Huoltovarmuutemme pitäisi herättää huolta Suomessa

Eilen Yle-1 MOT klo 20 oli silmiä avaava ohjelma, jossa mm. haastateltiin nykyisiä Huoltovarmuuskeskuksemme vastuuhenkilöitä ja entistä pitkäaikaista johtajaa.

Oleelliset riskit:

  • Olemme  logistisesti pussinperällä lähes täydellisesti meriliikenteen varassa
  • Meriliikennettä hallitsevat pääosin yksityiset varustamot eri maalippujen alla kuin Suomi, joka voi tarkoittaa, että kriisitilanteessa ulkomainen omistaja määrää marssijärjestyksen
  • Valtaosa elintarvikkeistamme on tuonnin varassa
  • Huoltovarmuuskeskuksemme varastoissa ei ole käytännössä ruokaa, vaan ne ovat kauppaketjujemme keskusvarastoissa
  • Monet sairaalatarvikkeet todettiin olleen vanhentuneita maskisotkun selvittyä
  • Entä Suomen koko infra, sähkö, vesi, puhdas ilma jne  ?

Ei ole ollenkaan turhaa ajatella kotitalouksien hätävaraa. Sekin pitää ajatella siten, jos vielä sähköt menevät poikki isoilla alueilla. Kaikki eivät voi muuttaa maalle ja mökeilleen aggregaattien ja kaivojen varaan tms.

Toisaalta isohkot vesien ääressä olevat kaupunkikeskukset kuten Tampere, Jyväskylä, Lahti ja Itä-Suomen  järvikaupungit lähiluontoineen ovat sähköltään ja vesiltään jne.. vähemmän haavoittuvia.

Mutta se ruokahätävara kestää parhaiten kuivatuotteina, purkkitavarana tai hapatettuina tai suolattuina.

Ohjelma pani kyllä pohtimaan sitä, kuinka nopeasti hätä voi yllättää housut kintuissa. Eikä tämä korona vielä kaikkea testannut.

https://areena.yle.fi/1-50654065

7 vastausta artikkeliin “Huoltovarmuutemme pitäisi herättää huolta Suomessa”

    1. Mitäpä minä, hyvä vaan, että tuo kotivara tarkoittaa aivan muuta kuin jonkunlaisia ”sissikohdekätköjä”. Martat ovat muuten tuon kotivaran suhteen harrastaneet aivan kiitettävää aktiivisuutta.

  1. Kaupunkilaisen kotivara on olematon. Jos sähköt katkee menee lämpö ja ruuanvalmistus eikä saa edes vettä.
    Evp amiraali esitti monta kysymystä.
    Huoltovarmuuskeskus 50 henkilöä joista puolet johtajia?
    Nyt on sitten rokoteomavaraisuuskin joka sekin on lopetettu – olis taottu miljoonia jos ja saatu ne piikit?
    Kovan luokan avaus mietittäväksi?

  2. Isoin ongelma syntyy, jos sähköt katkeavat.
    Pakastimet sulavat, jääkaapit lakkaavat toimimasta, lämmitys ei toimi ja maaseudulla kaivojen pumput lakkaavat tuottamasta vettä.
    Myös maatiloilla tulee ongelmia lypsykoneiden, eläinsuojien lämmityksen ja muun toiminnan lakatessa.
    Omakotialossa pärjää aggregaatilla, mutta lämmitystä sillä ei saa, ellei ole öljylämmitystä, mikä tarvitsee vain vähän sähköä.
    Jo ½ vuorokauden katko aiheuttaa isot ongelmat.

  3. Niinpä niin olen tuosta lämmityksestä kertonut paljonkin aikanaan aamulehden blogeilla
    ja silloin jo kerroin että Suomessa pitäisi olla kaksi asuntojen lämmitystä

    Joko asunnoissa on tuli pesät taikka taloyhtiöllä olisi oma keskuskattila varalla joka olis helppo käynnistää siinä vaan onkin sähkö
    Sille polttimelle pitäisi olla myös agregaatti

    Mutta eipä sitä ole tehty uusiinkaan taloihin ei varmaan pidetty lainkaan tarpeellisina

    Ei edes tulisija ole tehty niin se vaan on oikeasti ja suurimpia haittoja on kun ihmiset paleltuu asuntoonsa koska heillä ei ole mahdollisuutta

    Lämmittää asuntoaan ei sitten millään tavalla

    Silloin oli sähkökatkos joku suurempi ja sen korjauksiin meni luvattoman pitkä aika

    Mutta tosi asiaa nuot ovat onko edes harkinnassa rakentajilla ollut enpä usko moni ok talokin nykyään on vailla korvaavaa lämmitystä

    Ja moniin ei sellasta edes voida tehdä kun tehdään hienoa pitäisi tehdä toimivia asuntoja olipa tilanne mikä hyvänsä terv tepivaari

  4. Mikä oli eräänlainen kunnassa ollut huoltovarmuus ?
    Sen takasi melkein jokaisessa isommassa kylässä ollut Postipankki, PYP, KOP, OP tai Säästöpankki. Ja se talo oli ihan oman näköisensä kuten PYP Ylä-Pispalassa tms..
    Pankki oli auki jokainen arkipäivä. Sinne, murtovarmaan pankkiholviin vietiin säästöpossun kolikot, palkkapussi ja suuret setelit.
    Säilytettiin arvopaperit ja testamentit.
    Pankkineidit istuivat tiskin takana ja pankinjohtaja kulmahuoneessa.
    Omaa rahaa sai pankkikirjalta aina ja lainankin, kun pankinjohtaja hiukan haastatteli, miten sen pystyy maksamaan takaisin. Vakuudetonta lainaa ei ollut, vaan takaus tai takaaja piti aina olla.
    Se oli turvallisen tuntuista elämää tavalliselle ihmiselle.
    Millaista huoltovarmuutta se oli vrt. nyt, jos yleensä pankin olemattomine palveluineen jostakin löytää ?

Kommentoi