Mielipiteiden vaihto, olla jopa eri mieltä, se on rikkaan keskustelun ja erilaisten näkemyksien kirjo. Ei se edellytä riitelyä, siitä voi jopa oppiakkin.
Tyypillisesti riitelyn saavat aikaiseksi omaa ehdotonta erinomaisuuttaan täynnä olevat henkilöt.
Paljonkin olen, useidenkin blogistien kanssa ollut eri mieltä, riitaa ei kuitenkaan yleensä synny kun asioitaan ja erimielisyyttään pystyy mahdollisimman hyvin perustelemaan.
Jos oma minä on ylivoimaisen ylivertainen omien tuntemustensa, niin henkisten kuin fyysistenkin kanssa, eikä pysty tunnustamaan, että toinenkin voisi olla oikeassakin, tällöin riidan siemenet on jo kylvetty.
Keskustelujen aihekirjo saa ja oikeastaan pitääkin olla rikas mutta asiantuntijaksi, erityisosaajaksi julistautuminen on väärään suuntaan lähtevän polun alku, pääsääntöisesti. Toisaalta, jos keskustelijalla on esimerkiksi ko alan ammattikoulutus, jopa pitkäkin; jossain määrin asiantuntemusta voi olla, jopa melkoisestikkin.
Hyvä kirjoitus Kalle. Noinhan se juuri on.
Noin noita asioita olen monastikkin mietiskellyt. Aivan liikaa leimataan ihmisiä näissä keskusteluissa mm poliittisen mielipiteen vuoksi. Tuo poliittinen mielipide ja asennoituminen ei minulle merkitse mitään. Tärkeintä on ihminen ja hänen mielipiteensä.
Kaikkihan me olemme erehtyväisiä ja teemme virheitä, ainakin lähes kaikki. Virheet kun tunnustaa ja ottaa opikseen, se auttaa elämässä eteenpäin. Ainakin omalta kohdaltani näin olen kokenut.
Onhan minutkin nimetty mm ”punikki Pohjolaksi”, kommunistiksi jne. Katson kuitenkin, että tämmöisessä häviää itse nimittelijä, ei nimittelyn kohde.
Muutamalle blogistille antaisin kyllä neuvon; oppikaahan erottamaan riitely asiallisesta väittelystä, toisaalta voi olla ylivoimaista.
Olisipa kahdenlaisia kommenttikenttiä:
1. Minulla on argumentti (vaalea)
2. Otat päähän, tyydyn ilkeilemään (harmaa)
Jokainen voisi valita, mitä väriä kulloinkin käyttää.
Sanoisin; en, ehkä rajoittuneisuudestani johtuen, osaa ymmärtää ehkä minua viisaanpaa kommetoijaa.
Sen vo nähdä näinkin: näetkö kommenttia miettiessäsi karikatyyriä henkilöstä jota vastaan argumentoit, vai onko mielikuvituksessasi enemmän pohdiskelua ajatuksen seurauksista, yhteiskunnallisesta puolesta, yms.
No, nyt Heikki Karjalaisen kommentoinnin poistossa huomasin, että blogisti oli viimeinkin herännyt.
Ylläpitäjälle sanoisin; minulla ei ole mitään mielikuvituksellisia haamuja; luen kommentoijan tekstin ja kirjaimellisesti.
Edelleenkin sanoisin; poistot ovat tarpeellisia jos niissä on silkkaa asiattomuutta mutta kriittisien kommenttien poisto osoittaa avaajan kyvyttömyyttä, mitä on oikea depatti ja keskustelu. Siis on jo silloin hävinnyt keskustelun.
Miten tässä nyt näin kävi, että riidellään kolmellakin blogilla peräkkäin?
Ei tässä Pentti mitenkään riidellä. Mielestäni keskustellaan.
En kyllä parhaalla tohdollanikaan löytänyt mm tästä ketjusta minkäänlaista riitelyksi nimitettävää.