Toimittaja Sanna Ukkola otti blogissaan kantaa sananvapauskeskusteluun, muistuttaen että todellinen ongelma on omaehtoinen ennakkosensuuri. Lausuin itse samasta aiheesta vuosia sitten. Jatkan nyt tästä seuraavaan ongelmaan, nimittäin siiten mikä määrä ihmisiä on pidettävä vihollisina samoista syistä.
Absoluuttisen pahuuden listat
Olen osallistunut satoihin keskusteluihin, joissa on käytännössä välttämätöntä tuomita sataprosenttisesti esimerkiksi Jussi Halla-aho, Olli Immonen, Sebastian Tynkkynen, Junes Lokka ja muita maahanmuuttokritiikin näkyviä nimiä. Ei sillä ettenkö keksisi jokaisesta edellä olevasta henkilöstä kritiikin aihetta, mutta en haluaisi sen olevan sokeaa ja absoluuttista. Olen myös osallistunut melkoiseen pinoon keskusteluja joissa samalla listalla on vaikkapa Anna Kontula, Saku Timonen, Veronika Honkasalo ja muita punavihreitä aktiiveja. Sama pätee heihinkin: on kritiikin aihetta mutta ei sen pidä olla sokeaa ja kaiken kattavaa. Heistäkään ei saa löytää mitään hyvää ja heidän pahuutensa on absoluuttista. Ei kyse ole kirjoitetusta säännöstä, vaan siitä tietoisuudesta että niin kaverisuhteet kuin urakehityskin katkeavat herkästi jos osoitat ymmärrystä väärään suuntaan. Näiden henkilöiden kanssa ei sovi keskustella sosiaalisessa mediassa, heistä ei saa blogata positiivisia tai edes kuvailla maailmaa jossa hekin saavat elää.
Nimilistat ja kontekstit kasvavat ja nimiä tulee listalle nopeasti. Maria Nordin oppi sen männä viikolla ja päätyi hyvin monelle ym. kaltaiselle listalle transfoobiseksi väitetyllä julkaisullaan. Itse en löydä jutusta vihaa tai suvaitsemattomuutta vaan korkeintaan tahdittomuutta, mutta tarinan seuraukset olivat silti hurjia. Eikä tämä toki vain Suomen juttu ole. Kuulin lähipiiriltä miten Yhdysvalloissa rakennetaan nyt vastaavia mustia listoja ihmisistä, jotka kieltäytyvät kutsumasta maan maahanmuuttopolitiikkaa fasistiseksi keskitysleirien operoinniksi. Trumpin perusteltu kritisointi ei riitä, se on tehtävä oikeilla termeillä, eikä tästä tiukasta linjasta jousteta tuumaakaan.
Monet äsken mainitut nimet ovat toki ansainneet kritiikkinsä, joissain tapauksissa jopa täysin tietoisesti tehdyillä hölmöilyillä. Kritiikki voisi kuitenkin olla rakentavaa, joten miksi sen täytyy aina johtaa täydelliseen eristykseen? Näitä kaikkia nimiä kun yhdistää myös se, että heillä on jotain sanottavaa, johon löytyy myös perusteluja. He myös heijastelevat puheillaan useiden ihmisten mielialoja, etenkin sellaisia jotka eivät valtavirtaan mahdu. Hiljaisia ääniäkin pitää kuulla, vaikka niiden vahvistin olisikin epävireessä. Heidän kanssa pitäisi myös kommunikoida. Olen yhä vakaasti sitä mieltä, että on hurjan pieni määrä ihmisiä jotka ovat täysin pahoja, täysin keskustelun ulottumattomissa ja täysin yhteiskuntakelvottomia. Tämä lista nähdään joko massiivisena jos somejurylta kysytään, mutta mielestäni se on oikeasti kovin lyhyt. Tässä kontekstissa siinä lienevät lähinnä PVL:n aktiivit, pari Putinin trollia ja kourallinen väkivaltaisia anarkisteja.
Vanha viisaus ymmärryksestä
Minä haluaisin voida kommentoida aivan kenelle tahansa vaikkapa Twitterissä jos rakentavaa kommenttia mieleeni tulee. Haluaisin kirjoittaa positiivisia ajatuksia erilaisista ihmisistä, ilman pelkoa väkivallasta tai maalittamisesta (ja tämä pelko on usein todeksi osoitettu). Haluaisin meidän muistavan, että erilaisten ihmisten ja mielipiteiden ymmärrys ja niistä keskustelu ei tarkoita niiden ehdotonta allekirjoittamista. Se kylläkin tarkoittaa että tiedostan jatkuvan vihanpidon vievän terveyttä ja energiaa. En halua vihata koko helkutin ajan, joka helkutin suuntaan, aina varmistaen ennen keskustelun alkua että minulla on tilanteeseen sopiva vihollislista mielessäni. Tätä hiljaisesti vaaditaan, mutta mitä hiton hyötyä siitä on? Ovatko persut tippuneet eduskunnasta natseja hyljeksimällä? Ovatko pride-marssit hiljentyneet suvakkeja boikotoimalla?
Tietynlainen ehdottomuuden vaatimus kiusaa nykyaikaa. Se ei ole mitenkään uusi juttu ihmiskunnan historiassa, mutta harvemmin se on kovin hyvään johtanut. En ole ennustaja, mutta maallikkospekulaattorina veikkaan ettei tämä tälläkään kertaa johda hyvään. Hillitkäämme siis ehdottomuuttamme ajoissa ja kehukaamme myös pahiksia kun he sen ansaitsevat. Kyllä, kuplani mukaan myös toimittaja Ukkola on superpahis, joten aloitan tästä: kiitos blogauksesta, Sanna Ukkola.
Totta kirjoitat.
On kuitenkin aika vaikeaa suhtautua kovin positiivisesti henkilöön, joka äärimmäisen jyrkästi tuomitsee toisia eri mieltä olevia ja koittaa kieltää asiallisenkin arvostelun ajamastaan ideologiasta nimittelemällä erilaisilla termeillä, joita yleisesti pidetään rumaa toimintaa kuvaavina.
Valitettavasti aika monessa tapauksessa kommentointi kohdistuu henkilöön asian sijaan eikä varsinaisesta asiasta keskustella käytännössä ollenkaan.
Hyvä kolumni Ukkolalta taas. On tomittajia, jotka uskaltavat sanoa asiat myös niin kuin ne ovat, kuten Sanna Ukkola Yle:llä ja Ulla Appelsin Iltasanomissa. Kyllä sensuurin henki lepää monessa asiassa. Möläytykset syntyvät siitä, ettei asioista voi keskustella asiapohjalla tulematta leimatuksi ja lynkatuksi. Kenttä jää populisteille.
Kun Clint Eastwoodilta kysyttiin ennen USA:n presidentinvaaleja, kumpaa ehdokasta hän kannattaa, niin varsinaisesti hän ei ollut kummankaan kannattaja, mutta sanoi sitten ”Trump, jos pitää valita”. Syynä oli hänen mukaansa se, ettei hän pitänyt siitä, mihin suuntaan USA oli kehittynyt: ”Ihmiset ovat alkaneet syytellä toisiaan rasisteiksi”. Populismin kannatus nousee protestina sensuurille ja saa kannatusta niiltäkin, jotka eivät kaikkea allekirjoita eivätkä edes pidä möläyttelystä, mutta ajattelevat ehkä, että on parempi että joku uskaltaa sanoa edes jotakin. Ja koko ajan rajoja sille mikä on hyväksyttävää halutaan kaventaa: pitäisi uskoa, että sukupuolia on valtava määrä (uros, naaras ja ne sadat muut), katsella mielellään homopornoa (ettei ole homofoobikko) ja muistaa, ettei saa puhua englantia tummaihoisille (ettei ole rasisti ja ”toiseuta” mahdollisesti ihan suomenkielistä henkilöä) eikä antaa lasten leikkiä intiaania (ettei ole rasisti joka omii toisen kulttuurin).
Ääriliberaalit voisivat perustaa oman kirkon missä kansalaiset voisivat käydä ripittäytymässä ja lukemassa oikean uskontunnustuksen ja laulaa liturgiaa.
Tässä on kyseessä suvaitsemattomuus. Ei suvaita, että joku on jostakin asiasta toista mieltä kuin itse on.
Tälläkin foorumilla on nähty, että esimerkiksi Suomen Vapaussotaa ei saisi sanoa Vapaussodaksi, vaan siitä pitäisi käyttää jotakin muuta nimeä.
Taisitpa Putkinen osua naulan kantaan.
Sananvapaus on ”tapettu” vihapuheeksi. Olemme enemmän Neuvostoliitton kaltaisessa ”sananvapauden” tilanteessa, ikävä kyllä. Ei olla kaukana siitä kun väärästä sanasta hallitusta, päättäjiä tai muita vaikuttajia kohtaan joutuu jonnekin leirille…
Nii, arvosteleppa Ay-liikettä niin joudut mustalle listalle.
Sen jälkeen ay-jyrät alkaa tuhoamaan valittua kohdetta.
Olisi hyvä jos liberaaleille saataisi joku maa mihin voisivat kaikki muuttaa. Toisaalta sellaiset, jotka äänestää sosialismin puolesta muuttaa tai pakenee kapitalistisiin maihin ennen pitkää.
Sananvapaus on ollut mennyttä jo pitkän aikaan. Maailma tuntuu olevan täynnä kaikenlaisia mielensäpahoittajia.
Juha, tässä on munaa ja kanaa pistetty samaan soppaan. Kuka aloitti tuon – nämä henkilöt, vai matkivatko he, vai mitä?
Ei sillä ole väliä kuka aloitti vihanpidon. Sillä on väliä kuka lopettaa sen.
Kyuu, taitaa olla toiveajattelua että vihanpito lopetettaisiin – pyrkimyksesi lopettaa tai edes hillitä vihanpitoa on kuitenkin tunnustuksen arvoinen. Rauhanrakentajia on aina vähemmän kuin riidankylväjiä.
Niinpä, tälläkin palstalla on henkilöitä, jotka todistettavasti ovat ilmoittaneet vihaavansa joitakin ihmisiä/ihmisryhmiä. Syy lienee poliittisesta suuntautumisesta.
On myös vihaa ihmisiä kohtaan jotka eivät ole henkilön kanssa samaa mieltä… sellaisia on mm tyypillisesti narsistit. Kun eivät voi muokata maailmaa ympärillään mieleiseksi aletaan vihaamaan oman ajatusmaailman ja arvojen vaalijaa. Narsistin kanssa ei voi tehdä kompromisseja.
Poliittisesta suuntautumisesta sen verran,jos mennään ajassa taakse päin mutta ehkä nykyäänkin toimii lausahdus ” jos et ole puolellamme niin olet meitä vastaan”,näin karkeasti sanottuna mutta : Miksi viha-ta ?
Vähän kuin elämässäkin ihmisistä että tapahtumista riippuen toisiinsa esim.”viha aseena joitain vastaan voi myös olla tuhoisaa itseäänkin vastaan”,sellaista henkistä väkivallan syöpää kuluttavaa voimavaraa_ pitkässä kavalkaadissa !
Jos olemme kritikiittömiä valtaa pitäviä kohtaan niin olemme ennen pitkään pulassa mallia Hitler.
Oikeastaan haluaisin jonkun asiaa osaavan kirjoittavan kriittisestä henkilöstä jutun jossa tutkittaisiin ns kritiikkiin johtaneita syitä ko henkilön kohdalla.
Tässä tulikin Twitterissä aika hyvä esimerkki siitä mitä tämä blogaukseni asia tarkoittaa.
Valitettavasti näitä blokkaajia yhdistää ehdoton suvaitsemattomuus, kun he jopa ”suvaitsevaisuuden” nimissä hyökkäävät eri mieltä olevien kimppuun.
Anteeksi, miten se nyt olisikaan niin?
Menepä Pohjola seuraamaan noita blogeja ja niissä tapahtuvia blokkaamisia syineen, niin huomaat……
Olis varmaan hyvä asia kun ei arvostele ketään henkilö tasolla puolueet on vapaata riistaa niitä voi ja oikeasti pitää kritisoida
Henkilö tason nimittely tuo esiin vain sivistys tason niiltä jotka menee sille tasolle ei siis lainkaan hyvä juttu terv tepivaari
Blokkaaminen sinänsä on joskus perusteltuakin, kun tulee vaikkapa uhkailuja. Turha niitä on raportoida, eivät somepalvelut reagoi niihin koskaan. Mutta toki tässä voi kysyä perusteita – ”et vihaa tuota tyyppiä, joten ensin haukun sinut paskaksi, sitten blokkaan, sitten menen kehumaan omilleni miten iskin natsia pataan”.
Noh, tämä blogaus ja sen julkaisu twitterissä ei ollut huono idea: nyt suunnilleen koko vasemmiston eduskuntaryhmä on blokannut minut. Ovatko he tuon vuoksi sankareita vai pahiksia, kukin päätelköön. Minulla ei ole mitään tarvetta vihata heitä.
Ei yllätä vasureiden eikä myöskään virheiden toiminta, kun molemmat tietävät sen ainoan oikean totuuden ja muut ovat aina väärässä.
Minusta on heikkoutta blogata ihmiset pois omilta keskusteluarenoilta, se kertoo vain henkilön omasta huonosta itsetunnosta kun ei kestä muiden ajatuksia ja mielipiteitä. Semmottii.
Sananvapaudesta vielä.
Jopa Suomen Perustuslaki hyväksyy mielipiteenvapauden, sananvapauden, julkaisuvapauden ja kokoontumisvapauden (mielenosoitusvapauden).
Se ei tietenkään tarkoita, että kuka hyvänsä saisi vapaasti kirjoittaa mitä hyvänsä, mihin hyvänsä mediaan. Esimerkiksi kommunistien Kansan Uutisten ei suinkaan tarvitse julkaista minun kokoomuslaisen kirjoituksia – eikä minun blokissani ole vastaavasti tarpeen julkaista esimerkiksi kommunistien kirjoituksia.
Siten sananvapaus täyttyy siinä, että kommunistit voivat vapaasti julkaista kirjoituksiaan esimerkiksi Kansan Uutisissa, tms. Vastaavasti minä kokoomuslaisena voin kirjoittaa esimerkiksi Kokoomuksen Nykypäivässä, Kokoomuksen Verkkouutisissa, omalla kotisivullani ja omassa blogissani.
Minun ei suinkaan tarvitse hyväksyä kommunistien valheita, eikä kenenkään jankutusta tai riidan haastamista omassa blogissani – kirjoittakoon jossakin muualla.
Tälläkin foorumilla on kuitenkin eräiden toimesta yritetty estää minua kirjoittamasta minun omassa blogissani – siinä mennään minun mielestäni jo sananvapauden rajoittamiseen, eli jopa perustuslain vastaiseen toimintaan. Minä en yritä estää muita kirjoittamasta omissa blogeissaan.
Kyllä minuakin on aika rajuin toimin koitettu estää kirjoittamasta. En viitsi mennä yksityiskohtiin koska aivan turhaan annan pisteitä vihanpitäjille.
Mutta tässä yhä olen ja sekös joitakuita ottaa kettuun. Ja vähitellen, pala kerrallaan, vastareaktiot vihaa vastaan saavat myös voimia. Ei se toki aina ole niin. Eräs ystävä koitti puolustaa minua pari vuotta sitten rajulta viha- ja väkivaltakampanjalta. Hän sai siitä hyvästä vielä minuakin pahempia uhkauksia, äärimmäisen vakavia, kovia seurauksia. Jos poliisi tutkisi uhkauksia tässä maassa, olisi voinut olla jopa pienen lööpin arvoinen tapaus.
Mutta tänä päivänä Maria Nordin saa jo enemmän sympatia- kun vihaviestejä. Ensimmäinen päivä oli vihaa, nyt se kääntyi vihaajia vastaan. Järkevämmät sponsorit ovat ilmaisseet vahvan halunsa jatkaa yhteistyötä. Vihaajat hävisivät. Tämän ei tarvitse olla viimeinen kerta.
Tässä on niin kovin muodikasta puhua sananvapauden yhteydessä sananvastuusta, mutta syystä tai toisesta koskaan ei puhuta kuulemisen vastuusta. Pikimminkin päinvastoin on jopa peukuttamisen paikka kun oikein kuullaan väärin.
Jos vielä lisätään sen verran ”vapaudenvastuista” oman tulkinnan kuin asenteiden vastakkaisuudet,niin kuulemastaan ja näkemästään mutta lieneekö jo osaltaan ”saivarteluakin” ns.kohtaanto-ongelmaa puolin että toisin ?
Niin, tulin juuri kalalta. Saalistakin tuli. On vallan mainiota että näilläkin blogi alustoilla on saanut eräistä sen käsityksen mitä he oikeasti ovat. Heikkous on katsoa vain omaa ”kantaa” uskomatta että maailmassa on muutakin kuin ”minä itse”, ”minä minä henkilöt” on näitä narsisteja, sellaisen kanssa ei voi neuvotella eikä sellainen ajattele muuta kuin omaa itseään, muut saa vaikka kuolla jottei heidän mielipiteitään tarvitse edes kuulla. Ikävää, mutta totta ja narsisti ei edes tunnista itseään koska hän luulee olevansa kaiken yläpuolella.
Halla-aholle ei olisi tullut tuomiota jos Suomessa olisi sananvapaus. Täällä ei saa sanoa ikäviä asioita Islamista.
Suomessa on järjestetty niin jotta ikuinen ”vasemisto/oikeisto” taistelee kuka saa päättää, olla halituksessa, oikeasti kumpikin ajaa vain omiensa etuaja.
Näitä kumpaankin hirvittää jos oikea kansalaisten PS puolue pääsisi valtaan koska silloin ajettaisiin kansan, ei AY-jyrien, yritys lobbareiden tai muiden etuja, koska RAHA…
En todellakaan haluaisi nähdä tässä eroja vasemmisto vs oikeisto. Mutta, huomaan joitain.
Ns. äärioikeistoksi mielletty esim. PVL on fyysisesti vaarallisempi.
Ns. vasemmistoksi mielletty on vaarallisempi omaisuudelle ja lisäksi helvetisti paljon herkkähipiäisempi. He aloittavat somelynkkauksen todella vähästä.