Conit verkkoon osa 6: tekniikka

Conit verkkoon -blogisarja käsittelee yleisötapahtumien, kansankielellä conien, muuntautumista verkkotapahtumiksi koronakriisin keskellä. Uusi osa ilmestyy joka toinen päivä. Tässä ja seuraavassa osassa käydään läpi verkkolähetyksen teknistä toteutusta.

Verkkotapahtuman voi tehdä teknisesti äärimmäisen helposti tai sen voi viedä juuri niin pitkälle kuin mielikuvitus ja/tai budjetti kantaa. Muista, että teknologia on työkalu, kuin vasara. Se ei luo tapahtumaasi, se vain tarjoaa tavan sen toteuttamiseen. Älä tee tapahtumaa teknologia edellä.

Oikea ratkaisu kävijöille

Jos lähetät ohjelmasi Youtubessa, voit olla melko varma, että lähes jokainen pystyy sitä katsomaan ongelmitta. Jos lähetyskanava on jokin muu esimerkiksi tekijänoikeussyistä, varmista että kävijäkuntasi pääsee siihen helposti käsiksi. Pyri järjestämään mahdollisuus lähetyksen katsomiseen uudelleen jälkikäteen. Jos tämä mahdollisuus on rajattu, jälleen esimerkiksi TO-syistä, ilmoita tästä ennakkoon selkeästi.

Pyri suosimaan ratkaisuja, joissa rekisteröintejä uusiin kolmannen osapuolten palveluihin ei edellytetä ainakaan ohjelman seuraamiseksi. Jos kävijöilläsi on jo oletusarvoisesti tunnus tiettyyn palveluun esimerkiksi tapahtumasi lipunmyyntiä varten, pohdi voitko käyttää tätä samaa tunnusta nettitapahtuman osallistumiseen siltä osin, kun kirjautumista tarvitaan.

Pohdi mitä sosiaalisen medioiden palveluita kävijäsi käyttävät eniten ja mieti, voitko järjestää reaaliaikaisen kommentoinnin eli ns. virtuaaliaplodien jaon tähän palveluun. Jos järjestäjät ja kävijät ovat kovinkin eri palveluiden käyttäjiä, somepöhinä voi jäädä kovin pieneksi nettitapahtuman aikana ja se väkisinkin leikkaa tunnelmaa.

Investoi vähät resurssit tärkeimpiin

Ääni. Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla tärkeintä nettilähetysten teknistä aspektia, se on tuossa. Mitkään propit, kamerajärjestelmät tai mukaansatempaavat nettipalvelut eivät auta, jos äänenlaatu on huono. Vastaavasti jos äänenlaatu on hyvä, se voi pelastaa muutoin kompastelevan lähetyksen, sillä ainakin ohjelmaa voi tällöin seurata. Nykymarkkinoilla hyvä äänenlaatu ei edellytä suuria investointeja, mutta huomiota siihen kannattaa kiinnittää. Puhuttaessa kuluttajatason ja –hintaluokan tekniikasta, yksi nyrkkisääntö vie pitkälle: luota langalliseen langattoman sijaan. Langaton äänen siirto kuluttajalaitteissa on suunniteltu puheluihin eikä lähetyksiin, siinä missä edukaskin langallinen mikrofoni voi pystyä erinomaiseen laatuun.

Kuvan osalta järkevää on vetää sopiva linja siihen, paljonko kuvanlaatua tarvitset. Huipputarkat 4K/UHD-lähetykset sujuvat nykyään jo monilla laitteilla, mutta se tuo harvoin mitään tuntuvaa etua hieman keveämpiin vaihtoehtoihin verrattuna. Koska katsojasi todennäköisesti ovat melko heterogeenisiä, erilaisin laittein ja erilaisin yhteysnopeuksin, voit aivan hyvin tehdä mielekkään kompromissin. Perustason teräväpiirto eli teknisesti 720p30 (tai p60) on lähtökohtaisesti täysin riittävä ja sen katselu sujuu laiskemmillakin yhteyksillä. Myös lähetysnopeus on kohtuullinen, tarkoittaen että lähetyksen voi suorittaa hitaammankin yhteyden perästä, kunhan yhteys on vakaa.

Mikäli rakennat yhtä tai useampaa lähetyssijaintia verkkotapahtumalle, eikä kaikki tapahdu ihmisten kotoa käsin, pieni taiteellinen silmä pelastaa. Pienet propit, koristeet, värit, kankaat, rollupit tai printit taustalle ovat edullisia tapoja luoda lisää persoonallisuutta ja ammattimaisuutta lähetykseen. Useamman kameran käyttö ja kuvakulmien vaihtelu luo myös pientä iloa sopivasti käytettynä. Lisäkameroihin ei tarvitse käyttää merkittäviä budjetteja, esimerkiksi käytöstä jo poistetut vanhat videokamerat voivat toimia apukameroina. Jopa kännykällä voi tehdä paljon.

Neuvoja kotistudioille

Vähänkin pidemmän sisällön tuottaminen sujuu aina parhaiten erikseen suunnitellussa yhteisessä nauhoitussijainnissa, oli se sitten sisätiloissa tai ulkona. Asioita on voinut harjoitella ja testata, siten löytäen jo ennalta ongelmat vaikkapa juuri äänen laadussa. Myös ohjelmanpitäjälle ns. valmiiseen pöytään astuminen on monin tavoin paljon helpompaa. Tässäkin asiassa matala kynnys vähentää epävarmuutta ja helpottaa osallistumista.

Koska osa sisällöstä kuitenkin tuotetaan kotistudioilta käsin, pyri tarjoamaan tähän neuvoja. Tarjoa tekniikkaa osaavan henkilön tavoitettavuutta kaikille apua tarvitseville. Kirjoita yksinkertaisia oppaita ja tarjoa mahdollisuutta harjoitteluun. Stressaavina aikoina on asteltava varoen, jotta avuliaat neuvot eivät ala tuntua liian vaativilta tai ahdistavilta. Varmista siis, että ohjeet ovat lyhyitä ja helppolukuisia.

Monesti ratkaisut ovat varsin yksinkertaisia. Voiko kotona kuuluviin äänilähteisiin vaikuttaa, löytyykö ehkäpä hiljaisempaa kellonaikaa? Onko kuvattava ikkunan edessä, jolloin taustavalo häiritsee, tai paistaako aurinko ilkeästi kasvoille? Onko mahdolliselle erilliselle mikrofonille vaihtoehtoisia sijainteja? Rakentavalla asenteella ja pienellä kokoelmalla helppoja vinkkejä voit auttaa kotistudion pitäjiä nostamaan tuotannon laatua huomattavasti. Improvisointi sujuu pienelläkin budjetilla. Valoa voi suunnata ammattiheijastimilla, mutta myös kartongilla. Kaikuja voi eliminoida ammattimaisella akustoinnilla tai vanhoilla petivaatteilla.

Todennäköisyys puhuu sen puolesta, että joukossa on jokunen kotistudion pitäjä, joilla on tekniikka hallussa. He saattavat myös arvostaa mahdollisuutta saada hyvinkin tekninen selvitys siitä, minkälaisessa muodossa toivot materiaalia ja miten sitä aiot käsitellä. Havaintoni mukaan ääni- ja kuvatekniikan virittelijät voivat jopa nauttia pienistä haasteista kriisiajan keskellä.

 

Blogissarjan selaus:
<<< edellinen osa: uusia mahdollisuuksia
>>> seuraava osa: tekniikka jatkuu

Kommentoi