Rantaruotsalaiset jälleen

https://yle.fi/uutiset/3-11721906

”Ålandsbanken ei aio noudattaa Finanssivalvonnan suositusta osingonmaksun lykkäämisestä – pankin mukaan Ahvenanmaan yhteiskunta tarvitsee rahoja pankkia enemmän

Pankki perustelee tiedotteessaan, että sen tulos toimintavuodelta 2019 oli pankin 100-vuotisen historian paras.”

Ei aivan yllätä, että oolantilaiset eivät pelaa samoilla säännöillä kuin muut.

Manner-Suomen tukiaiset oolantiin pitää pudottaa samalle tasolle kuin manner-Suomeen annetaan keskimäärin.

Nythän oolantiin jaetaan henkeä kohti yli kaksinkertainen rahamäärä manner-Suomalaisten maksamista verorahoista.

5 vastausta artikkeliin “Rantaruotsalaiset jälleen”

  1. Laivalinjojen tuki saattaa vaikuttaa tuossa tilastossa merkittävästi?

  2. Vallitsevassa yhteiskunta- ja talousjärjestelmässämme yksityinen pankki saa tehdä tahtonsa jälkeen, Finanssivalvonta vain suosittelee. Ahvenanmaalle maksettavien tukien perusteisiin ja määriin tällaisella ei voisi olla merkitystä. Kuitenkin Ahvenanmaan tukipolitiikka saattaisi yleisesti ottaen kaivata karsimista ja harmonisointia muun maan suhteen huolimatta itsehallinnollisuudesta, mistä tukien määrä ei riipu.

    Tukipolitiikan kiristäminen luultavasti johtaisi Ahvenanmaan väestön keskuudessa voimistuvaan pyrkimykseen tulla liitetyksi Ruotsiin. Suomen itsenäistymisen aamunkoitossa tapahtui virhe kun Ahvenanmaa huolimatta Tukholman läheisyydestä jäi Suomen valtakuntaan. Saman kaltainen geopoliittinen virhe tapahtui myös idässä kun raja jäi Rajajoelle huolimatta Pietarin läheisyydesta.

    Vaikka Ahvenanmaan väestö nousisi yhtenä miehenä (yhtenä henkilönä) vaatimaan liittämistä Ruotsiin ei asia suinkaan olisi tällä selvä. Voidakseen toteutua hanke vaatisi vetoa Ruotsin ja työntöä Suomen valtioiden taholta. Todennäköisesti kumpikin valtio esiintyisi matalalla profiililla ja vaisusti tällä kertaa ilman intohimoisuutta. Neuvotteluja käytäisiin mutta suhteellisen alhaisella virkamiestasolla vain.

    Jos hanke etenisi, olisi kai luonnollista ja selvää että Suomi haluaisi maa-alueesta kompensaatiota. Aluevaihto tulisi kysymykseen jossa Suomi saisi jotakin pohjoisesta missä valtioilla on maaraja. Luultavasti Suomen valtiollinen johto suhtautuisi alueiden vaihtomahdollisuuteen järkevämmin kuin se suhtautui vuonna 1939. Ruotsin kannasta ei voi ennalta mitään tietää. Maassa elää vieläkin pinnan alla atavistista muistumaa suurvaltakaudesta.

  3. On ehdotettu aluevaihtoja siten, että Ruotsi saisi A:n, Norja Ruotsilta jotain ja Suomi Norjalta yhteyden Jäämerelle.

    Suomi saattaisi menettää mahdollisuuden A:n miehittämiseen sotatilanteessa ja Suomen olisi työläämpää puolustaa jäämeriyhteyttä kuin Naton.

  4. Ahvenanmaalla on sellainen Kansainliiton/YK:n takaama autonomia, että se voi ensinnäkin käytännössä käyttäytyä kuin itsenäinen valtio, ja toisekseen jos se välttämättä ja yksimielisesti haluaisi liittyä Ruotsiin, sitä voisi tuskin millään kansanvälislaillisessti etää. Ruotsi asettaiai kuitekin ehdoki. että siellä’ kaikki erivapaudet lakkautetaa åålantilaisten itsensä toimesta, ja siitä tlulee perutavallinen takamaa maakunta.

Vastaa käyttäjälle Markku Savikivi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *