Otsikko on huonon kieliopin mukaisesti ”hipsuissa”, sillä tämä on siteeraus useammaltakin puoluejohtajalta vaalipuheissa, kun puhe tulee seksuaalirikoksiin. Niin vasemmiston kuin oikeistonkin parissakin pidetään kovia rangaistuksia parhaana reaktiona seksuaalirikoksiin. Minä olen tietenkin täysin eri mieltä, eihän tästä muuten blogausta syntyisi.
Niin helppo ja turha lupaus
Lupaus kovista rangaistuksista on toki ymmärrettävää vaalien alla. Se on helppo lupaus, siitä kaikki pitävät ja se saa äänestäjiin hetkellisen tunteen oikeudenmukaisuudesta. On helppo luvata kivoja asioita joista kukaan ei ole eri mieltä ja jotka eivät vaadi poliittisen pääoman pistämistä peliin. Vaan kun siinä on ongelmia.
Ensinnäkään kovemmat rangaistukset eivät pääosassa tapauksia tarjoa ennaltaehkäisevää vaikutusta. (Se on todettu. Toki rangaistusten koventamisesta on se ehdoton hyöty että rikollinen ei pääse kovin pian uusimaan tekojaan.
Toisekseen vankilalaitos on aika kallis. Jos vankeja tulee satoja lisää, ihan muutamalla miljoonalla emme selviä. Valtion kirstu on yksi ja sama – yksi vanki lisää on yksi hoitaja vähemmän, näin karrikoidusti sanoen. Kun poliitikot vaativat kovempia rangaistuksia, haluaisin kuulla myös mistä rahat niihin otetaan.
Moralistien uhrit
Jos nyt jälleen kärjistetään hieman, homma menee näin: mitä tiukemmat moraalilait, sitä moraalittomampia rikoksia. Maissa joissa on hyvin liberaali suhtautuminen pornoon omaavat keskimäärin vähemmän seksuaalirikollisuutta. Vaan voinemme olla varmoja ettet löydä poliitikkoa joka puolustaisi julkisesti esimerkiksi fiktiivistä eli uhritonta lapsipornoa vaikka miten numerot osoittaisivat että se suojelisi lapsia. Aika hissua on löytää myöskään puolustuspuheita pedofiilien ennaltaehkäisevään hoitoon. Totta puhuen aika vähän tuntuu olevan myöskin halua puuttua lasten hyväksikäyttöä suosivien uskontojen valtaan ja on aivan sama puhummeko lestadiolaisista vai muslimeista.
Tässä kohtaa puolueet jakaantuvat myös oudosti. Siinä missä persut ovat kovin valmiita kritisoimaan islamia, heidän muut toimet ovat omiaan lähinnä lisäämään seksuaalirikollisuutta vanhoillisilla moraalinäkemyksillä. Punavihreältä puolelta taas löytyy hyväksyntää monille ennaltaehkäiseville toimill, mutta myös täysi kyvyttömyys ja haluttomuus nähdä uskontoja tai maahanmuuttoa ongelmina. Yhdelläkään puolueella ei ole poliittista kanttia lähteä toimiin joilla seksuaalirikollisuus oikeasti vähenisi. Moralisointiin on aina aikaa ja rakkaus omaan ylemmyydentunteeseen lämmittää niin vaaliehdokkaan kuin toimittajankin mieltä. Ei toki sekään haittaa että yleisö hurraa.
Järjenkäytöstä rangaistaan ankarasti
On ihanaa olla puolueiden sisäpiirin ulkopuolella ja poissa ehdokaslistoilta. Voin vihdoin nostaa pöydälle näkökulmia joiden päälle lähinnä syljetään. Muistan vihreiden Jyrki Kasvin puheet kun lapsipornofiltteriä oltiin rakentamassa Suomeen. Hänellä oli teknologista osaamista, jonka pohjalta hän ymmärsi että järjestelmä lisää lapsipornon saatavuutta eikä vähennä sitä. Hän kuitenkin tunnusti avoimesti että jos hän sitä vastaan äänestäisi, ”ehdokkaan suosion puoliintumisaika olisi kovin lyhyt”. Media ja kansa kävisivät päälle kuin yleinen syyttäjä, eikä asiaa helpottaisi yhtään että tuossakin asiassa lobbarit olivat kovin valmiita myymään toimimattomia teknologioita sensuurin toteuttamiseen. Ja niin he myivätkin.
On täysin oikein että voimme pahoin kun uutisia hirveistä rikoksista nousee pinnalle. On ymmärrettävää vaatia kovimpia mahdollisia rangaistuksia. Pölyn laskeuduttua toivoisin kuitenkin edes medialta hitusen armoa sille osalle keskustelua jossa suojellaan enemmän lapsia ja vähemmän poliittista imagoa. Olen tätä pyytänyt ennen ja epäilemättä pyydän samaa yhtä turhaan vielä useiden vaalien ajan. Minä yksinkertaisesti haluan näistä rikoksista eroon.
Suomessa pitäisi mm harkitusta murhasta sekä taposta saada kuolemantuomio. Rangaistuksia pitää koventaa.
Miksi?
Pyydän perustelemaan tämän tutkimustietoon viitaten, ei perstuntumalta. Vähentäisikö tämä rikollisuutta tai yhteiskunnan turvaa?
Itse lukemani tieteellinen aineisto kun väittää täysin päinvastaista.
Nirri pois siltä joka ottaa toisen nirrin pois. Siksi. Siihen ei tutkimuksia tarvita.
Olen sataprosenttisesti eri mieltä. Kyllä tarvitaan tutkimuksia, koska minua kiinnostaa turvallisempi maa. Onneksi jenkeissä tutkimusta on tehtykin. Kuolemantuomiot heikentävät turvallisuutta, lisäävät uhrien tuskaa ja tulevat erittäin kalliiksi.
Minä en halua Suomeen käytäntöä joka lisää rikollisuutta ja heikentää uhrien asemaa.
Ei kuoleman tuomio ole rankaisu se on pelkästään kosto ja onkos mm USA ssa murhat loppuneet kun on kuolemantuomio
Ei ole vaan sama onkin murhannut vaikka viiskymmentä samaanläjään terv tepivaari
Tuomitaan rikoksen tekoväline menetetyksi valtiolle. Kun raiskaaja kuohitaan, niin sillä on myös ennalta ehkäisevä vaikutus – milläpä raiskaa vastedes.
Toki on oltava erittäin vahva näyttö siitä, että raiskaus on todella tapahtunut – ja kovat rangaistukset väärästä ilmiannosta.
Suomeen ei sovi vieras kulttuuri jossa naisilla ja lapsilla ei ole oikeutta.
En minäkään kannata kuolemantuomiota, ei se mielestäni ole mikään rangaistus. Loppuelämäksi linnaan sensijaan olisi, siinä voisi miettiä mitä tuli tehtyä.
Nykyisen elinkautisen ehtii kärsiä parhaassa tapuksessa kolmekin kertaa, jopa enemmän.
Niilo: ”Nykyisen elinkautisen ehtii kärsiä parhaassa tapuksessa kolmekin kertaa, jopa enemmän.”
Niin juuri. Murhaa yhden, lusii, murhaa toisen, lusii, murhaa kolmannen.
Anteeksi, Pentti, eikä Niilo.
Kuten Kyuukin toteaa, pidemmät rangaistukset pitävät seksuaalirikollisen pidempään poissa hommista. Ennaltaehkäisevää vaikutusta ei ehkä kauhean paljoa ole ainakaan pedofiileille, koska jo nyt pelkästään pedofiiliksi leimautuminen käytännössä estää normaalin elämän jatkamisen, joten pelotetta kyllä on. Raiskauksista en ole niin varma, kyllä jollain saattaa käydä mielessä se ”vain parin vuoden tuomio” jos jää kiinni.
Mitä tulee rahan menoon, niin minusta turvallisuuteen pitää olla varaa. Voisimme säästää kylläkin antamalla talousrikoksista lyhyempiä ja ehdollisia tuomiota. Talousrikollinen ei ole yleensä vaaraksi muille ihmisille ja heille voisi antaa niitä suuria rahallisia korvausvaatimuksia, jotka nyt menevät väkivaltarikollisille ja jäävät todennäköisesti saamatta.
Tuomioiden kovuus on myös viesti siitä, minkä arvoisena pidämme ihmsen henkeä ja terveyttä. En tisedä, milla tavalla kuolemantuomio lisää rikoksen uhrien tuskaa, mutta se ainakin lisää, kun rikoksen tekijä saa naurettavan tuomion verrattuna hirveään tekoonsa. Tuomioiden pitäisi vastata yleistä oikeustajua; vastoin poliitikkojen ja oikeusoppineiden mielipidettä väitän sellaisen olevan olemassa. Siihen samaan oikeustajuunhan sekin perustuu, mitä pidämme rikoksena ja rangaistuksen arvoisena.
Seksuaalisuus on niin vahva voima, että rangaistuksen pelkokaan ei saa pedofiiliä luopumaan taipumuksistaan. Toki erilaiset korvikkeet, kuten virtuaalipedofilia, voisivat toimia kanavana. Mutta koska ihmisillä on taipumus hakea uusia ja vahvempia kokemuksia, ei se ainakaan kokonaan ongelmaa poistaisi. Pitäisikö sellainen iljettävältä tuntuva korvikepedofilia sallia on mielenkiintoinen kysymys. Jos ajattelemme asiaa velvollisuusetiikan kannalta niin ehkä ei, mutta jos ajattelemme päämäärän kannalta eli mikä tuottaisi vähiten huonon lopputuloksen niin tietyissä rajoissa ehkä, ainakin jos sillä todettaisiin positiivisia seurauksia eli pedofilian uhrien vähenemistä.
Pedofilia tuskin liittyy mihinkään uskontoon sinänsä, mutta koska islamilaisissa, usein alikehityyneissä maissa on ollut tapana naittaa hyvion nuoria tyttöjä se on johtanut pedofilian kaltaiseen tilanteeseen. Lestadiolaisuudessa ei ole mitään pedofiliaan rohkaisevaa tekijää, mutta pedofiili käyttää aina tilaisuutta hyväkseen, oli se mikä tahansa yhteisö tai seura. Britanniassa kuuluisa ”hyväntekijä” Jimmy Saville paljastui jälkeenpäin karmeaksi lasten hyväksikäyttäjäksi.
Pidempi rangaistus pitää rikollisen pidempään poissa uusista rikoksista.
Henkirikoksista ja seksiaalirikoksista on tarpeen nykyistä selvästi pidemmät tuomiot, koska ne erityisesti seksuaalirikoksissa ovat lähellä alarajaa.
Henkirikoksissa puolestaan ne, joiden epäillään syyllistyvän uusiin henkirikoksiin, on pidettävä kaltereiden takana mahdollisimman pian ja tuomareilta pitää poistaa oikeus vapauttaa rikollinen vastoin risen/psykiatrisen arvion kantaa.
Muussa tapauksessa, mikäli rikollinen tappaa uudelleen, tuomarit on tuomittava vastuulliseksi rikoksesta ja määrättävä merkittäviin korvauksiin.
Juhanin esimerkkihän jo osin toteutuu, kemiallinen kastraatio tulee peliin tuon tuosta.
Norpalla oli aika hyvää settiä ja todellakin vankeusrangaistuksien pidentämisellä voi olla vaikutusta kansan moraaliseen hyvinvointiin. Tämä johtaa haasteeseen – miten tehdä vankilasta taloudellisesti tehokkaampi? Mielestäni siihen on keinoja. Ei sen tarvitse niin hurjan mukava paikka olla.
Valitettavasti rikollisten oikeudet menevät massiivisesti yli esim. vanhusten oikeuksien.
Vankilan ei tarvitse todellakaan olla viiden tähden hotelli kaikkine mukavuuksineen.
Toki osa vangeista on sellaisia, jotka eivät halua palata takaisin ja parantavat tapansa. Heitä pitää tukea.
Moninkertaisella rikollisella ei – uskoon tulemista lukuunottamatta – ole alkeellisintakaan tarkoitusta muuttua, joten heille ei tarvitse erityisiä etuja syytää.
Pelkät peruspalvelut ilman ikiomia telkkareita ja pleikkareita riittävät.
Kyuu: ”Tämä johtaa haasteeseen – miten tehdä vankilasta taloudellisesti tehokkaampi? Mielestäni siihen on keinoja. Ei sen tarvitse niin hurjan mukava paikka olla.”
Valitettavasti tilanne on nyt niin, että rikollisilla ja mamuilla on usein paremmat oltavat kuin vaikkapa kunniakansalaisillamme sotaveteraaneilla ja muilla vanhuksillamme.
Suomessa on tekemätöntä työtä – pitää pistää rikolliset tekemään pakkotyötä.
Virossa sain teetettyä vangeilla kylkimiinojen kuoria. Eivät taatusti tienneet mitä tekivät.
Minun kantani on selvä. Lapsien seksuaalisesta hyväksikäytöstä kuolemanrangaistus.
Itse en kyllä kannata sitäkään, että vankiloista tehtäisiin kuritushuoneita. Pidempi tuomio ei sulje pois hyvää vankeinhoitoa. Tarkoitan hyvällä vankeinhoidolla sellaista toimintaa, joka vähentää uusien rikosten todennäköisyyttä ja auttaa vankia sopeutumaan normaaliin yhteiskuntaan. Sillä kaikki vapautuvat joskus, ellemme ala teloittaa rikollisia tai antaa oikeita elinkautisia ja niitäkin kaikista vakavsita rikoksista, esimerkiksi raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä. Taloudellinen tehokkuus tulisi saavuttaa muuten kuin kurjistamalla vankien elämää. En tiedä, millaiset työmahdollisuudet vankiloissa nykyisin on, mutta työ tietenkin vähentää kustannuksia. Pakkotyö ei juuri toimi koska vanki voi aina kiletäytyä sellaisesta eikä sivistysvaltiossa joka noudattaa ihmisoikeussopimuksia voida alkaa ruoskia tms. työhön haluttomia. Ainahan voi tietysti esittää vaikka millaisia mahdottomia keskitysleiriratkaisuja.
Sellainen elinkautinen kyllä pitäisi olla mahdollinen, jossa henkirikoksiin tai vaikka lasten raiskauksiin syyllistynyt pidettäisiin säilössä ”toistaiseksi” jos hänet arvioitaisiin yhö vaaralliseksi. Esimerkiksi Britanniassa elinkautiset ovat usein paljon pidempiä kuin Suomessa ja Austaraliassakin voi saada oikean elinkautisen. Briatnnia ja Australia ovat mielestäni siitä hyviä esimerkkejä että ne ovat samantyyppisiä demokraattisia maita kuin Suomi. Jos sellainen rangaistuskäytäntö on niissä mahdollista niin miksi ei Suomessakin?
Norppa, olet yhä viisailla vesillä. Ei vankilassa pidä KURITTAA, ei kuritusta kurittamisen vuoksi, mutta TEHOSTAA voisi kyllä. Keppi ja porkkana: jos teet enemmän, saat nauttia eduista, se voidaan huomioida rangaistuksen pituudessa, yms. Varmasti keskitie löytyy.
Tosin oma ehdotukseni tähän on että vankilasta pitäisi ottaa pois henkilöt jotka eivät ole vaaraksi toisten terveydelle ja laittaa heidät de facto pakkotyöhön (=pantavalvonta, sosiaalituet yms. voi menettää jos ei tee työtään, ym).
Olen myös ehdottoman samaa mieltä että ei pidä vapauttaa henkilöä joka ei ole vapautuskelpoinen.
Talousrikollisilla on yleensä myös taloudellista osaamista, heidät voisi ”pannoittaa” ja laittaa korvaamaan vahinkojaan sen sijaan että annetaan pitkiä tuomioita. Sen sijaan joku 10 000 euron korvaus jollekin raiskaajalle tai väkivaltarikolliselle voi olla usein aivan näennäinen: rikollisella ei ole, millä maksaa eikä valtiokaan maksa välttämättä mitään. Sillä ainoastaan huijataan niitä, jotka lukevat uutisen ja luulevat uhrin saaneen korvauksia. Samanlaista huijaamista ovat uutiset tuomioista, joista tuomittu ei istu kuin puolet. Niinpä vaikka uutinen ”Törkeästä raiskauksesta yli 4 vuotta vankeutta ja 15 000 euron korvaukset” voi oikeasti olla ”Törkeästä raiskauksesta vankeutta pari vuotta, uhrille ei korvauksia”.
Vankilassakin riiittää töitä keittiössä ym ainakin, eri juttu sitten, olisiko vangeilla kykyä työskennellä ja onko se valvonnan osalta mahdollista. Jotain sellaista luulisi olevankin. Onhan vangille itselleenkin yleensä mukavampaa jos on mielekästä tekemistä ja pienillä kannustimilla motivaatiota voi vielä lisätä.
Porkkana on se että ei tee mitään rikoksia ja saa jatkaa elämää kansalaisena, risuja on se kun tekee rikoksia, aina kova rangaistus niin se ei houkuttele tekemään. Turha näiden päitä on silitellä ja pyrkiä integroimaan heitä kunnon kansalaisten joukkoon. Roisto on roisto, murhaaja on murhaaja, pedofiili on pedofiili, raiskaaja on raiskaaja, ei se muutu vaikka ”koulutetaan tavoille” tai puetaan uusiin vaatteisiin ja tukka kammataan, se on sama paska hamaan tappiin.
Marko, voi kun asia olisi noin niin hyvä olisi.
Tämä keskustelu kyllä opetti paljon. Rangaistuksella tosiaan on useampi funktio, ja tässä yksi niistä – kansalaisten oikeudentunto – nousi tärkeimmäksi.
Ehkä minulta sitten puuttuu oikeudentunto, sillä minua ei kiinnosta muu kuin se että väkivaltarikoksia tapahtuisi mahdollisimman vähän.