Conit verkkoon -blogisarja käsittelee yleisötapahtumien, kansankielellä conien, muuntautumista verkkotapahtumiksi koronakriisin keskellä. Uusi osa ilmestyy joka toinen päivä. Tässä ja edellisessä osassa käydään läpi verkkolähetyksen teknistä toteutusta.
Neuvoja nettipaneeleihin
Edelliset huomiot äänen ja muiden faktoreiden osalta ovat toki tärkeitä myös tehdessä useamman henkilön keskusteluja verkon yli. Usean hengen keskinäiset videoneuvottelut on helppo lähettää suoraan verkkoon laajalle yleisölle, tai taltioida myöhemmin lähetettäväksi. Kun äänet ja tarvittaessa kuva ovat tyydyttävällä tasolla, pohdi mittakaavaa ja operatiivista toimintaa.
Mittakaava voi tuoda esille teknologisia rajoitteita. Useimmissa videopalaverijärjestelmissä vaateet laitteistolle kasvavat hieman kovemmiksi aina jokaisen uuden osallistujan myötä. Neljän hengen keskustelu sujuu keveilläkin laitteilla, mutta kymmentä lähestyessä voivat tietyt laitteet kompastella. Tässä kohtaa laitteiden ikä painaa hintaa enemmän, sillä teknologia videosignaalin tehokkaaseen käsittelyyn on rakennettu muutaman viime vuoden ajan myös edullisimpiin suoritin- ja grafiikkapiireihin. Vähän vanhempi tehokone voi hävitä suorituskyvyssä uudemmalle halpamallille. Jossain kohtaa jopa modernimpi tabletti tai kännykkä pesee erillisen tietokoneen, tosin pienemmällä määrällä käytettäviä ominaisuuksia. Etenkin jos osallistujien määrä ylittää puolen tusinaa, voi pientä kenraaliharjoitusta pitää erittäin suositeltavana.
Poliittisia paneelikeskusteluja seuranneet tuntevat päälle puhumisen jalon taidon. Se on sekavaa kokoonnuttaessa samaan huoneeseen, mutta nettilähetyksessä se on täysi kaaos. Hallitse ja jaa puheenvuoroja, joko keskustelemalla tai tarvittaessa ylläpitäjän työkaluin. Varaudu siihen, että jonkun osallistujan lähetys pätkii jossain välissä. Älä jää pitkäksi aikaa sitä murehtimaan etenkään suorassa lähetyksessä vaan siirry eteenpäin.
Viimeinen vinkki lienee jokaiselle nettipalaveriin osallistuneelle jo painunut mieleen pysyvästi, mutta olkoon kertaus opintojen äiti: kun et puhu, pidä mikrofonisi mykistettynä. Tämä yksinkertainen tapa on kovaa vauhtia sijoittamassa itseään osaksi ihmisen ikiaikaisia perusvaistoja.
Varmista luvat, harkitse lähetysalustaa
Tekijänoikeuskorvauksissa pätevät pitkälti samat säännöt kuin fyysisten tapahtumien videoinnissakin. Epäkaupalliset toimijat voivat musiikin osalta hyötyä Teoston mediapienluvan käytöstä. Mikäli lisensoitua materiaalia käytetään ohjelmassa runsaasti, voi varautua suurten alustojen, kuten Youtuben kanssa tuttuihin ongelmiin. Tähän ei valitettavasti ole kriisiaikanakaan sen parempia ratkaisuja, vaikka pientä ylimääräistä joustoa on tehtykin. Lopulta alustat eivät voi vaikuttaa lisenssejä hallinnoivien lobbausorganisaatioiden toimintaan.
Vaihtoehtona on käyttää omaa lähetysalustaa. Työmäärä on huomattavasti valmiita videoalustoja suurempi, mutta tällöin kukaan kolmas osapuoli ei valvo TO-asioiden hoitamista tai katkaise lähetystä epäillyn rikkeen tapauksessa. Ylimääräinen työmäärä tulee siis paitsi tekniikasta, myös suuremmasta vastuusta huolehtia kaikki lupa-asiat ja niiden selvitykset omatoimisesti. Oman lähetysalustan voi vuokrata täysin valmiina palveluna useilta eri toimijoilta, siihen voi ostaa pilvilähetyskapasiteettia suurilta pilviyrityksiltä kuten Microsoftilta, tai sen voi rakentaa omalle palvelinalustalle. Budjetti, katsojamäärä, oma osaaminen sekä makuasiat ratkaisevat tähän oikean valinnan. Tärkeintä on tiedostaa mahdollisuuksia olevan reilusti.
Varmista verkon riittävyys
Suomi lienee maailman parhaita paikkoja toteuttaa verkkolähetyksiä, sillä nopean yhteyden saa lähes mihin vaan. Muutamalla pienellä tarkistuksella välttää yleisimmät sudenkuopat, jotka pahimmillaan johtavat lähetyksen pätkimiseen tai laadun vaihteluun.
Etenkin kotoa tehtävien lähetysten osalla varmista, että samaa verkkoyhteyttä ei käytetä lähetyksen aikana muuhun paljon kapasiteettia vaativaan toimintaan. Jätä siis Netflix- tai Youtube-sessio myöhemmälle, kuten myös isojen päivitysten lataus. Sopu mahdollisten yhteyttä jakavien perheenjäsenten kanssa on helpompi tehdä etukäteen.
Etenkin jos käytössä on mobiiliyhteys tai kodin laajakaista, varmista yhteyden vakaus myös kotoa verkkoon päin vaikkapa Speedtest-ohjelmalla. Tee testi pariin kertaan eri aikoina. Katso, voitko siirtää antennia sivummalle. Joskus kiinteää 4G-reititintä paremman tuloksen saa jakamalla yhteyden kännykästä, sillä kännykän voi sijoittaa fiksummin. Varmista, ettei kännykän akku lopu kesken, sillä yhteyden jako vie hurjasti virtaa.
Jos lähetysnopeus verkkoon ei koskaan putoa alle viiden megabitin sekunnissa, olet turvallisilla vesillä. Yli kymmenen megabitin vauhtia tarvitaan harvoin, paitsi jos ylläpidät omaa lähetysalustan palvelinta (ks. ed. kohta). Tällöin vaatimukset ovat aivan eri mittaluokissa.
Youtube ja muut lähetysalustat tarjoavat valmiita työkaluja yhteysnopeuden testaamiseen. Voit näillä avuin varmistaa yhteyden vakauden, vaikka jo useampaa päivää ennen lähetystä.
Taustalla paljon, edustalla vähän
Kaikella todennäköisyydellä käytät aika monenlaisia teknologisia ratkaisuja ja palveluita lähetyksesi toteuttamiseen. Se on hyvinkin perusteltua pinnan alla, mutta katsojille on syytä tarjota yhtenäinen kokemus.
Etäosallistuminen paneeli- tai muuhun keskusteluun voidaan toteuttaa lukuisin eri tavoin: Kaupallisista vaikkapa Zoom, Microsoft Teams ja Google Meet tai avoimen lähdekoodin puolelta Jitsi Meet. Oikeaa vastausta ei ole, mutta valinta on syytä tehdä ajoissa. Jälleen kerran kyse on epätietoisuuden hälventämisestä: mikäli tarjoat ohjelmanpitäjälle valmiit vastaukset teknologiaan, siinä on hänelle vähemmän mietittävää. Jos ohjelmanpitäjä haluaa välttämättä toimia toisin, jousto kannattaa sallia.
Yleisön reaaliaikaiset kommentit voi toteuttaa joko videoalustalla suoraan (kuten Youtube) tai esimerkiksi moderoidulla Twitter-keskustelulla. Jälkimmäinen on suosittu tapa esimerkiksi Yleisradion lähetyksissä. Toki Twitterin voi korvata myös toisella ratkaisulla. Yleisön kommentit sopivissa kohdin suoraa lähetystä voivat piristää ja elävöittää tunnelmaa kaikille katsojille, kunhan välissä on moderointi, eivätkä kommentit näy taiteellisen sisällön päällä.
Lähetyksen viive voi johtaa tarpeeseen luoda useampia lähetysväyliä. Teknologiasta riippuen yleisö näkee tapahtumat 10-30 sekunnin viiveellä. Mikäli yleisön joukossa on ohjelmaan osallistuvia, jotka kutsutaan lähetykseen sen aikana, tämä viive voi luoda kohtuuttoman pöhköjä odotusvälejä lähetykseen. Tietyillä lähetystekniikoilla voi olla mahdollista tarjota rajatulle katsojajoukolle ns. ohituskaista, jossa viive saadaan painettua pariin sekuntiin.
Harjoitus tekee mestarin
Niin monta palasta kuin paketissa onkin, niistä jokainen on syytä testata huolella etukäteen. Tämäkään oppi ei ojaan kaada jatkonkaan varalta, sillä nettilähetyksistä on paljon iloa myös fyysisissä tapahtumissa. Myös hybriditilanteita tullee vielä pitkään vastaan: voit kenties pitää fyysisen tapahtuman, mutta ulkomaalaisia vieraita on vaikea saada. Nyt hankkimasi opit auttavat sinua toteuttamaan heidän virtuaalisen läsnäolon entistä paremmin.
Blogissarjan selaus:
<<< edellinen osa: Tekniikka (osa 1)
>>> seuraava osa: Turvallisuus