Korpisoturin keittokirja julkaistu 1944.

Tässä aivan oikean korpisoturin resepti:

Sulanmaan täkkä.

Pienemmät riistalinnut sopivat sulanmaan täkkään. Linnun peräaukko avataan puukolla ja sisälmykset poistetaan. Suolaa ja voita pannaan tilalle. Linnun pää taitetaan siiven alle. Maahan tehdään syvennys, siihen lintu pääpuoli alaspäin, pyrstö ylöspäin. Peräaukko puristetaan umpeen. Linnun päälle levitetään multaa pari tuumaa, tasaisesti ja tiukkaan painellen.

Kun lintu on haudattu. tehdään hyvistä tervaksista nuotio haudan päälle.

Tunnin päästä lintu on kypsynyttä. Nuotio levitetään ja hauta avataan, paisti otetaan ylös ja nyljetään.

Jollei multaa ole paikalla, sorakin käy mutta vähemmän kuin multaa, koska multa osittain palaa.

Tämmöisiä valmistivat aidot korpisoturit sota-aikaan.

2 vastausta artikkeliin “Korpisoturin keittokirja julkaistu 1944.”

  1. Linturosvopaisti.

    Tosi juttu:

    Nuuksiossa oli / on lehtitalomme edustustilamme ”torppa”, jossa oli isoja ja pikkujuhlia, oma keittiö, useita saunoja jne..
    Erästä Suomen Kuvalehden levikkitilaisuutta valmisteltiin. Tarkoitus oli tehdä vieraille rosvopaistia. Vieraita oli kutsuttu toistasataa. Rosvopaistia paistoivat Leo Lastumäki ja Nipa Littunen.
    Menin hyvissä ajoit katsastamaan, miten homma sujuu. Kaukaa jo loimusi iso roihu. Edustussaunan ikkunan alla oli kossu, kossu, kossu- tyhjiä. Toisen saunan lipan alla kossu, kossu …
    Kävelin rinnettä talolle jonka vireisellä nyppylällä oli traktori, halkopino ja hirveä roihu palamassa.
    Kaksi äijää oli ketarat pystyssä rinteessä Leo ja Nipa.

    Juhlat oli alkamassa muutaman tunnin päästä. ”Kotipalokuntamme” sammutti roihun ja herätin äijät.
    Lopputulos oli, että kuopasta löytyi puoliksi palanut lampaan luuranko ja pääkallo.
    Mitä tehdään Nipa ? No, imetään pillillä vaíkka aivot, jos ei muuta jäänyt, totesi Nipa.
    Loppua en kerro, koska se vasta juttu olisi. Mutta luovan keittiömestarin ja hyvän kylmäkellarin antimilla sitten bileet hoidettiin.

  2. Olen pyytä kypsentänyt kertomaani tapaan. Pyy (suolistettu) sulkineen, täytettynä voisulalla ja suolalla, leivottiin saveen ja haudattiin. Päälle nuotio ja vajaan kahden tunnin päästä savikuoresta ulos, nahka ja höyhenet jäivät siihen kuivuneeseen saveen ja lintu oli helppo fiksailla.
    Tämmöistä tein linnustusreissuillani koska olin monasti kaksi kolmekin vuorokautta reissussa. ”Oksasella” yövyin.

Kommentoi