvittaessa jatkuvana prosessina läpi koko kehitystyön.

Käydään laajaa tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua löytääk- semme yhteisesti hyväksytyt linjaukset, jotta datatalous voidaan rakentaa yhteiskunnan yhteiselle arvopohjalle ja eettisille periaatteille.

Ihminen kehityksen lähtökohdaksi

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kääntää katse kohti kansalaisia ja palveluiden käyttäjiä – ihmisen on oltava kehityksen lähtökohta. Sa- malla myös parannetaan edellytyksiä parempien palveluiden luomiselle ja tiedon toissijaiselle hyödyntämiselle ihmisen parhaaksi. Kun pystym- me yhdistämään ihmisen itsensä määrittämällä luvalla hänestä kerätyt tiedot laajempiin tietomassoihin voimme tekoälyä hyödyntäen mah- dollistaa palvelut jopa jokaiselle ihmiselle yksilöllisesti ja ilmiölähtöisesti. Laajemminkin hyödyntämällä kokonaisvaltaista monista lähteistä rakentuvaa tietoa voimme siirtyä kohti yksilölähtöistä tietoperustaista päätöksentekoa, jossa yksilöllä on entistä paremmat edellytykset huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ennakoivasti.

Jokainen meistä synnyttää digitaalista jalanjälkeä, joka kasvaa nope- asti. Nykyään on vaikeaa hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, mitä tietoa organisaatioilla meistä on ja mihin näitä tietoja hyödynnetään. Tästä tiedosta suuri osa on henkilötietoa,jolla on suuri arvo yritysten liiketoi- minnassa, tieteellisessä tutkimuksessa ja julkisen hallinnon toiminnassa. Hyödyntämällä luovutettuja tietoja suostumuksen kautta voi syntyä uutta liiketoimintaa ja palveluja. Henkilötietojen avulla voidaan muun muassa kohdistaa palveluja sekä tuotteita entistä tehokkaammin kan- salaisten tarpeisiin. Henkilötietojen käytön ja niihin liittyvän arvonluon- nin kasvaessa on aloitettu keskustelu siitä, että ihmisen tulisi voida hallinnoida ja hyödyntää häntä itseään koskevia tietoja yhä paremmin, sillä nykyisellään henkilötietoja hallinnoivat eri tahot, kuten viranomaiset ja yritykset. ”

RK: Mitä Kokoomus tarkoittaa termillä ”arvonluonti”? Se on hölynpölymaakarien käyttämä termi, johon liittyy rasitteita.

Mille tuotteelle sitä arvoa luodaan, kenen toimesta ja miten?

K.: ” Omadata (MyData) on termi, joka viittaa ilmiöön ja ajattelutavan muutokseen, jossa henkilötietojen hallintaa sekä käsittelyä pyritään kehittämään ihmiskeskeisempään suuntaan. Termillä myös viitataan henkilötietoihin resurssina, jota kansalaiset voivat aktiivisina toimijoina hyödyntää ja täten lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskevien tietojen käyttöön.

Esimerkkinä voi ajatella henkilöä, joka asuu elämänsä eri vaiheissa eri kunnissa ja käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palve- luita. Hoidon sujuvuuden kannalta on tärkeää, että tieto liikkuu sujuvasti näiden välillä niin, että tiedon toimittaminen eri palveluntarjoajien välillä ei jää asiakkaan vastuulle. Digiminän avulla voi tulevaisuudessa päät- tää, miten omat potilastiedot liikkuvat näiden eri toimijoiden välillä. ”

RK: Tässä myydään nyt jotakin uutta jutskaa…

K.: ” Edistetään kokonaisvaltaista, tietoturvallista ja eettisesti kestävää tiedon avaamista ja laajempaa tiedonhallintaa sekä luodaan ratkaisuja, kuten yhteisiä standardeja, joilla varmistetaan tiedon saatavuus, liikkuvuus, tietoturvallinen käyttöoikeuksien hallinta sekä eri sovellusten yhteensopivuus ja toimivuus.

Vahvistetaan kansalaisen oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen sekä selvennetään lainsäädännön antamia mahdollisuuksia toteuttaa omien tietojen hallintaa tietoturvallisesti.

Luodaan kansalaisille heidän itsensä hallittavissa oleva digiminä, jonka avulla kansalainen hallitsee omaa identiteettiään sekä luvittaa itseään koskevaa tietoa eri palveluiden käyttöön. ”

Osaaminen siltana tulevaisuuteen

Työnjako ja yhteistyö ihmisten ja koneiden välillä muuttuu vääjäämät- tä ja nopeasti. Koneet ja ohjelmistot muuttuvat asteittain passiivisista työkaluista aktiivisiksi työkumppaneiksemme ja helpottavat myös ihmisten välisen yhteistyön koordinointia ja syventämistä. Teknologia mahdollistaa kokonaan uusia tuotteita ja palveluita, mikä puolestaan synnyttää uutta työtä ja samalla osaamistarpeita. Se tarkoittaa niin korkeaa osaamista koodauksen ja data-analyysin puitteissa kuin kansalaisten digiosaamista ja -perustaitoja.

Tekoälyn merkitys yhteiskunnassamme tulee kasvamaan merkittävästi. Tekoäly tulee kuitenkin vielä pitkään olemaan ihmisen tukiäly, joka mahdollistaa tuottavuusloikan myös julkisessa hallinnossa. ”

RK: Yhteikunnallinen yhteityökumppani on aina jokin inhillinen taho… ”Tekoäly” tulee iukuisesti olemaan oikean älyn ”tukiäly”, josta sanan ”äly” käyttäminen on lähinnä älytöntä jankutusta.

K. : ” Yhteiskunnan, teknologian ja työn murros on myös korostanut jat- kuvan oppimisen tarvetta. Muuttuvien ja kehittyvien työmarkkinoiden sekä ammattikuvien uudistumisen keskellä yksilöiden oman osaamisen elinikäinen kehittäminen korostuu. Yhä tärkeämmäksi nousee yksilön ymmärrys omasta osaamisestaan, kyky hankkia uutta osaamista sekä täydentää sitä puuttuvilta osin.

Osaamisen päivittäminen on entistäkin tärkeämpää työmarkkinoilla, kun työntekijöiltä odotetaan jatkuvasti uuden oppimista osaamistar- peiden muuttuessa nopeasti. Tämä koskettaa niin yksilöitä kuin yrityk- siä ja organisaatioita.Digitalisaatiolla on täten tärkeä rooli jatkuvan op- pimisen kannalta etenkin alustojen suhteen. Koulutustarjontaa voitaisiin muokata eräänlaiseksi jatkuvan oppimisen alustaksi, jossa tutkintoja ly- hyemmät ja ketterämmät muut koulutukset tukevat ja toimivat yhdes- sä tutkintoon johtavien koulutusten kanssa. Tämä malli mahdollistaisi oppijalle erilaisten sisältöjen hakemisen osaamiseensa entistä yksilölli- semmin sekä joustavammin maantieteellisten ja oppilaitosrajojen ylittäen. Malli myös tukisi korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja mahdollistaisi nykyistä yhtenäisemmät työurat.

Teknologian nopea kehitys tuo mukanaan kansalaisten taitojen kehittä- misen ja päivittämisen tarpeen digitaitojen suhteen arkielämän muuttu- essa yhä moniulotteisemmaksi. Käynnissä olevassa murrosvaiheessa monen digitaalisen palvelun käyttäminen vaatii tietotekniikan perus- osaamista ja usein myös uuden oppimista. On siis erittäin tärkeää, että yhteiskuntana varmistamme sen, että kaikilla kansalaisilla on mahdolli- suus oppia riittävät taidot pysyäkseen kiinni digitalisoituvassa yhteis- kunnassa.Arki tuo tullessaan tilanteita,joissa meidän on opittava ja hyö- dynnettyä digitaitoja. Emme myöskään saa unohtaa niitä kansalaisia, joilla on erinäisiä haasteita käyttää digitaalisia yhteiskunnan tarjoamia palveluja.

Jotta osaaminen vastaisi kysyntää, tulee julkista koulutustarjontaa ke- hittää vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia ja tarpeita sekä huolehtia, että yksityinen koulutustarjonta kytketään vahvistamaan jatkuvaa oppimista.

Osaamisen turvaamiseksi on jatkettava laajamittaista jatkuvan oppimi- sen reformia, joka tarkoittaa koko koulutusjärjestelmän tarjonnan ja ky- synnän rahoituksen sekä järjestämisen yksinkertaistamista ja kehittämistä.

Jatketaan tietopolitiikan linjausten selkeyttämistä ja rakennetaan osa-alueittain toteutettava toimenpideohjelma tarvittavan tiedon avoimuuden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Tarjotaan tukea digitaalisten peruspalvelujen käyttöön kaikille niitä tarvitseville ja huolehditaan siitä, että digitaaliset peruspalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi ikäihmisille

Korkea osaaminen ja avoin tiede

Digitalisaatio perustuu pitkäjänteiseen tieteen tekemiseen sekä sille pohjautuvaan teknologian turvalliseen kehittämiseen ja kestävään so-veltamiseen.Suomen kaltaisen maan talouden pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin lähde on korkeassa osaamisessa ja sen hyödyntämises- sä. Tieteen,tutkimuksen ja innovaatioiden syntyminen vaatii myös da- tan ja tiedon hyödyntämisen edellytysten rakentamista. Suuret, kansal- liset rajat ylittävät haasteet, kuten ilmastonmuutokseen liittyvät ongel- mat, on mahdollista ratkaista vain tutkimuksen poikkitieteellisellä ja avoimella yhteistyöllä.

Datan liikkuminen ja uudelleenkäyttö eri tieteenalojen ja sektoreiden vä- lillä (tutkimus-julkinen-yksityinen) luo uudenlaisia mahdollisuuksia niin lii-ketoiminnalle kuin tutkimuksellekin. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuk- sia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Avoin pääsy dataan edistää myös kansalaisten osallistumista tutkimusprosesseihin ja parantaa tut- kimuksen avoimuutta sekä poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.

Luodaan tutkimuksen panostuksiin kannustavat olosuhteet, tehdään teknologianeutraalia sääntelyä sekä varmistetaan, että innovatiivisim- mat yritykset saavat tarvittaessa tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Luodaan Suomelle selkeä kansallisen TKI-strategia, jossa linjataan sel- keästi visio ja painopistealueet, ja joka sisältää toimeenpano- ja arviointisuunnitelman.

Edistetään tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Tarjotaan konkreettista tukea EU-rahoitushakuihin osallistuville toimijoille mm. hankkeiden valmisteluun ja vastinrahoitukseen. ”

RK.: EU ja EN rahoittavat pelkkää paskaa. Eräs tamperelainen ”tutkija” sai kerran 1.4 miljoonaa euroa ”vauvojen rotumurhapeilineuroonin” ”tutkimukseen”…

K. : ” Digitalisaatio ja demokraattinen hallinto

Suomalainen yhteiskunta elää hetkeä, jossa monet ongelmat ovat mo-nimutkaisia ja hallinnon organisaatioita läpileikkaavia eivätkä ratkea pelkällä organisaatiolähtöisellä johtamisella tai organisaatioiden sisäi- sillä muutoksilla. Julkinen valta on yrittänyt edistää digitalisaatiota pit- kälti vanhoista teollisen yhteiskunnan tarpeisiin rakentuneista poliitti- sista asemista ja hallinnollisista lohkoista. Siiloutuminen, osaoptimointi ja päällekkäinen tekeminen aiheuttavat tehottomuutta ja hukkaavat arvokkaita voimavaroja.

Digitalisaation haasteiden ratkominen ja mahdollisuuksiin tarttuminen vaativat nykyistä läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista yhteis- työtä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä. Tämän takia myös julkisen vallan ja hallinnon on uudistuttava, mikä omalta osaltaan edellyttää päättäjiltä määrätietoista ja näkemyksellistä poliittista johtajuutta.

Otetaan ilmiö- ja asiakaslähtöisen johtamisen rakentaminen seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi teemaksi ja luodaan ilmiölähtöisen politiikan johtamisjärjestelmä. Mahdollistetaan uudella johtamisjärjestelmällä ihmiskeskeinen yhteiskunta.

Laaditaan strateginen näkemys, miten politiikalla ohjataan digitalisoitu- misen tavoitteita, tuotetaan asiakaskeskeisiä palveluja ja tuotteita sekä luodaan edellytyksiä osaamiselle, yrittäjyydelle ja luovuudelle myös tulevaisuudessa.

Luodaan olosuhteet, joissa pystytään toteuttamaan läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista työnjakoa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä.

Uudistetaan Suomen johtamisjärjestelmä ilmiöperustaiseksi ja ihmis- keskeiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa osoitetaan selkeästi yhden mi- nisterin vastuulle digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönotto koko valtion tasolla.

5 Replies to “Kokoomuksen digiohjelman arvostelua: tiedettä ei pidä ”korvata digillä”!”

  1. Se ”maaikman paras” on suomalaisille elitin edustajille muodostunut pakkomielteeksi. Suomen pitäisi olla maailman oaras asiassa, kuin asiassa.
    Oliisi tärkeää pitää aina mielesssa, että paras on hyvän vihollinen.

    Johtuuko se pakkomielle hunosta itsetunnosta vai tyhmyydestä?

  2. Eiköhän viimehallituksemme ole keskittynyt lähinnä pienen ryhmän rikkauksien kasvattamiseen kun olisi pitänyt satsata kehitykseen. Nokia känny taisi kaatua johdon ahneuteen noin maallikon näkemyksenä?

  3. Periaatteessa on sisnsä hyvä, että edes jokin puolue on thenyt tästä asiassa jonkinlaisen ohjelmayritelmän,jossa päästään keskustelemaan konkreettisesti.

Kommentoi