Business is business

Vanhusten ystävätoiminta on näihin päiviin asti  toiminut vapaaehtoispohjalta. Yksinäiset vanhukset ovat voineet saada ystävä monestakin paikasta esim. vain keskustelukaveriksi tai kauppareisssun kaveriksi. Palvelu on ollut ilmaista, ainoastaan bussimatkat on veloitettu. Nyt on nokkelat businessmiehet keksineet alkaa veloittaa ystäpalvelusta. Hinta on eräällä palvelun tarjoajalla , jonka kanssa kekustelin puhelimitse 38 euroa/ tunti. Jos haluaa, että ystävä kävisi kerran viikossa yhden tunnin ajan se maksaisi kuukaudessa 4X38= 152 euroa.

Yksityistäminen alkaa jo näkyä tavallisten suomalaistenkin käytöksessä. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Mitähän seuraavaksi, että vanhuksilta varmasti revitään viimeinenkin sentti ennen kuolemaa?

Olisikohan seuraava businessidea alkaa periä maksua vanhuksilta kättelystä, hymyilystä ja päivää sanomisesta?

 

One Reply to “Business is business”

Kommentoi