Lomattomat

Vesilasien myrskykestävyyttä testattiin vetoomuksella opiskelijoiden palkallisesta lomasta. Vähemmän positiivisia reaktioita herättänyt vetoomus ei sinänsä ollut täysin aiheeton, lomasta on hyötyä ja kenties pidämme sitä ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusasiana. Vaan kun se ei sitä enää ole ja ehkäpä loman luonteesta sietäisi keskustella hieman laajemminkin.

Listalla mittaa

Opiskelijat – niin, ja yrittäjät, omaishoitajat, äidit, maanviljelijät, pätkätyöläiset, opettajat vailla virkasuhdetta, Kelan viidakkoon hukkuneet. Tuossa pieni litania mieleen tulevista tahoista joista harvoilla on todellista lomaa käytettävissä. Monilla heistä ei ole edes viikonloppuja. Toki laki tarjoaa teoriassa apua näistä osalle ja joskus se toteutuukin. Toki yrittäjä voi huhkia töitä kovasti 11 kuukautta ja levätä yhden – kuten opiskelijakin voi työskennellä puolet lomastaan ja levätä toisen puolen. Teoria on yksi mutta käytäntö toinen. Meillä on yhä kasvava joukko kansalaisia joilla ei ole oikeutta edes viikoksi vuodessa jättää arjen stressiä pois. Toki on sitten se toinen puoli, kansanedustajillahan ei teoriassa ole kesälomaa vaan istuntotauko, mutta tässä kohtaa puolestaan käytäntö on teoriaa riemullisempi.

En ole kovinkaan suuri sellaisten ideoiden ystävä, joissa asioita ratkaistaan käyttämällä sokeasti säkkitolkulla veronmaksajien rahaa. Toisaalta realistista ideaa ei ole edes pöydälle heitetty. Erillisratkaisu opiskelijoille ei sekään kuulosta ratkaisulta, enemmänkin vain byrokratian paisutukselta. Ennen ratkaisuja ja rahahanoja katson tämän asian kaipaavan yhteiskunnallista keskustelua. Mitä loma on? Onko se oikeus, etu vai velvollisuus? Vertaantuuko se eläkkeeseen, terveydenhoitoon vai tulospalkkioonn? Onko pelkkä työn puute lomaa, vai tarvitaanko siihen enemmän? Loman terveysvaikutuksista on puhuttu, vaan onko tätä pistetty laajaan tutkimuskontekstiin: onko lomista mitattavaa kansanterveydellistä ja siten kansantaloudellista hyötyä? Ovatko lomia pitämättömät huonommassa vedossa?

Aivan kuin suo ei olisi tarpeeksi syvä vielä, tulee vielä oma aiheensa loman pitämisen taidosta. ”Tee näin lomalla”, ”vältä näitä lomalla” ja muut vastaavat jutut täyttävät niin iltapäivälehtiä kuin Ylen uutisiakin. Loman pitäisi vähentää stressiä, vaan kun loman pitämisen taito on niin korkeaa tiedettä että taidokkaan lomailun harjoittelu vain lisää stressiä entisestään. Entäpä ne jotka hajottavat lomalla maksansa ja perheensä, palaten töihin kahta pahemmassa kunnossa? Ehkäpä pitäisi olla jokin valtiollinen lomakurssi joka pitäisi käydä, jotta voisi saada lomailukortin ja siten oikeuden nauttia tästä vastuuta vaativasta erikoisetuudesta?

Palataan hyvinvointiin

Tiivistelmä nykyajasta on, että ihmiset ovat rikki. Stressaamme itsemme hengiltä sosiaalisissa medioissa, organisaatiomuutoksissa, avokonttoreissa, digitalisaatiossa ja jatkuvassa uuden turhan tiedon oppimisessa. Ihminen kaipaa nollautumista, niin nukkumisen kuin vapaa-ajankin muodoissa. Mutta miksi ihmeessä on myös paljon niitä, jotka voivat hyvin ja elävät vanhaksi ilman vuosilomaa? Miten jotkut osaavat purkaa stressinsä arjen yhteydessä, kun toiset tarvitsevat vähintään pari viikkoa ja parituhatta kilometriä välimatkaa?

Siten päädymme tarinan loppuun: olemme yksilöitä eikä yhtä samaa lomastandardia voi kaikkiin soveltaa. Monille loma on kuitenkin erinomaista itsehoitoa ja olisi kohtuullista että jokaisella olisi siihen oikeus. Järjestelmä voi tulla puoliväliin, mutta ihmisen on itsekin tehtävä osansa. Valtio ei voi taluttaa ihmistä lomalle, mutta voi varmistaa ettei ketään ole kahlittu toimistolle – tai yliopistolle.

P.S. Itse yrittäjän ominaisuudessa lomailen noin viikon vuodessa ja pidän yhden vapaan viikonlopun kuukaudessa. Kysykää viidenkymmenen vuoden päästä mietteitäni tästä valinnasta.

Jaa käyttäen:


5 Replies to “Lomattomat”

  1. Loma on loma,kun se pidetääm lomana.
    Opiskelijoilla on pitkä loma, jolloin osan voi tehdä töitä ja pitää niillä tuloilla jonkin verran lomaa.
    Myös opintokausina on mahdollista pitää lyhyempiä lomia opintotukiaisten avulla.
    Jo nykyiset opiskelijoiden ilmaiset rahat ovat ylellisyys, mihin minun sukupolveni ei päässyt tutustumaan.
    Koko opiskelu kustannettiin lainoilla ja kesätöillä ja lomat olivat kohtuullisen lyhyitä.
    Mielestäni SYL:n vaatimus on jo kohtuutonta yhteiskunnan kannalta, koska todellakin on muitakin ihmisiä, joilla ei tuota toisten verorahoilla kustannettua lomaa ole.
    Yrittäjät sitten ovat luku sinänsä, koska heidän valintansa asiassa ovat ihan heidän itsensä tekemiä.

  2. En ole viidenkymmenen vuoden päästä kysymässä, mutta voisin vastata nyt jo. Se on todella syvältä, samoin kuin oman eläkemaksun kanssa surkeileminen. Sitä kannattaa maksaa vaikka velaksi.

  3. Eläkemaksua maksan kyllä, en ihan täyttä YELiä koska siinä on semmoinen summa minkä jälkeen sen hyödyt jäävät olemattomiksi – mutta sitä kompensoin sitten vapaaehtoisella eläkesäästöllä tuplat sen edestä. Pitäisi olla pohjaa.

    Mutta oikeastaan itse mittaan lähinnä stressiä ja fiilistä. Jos fiilis on okei, se on tärkeää – ei se millä tavoin se saadaan.

  4. Isoisäni tapasi tehdä ”huilootöikseen” kiviaitaa ja melkoisen muurin kyllä rakensikin, töissä ollessan teki veneitä, kalusteita, työkaluja yms. Isäni taas tapasi ”lomalla” rakentaa milloin veneen, milloin huonekaluja tahi huvimajoja yms. töissä ollessaan taasen rakensi taloja, kalusteita teki remontteja yms.

    Miten se loma ja työ sitten toisistaan erosi oli kai juuri sellainen fiilis kysymys.

  5. Opiskelijoille tekee ihan hyvää olla kesällä töissä ja saada kokemusta muistakin hommista. Ja moni opiskelija käytännössä ”lomailee” asumalla vanhempiensa kotona kesäkuukausina. Opiskelijan elämä on myös muuten hyvin vapaata ainakin yliopistossa eikä stressi ole samaa kuin työelämässä. Myös kesällä voi opiskella, mutta halutessaan ottaa jotain kevyempää, esimerkiksi helpompia kirjatenttejä kesälle. Omasta opiskeluajasta muistan nimenomaan sen, että kesällä töissä kaipasin opiskelijan vapaata elämää ja toisaalta talvella työntekijän tilipussia, Talvet yliopistossa ja kesät duunarina kadunrakennuspuolella tasapainottivat toisiaan. Kyllä toisaalta lomaakin olisin kesällä halunnut pitää jos se olisi mahdollista ollut, mutta aikansa kutakin. Ei työntekijäkään saa juuri lomaa jos työsuhde alkaa keväällä.

Kommentoi