Kesäkuu 26.6

 

Ennen viittä heräsin – hikisenä. Mitä siinä muuta kuin nousta ylös kahvin keittoon. Vilma poikkesi tervehtimässä ja meni takaisin ulos. Lähdin liikenteeseen, sillä tänään oli tiedossa synttärijuhlat Virtatuvalla.

 

Mirjam oli jo paistanut munkkeja kun saavuin ja teki myös lettutaikinaa, jonka aikoi paistaa tuvalla. Saatiin tupa täyteen sakkia ja syntymäpäiväsankari Maria hyvällä tuulella. Kohotettiin maljoja (alkoholitonta), kahviteltiin ja laulettiin. Lämminhenkinen tilaisuus kaiken kaikkiaan, muutenkin kuin kuumuuden puolesta.

 

Juhlista suoraan järveen. Pihassa vähän siivosimme paikkoja. Mirjamin kissat Hertta ja poikansa Pekka olivat aivan reporankoina, etsien varjopaikkoja. Kuka olisi vapun tienoilla uskonut, että kohta kärvennytään?

 

Ilta vierähti Poirota katsoessa, tietenkin ja Teemalta, vai mikä kanava se nykyään vanhaa elokuvaa. Juu, melkein unohdin kuinka harjasin Vilmaa ja karvaa todella lähti paljon. Kovasti hän tykkäsi harjaamisesta.

 

Uutiskatsaus:

  • olen aikuisikäni kamppaillut ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja muiden hyvien arvojen puolesta. Siksi oli kovin surullinen olo, kun vaikka etnisiä ryhmiä saa loukata rumasti joutumatta vastuuseen. Pelkään mitä seurauksia eduskunnan päätöksestä vielä saamme kokea.
  • Ettei vaan saada korona takaisin. Laivaristeilyillä voi törmätä ruotsalaisiin. Mitä voi tapahtua, vaikka mitä? Länsi-Pohjan sairaalassa ollaan todella huolissaan.
  • Ruotsissa jaksetaan uhota muuta maailmaa vastaan, vaikka jokainen näkee mikä tilanne siellä lukujen valossa koronassa oikein on.

 

Ystäväni Sirkka ehdotti, että pitäisin lomaa päiväkirjan pidostani. Ehkä on paikallaan höllentää tahtia kirjoitus per/päivä. Väsymys kieltämättä koettelee. Nähtäväksi jää kauanko maltan olla kirjoittamatta. Yritän vaikka joka toinen päivä, tai miten sattuu aiheita syntymään, niin kirjoitan.

 

On ollut suurenmoinen kevät ja alkukesä kanssanne rakkaat lukijani. Innolla ja hyvillä mielin olen jaksanut puurtaa tekstiä, itseni ja teidän kaikkien tähden. Kiitos kuuluu teille ystävät rakkaat. Nautitaan täysin siemauksin kesästä.

 

Ei kai ikäviin tunnelmiin voi lopettaa:

Me nerokkaat veljekset taas kerran mietimme eri asioita ja aloimme muun muassa pohtia mihin valo häviää kun valot sammuttaa? Päätimme sitten yhtenä iltana tutkia asiaa. Sammutimme valot ja aloimme kiivaasti etsiä. Kohta huusin velipojalle, tule katsomaan nyt löytyi. Hän tuli, katsoi hölmistyneenä kun näytin, täällä se on, jääkaapissa.

 

 

 

 

 

 

 

8 Replies to “Kesäkuu 26.6”

  1. Kiva paketti, Hannu.

    Mutta ehdotan ajatusta: siinä vaiheessa kun sanojamme käsitellään oikeusistuimessa, olemme jo hävinneet. Siinä kohtaa olemme menettäneet mahdollisuuden käsitellä asiat kuin vastuulliset aikuiset, ja sitäkin ennen olemme menettäneet mahdollisuuden luoda yhteiskuntaa jossa tämmöiseen vihaan ei edes mennä.

    Mitä kirjoitteluun tulee, itselläkin vähemmällä, mutta aina luen ja kommentoin. Ja joskus sitä juttua tulee…

    1. Ei ole kyse sanoista. Muistatko kun sama mies kiitti että jumala on olemassa kun natsit yrittivät polttaa vastaanottokeskuksen. Pienistä sanoista aloitti Hilter jotka sitten kasvoivat maailmanpaloksi.

  2. Normaaliin aikaan minäkin heräsin n 0345, siitä se minun aamuni on aina alkanut.
    On tuo aikainen kesäaamu sitten aivan omaa laatuaan, ken siitä jää paitsi, paljosta jää paitsi

    Saatan kesäaamuna istuskella jopa tunnin jos parinkin piharappusillani, vain elää mukana kesäaamua; kesäaamu on upeaa aikaa ihmisen elämää.
    Nukkumalla tuhlaamme aivan liian paljon hienoja luontokokemuksia.
    Mutta, kukin tyylillään.

  3. Näin kuumalla ilmalla meillä tehtíin (tein) uusia perunoita, savumuikkuja ja kermaviilikastiketta, pilkottua tuorekurkkua, dijon sinappia, runsaasti ruohosipulia, raikasta ja maittavaa.
    Kyllä yksinkertainen ruoka saattaa sitten olla hyvää.

    1. Melkein sama kylmäkastikeversio: kermaviiliä + kreikkalaista jugurttia, hakattua suolakurkkua, sinappia, sitruunan mehua, tilliä ja ruohosipulia. Pari pyöräytystä mustapippuria. Erinomaista savukalan kanssa.

  4. Muuten aika halpa ”ilmastointilaite” on tuo 180 astetta kääntyilevä tuuletin.
    Päivisin pidän sen kohdistettuna avoimeen ulko-oveen, illalla taas kun oven lukitsen varmuusketjun varaan kytketyn ulko-oven; puhallin puhaltaakin sisäänpäin ja viilentää huushollia.
    Talvella taas tuo sama puhallin puhaltaa keittiöstä lämmintä ilmaa muihin tiloihin.

  5. Hannu, jokainen sana voi johtaa upeaan tai hirveään tulevaisuuteen. Pääosa sanoista ei kuitenkaan niin tee.

    Se on vähän kuin sään ja ilmaston ero. Ilmastoa pitää suojella. Yhtä lailla puhumisen ilmapiiriä pitää suojella. Pitää luoda siitä sellainen, jossa ei tarvitse politiikan ylimmillä asteilla vihaa, ainakaan sillä tasolla kuten esim. edustajat Mäenpää, Anderson tai Henriksson sitä harjoittavat.

  6. Melko samanlaista Heikin reseptiäkin olen noudatellut; runkona cream face, sinappia, ripaus suolaa, tuorekurkkua, tilliä, ruohosipulia, sitruunan mehua.
    Sitruunan mehun käyttöä olen hieman rajoitellut kun hammaslääkärini sanoi sen paljolti käytettynä rapauttavan hammaskiillettä. Näin vanhalle miehelle se on merkittävä tieto.

Kommentoi