Kuntavaalit 2021: Maahanmuutto

Ei vaaleja ilman maahanmuuttokeskustelua, joten otin haasteeksi pohtia mikä on tärkein kulma. Pohdin ajatuksia 20 minuutin videolla, mutta tässä tekstimuodossa muutama ote. Ja jälleen varoitus: tämä on vaaliehdokkaan kirjoittelua joten ottakaa se kaikki propagandana ja puolueellisena markkinointina. Käyn asiaan nimenomaan kuntapolitiikan näkökulmasta, sillä kuntavaaleissa ei päätetä valtakunnan tai EU:n politiikasta.

Puhutaan tarpeesta

Tampereen kaupungilla on erinomaisen kohteliaita ja fiksuja maahanmuuttopalveluiden hoitajia töissä, en voi antaa alle viittä tähteä. Sen sijaan heidän kädet ovat sidotut. Ne palvelut, mitä he voivat tarjota, ovat pitkälti niitä mitä kaupunki on päättänyt vähintään kyseenalaisissa diileissä ostaa. Listalta puuttuvat mm. suomen kielen kurssit. Vain perus-peruskurssia tarjotaan – se riittää joillekin, mutta moni tarvisi jatkokurssia. Niitä ei ole.

Mitä sitten on? EU:ssa rakennusmestarin hommia tehnyt laitetaan opettelemaan pensselien pesemistä. Pitkän siivouskokemuksen omaavan pitkällä kurssilla opettaja näyttää ”tämä. on. moppi.”, ravintolapäällikkönä vuosikymmenen toiminut opettelee astioiden pesua palkatta ja osastopäällikkönä toiminut päätyy asiakaspalvelun peruskurssille, jossa hän on opettajaa huomattavasti pätevämpi. Kaikki näistä tarvitsisivat vain suomen kielen taitoa, korkeintaan osaamisen tenttaamista, mutta se ei ole mahdollista. Käytämme hurjasti verorahoja pitääksemme heidät työttöminä, turhalta kurssilta maksuttomaan työkokeiluun ja takaisin. Surkeaa toimintaa. Jos haluaisimme, voisimme nostaa uusien ystäviemme työllisyyttä merkittävästi, keskittymällä todellisiin tarpeisiin.

Puhutaan tuloksista

Keskustelemme usein siitä, miten paljon kaupunki, kunta tai valtio pistää rahaa kotoutuspalveluihin. Mitä jos keskustelisimme hetken siitä, mitä rahalla saa? Mitäpä jos jokaisen kurssin tai palvelun laatua mitattaisiin puolueettomasti? Kyselylomakkeita toki käytetään, mutta niistä vastaa palvelun tarjoaja itse, se valitsee keneltä kysyy mielipidettä ja valitsee mitkä vastaukset välittää edelleen. Joukossa on erinomaisia kotoutus- ja koulutuspalveluiden tuottajia, mutta myös katastrofaalisen surkeita. Pahimmat opettajat eivät omaa mitään pätevyyttä, mutta sen sijaan erikoistuvat rasistisiin vitseihin. Häpeällistä rahojen tuhlausta.

Puhutaan laadusta

Puhumme usein siitä, kuinka paljon maahanmuuttajia kunnan pitäisi ottaa, kun puhe pitäisi olla kotoutumisen laadusta. Jospa aloittaisimme pienellä määrällä, opettelisimme, optimoisimme ja varmistaisimme että kotoutus sujuu, työllisyys on hyvä ja ongelmiin puututaan nopeasti ennen paisumista? Pohditaanpa näin: jos kuntalaisilla on hyvä kokemus maahanmuutosta, että se on hallittua, hyödyllistä ja hyvin hoidettua, eiköhän silloin ole aivan eri luokan potentiaali myös kasvattaa määriä? Jos taas ongelmia piisaa, yleinen mielipide kääntyy sitä vastaan. Ensin suunnittelu, sitten prototyyppi, sitten kokeilu ja vasta sitten liukuhihnatahti.

Oma perusmottoni on tämä: maahanmuutto on niin tärkeä asia meille, että se pitää hoitaa hyvin. Olen maahanmuuttomyönteinen maahanmuuttokriitikko. Terve kritiikki edistää asioita – vai väittääkö joku että taidekriitikko keskimäärin vihaa taidetta? Hoidetaan homma hyvin.

20 vastausta artikkeliin “Kuntavaalit 2021: Maahanmuutto”

  1. Oikeasti ketkä onkaan Suomessa niitä jotka ei ole muuttaneet muualta seporukka kyllä löytyy mutta eipä kovin etelästä
    Ne nimittäin ovat nuot saamelaiset
    Itse en aina pidä itseäni kokonaan Suomalaisena vaikka olenkin täällä asunut reilun 7 vuosikymmentä
    Mutta eipä siinä mitään uutta tietysti olekkaan
    Et lainkaan Kyuu ole tylsin olet väriläikkä Tampereen kunta politiikassa terv tepivaari

  2. Minä olen asunut hyvin monessa kunnassa elinaikanani ja kun minulta kysytään, että mistä olen kotoisin, niin sanon aina että en ole oikein mistään kotoisin.

  3. Mä olen asunut koko elämäni Lahessa jossei mökkeilyä Kuhmoisessa lasketa mukaan. Tosin lahen kaupungin sisäällä olen asunut 11 eri osoitteessa elämäni aikana kun lasketaan aikaa lapsuudestani asti. Nyt olen harkinnut muuttaa Hollolan puolelle koska halvemmat vuokrat vuokra-asunnoissa.

  4. En katso jääkauden jälkeen tulleiden jälkeläisiä muualta muuttaneina, joten pääosa täällä asuvista on suomalaisia.
    Samelaiset ovat toki asueet täällä myös, mutta silloiset kansojen liikkumisetr ovay oma lukunsa enkä katso syyllistyneeni mahdollisiin silloisiin ”syrjimisiin” varsinkin, kun se oli sillosissa muuttotilanteissa yleinen käytäntö.
    Nykymaahanmuuttajat voidaan toki jakaa moneen ryhmään riippuen valituista kriteereistä.
    Tosiasia on, että on työperäisiä maahanmuuttajia, joilla on jo työ ja sen vaatima kielitaito ennestään ja jotka ovat yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä veromaksajia.
    Toinen ryhmä ovat nuo selvät pakolaiset, joiden osalta olemme mukana sopimuksissa ja joilta ei välttämättä ammattitaitoa ja kielitaitoa riitä töihin pääsemiseksi.
    Heidän suhteensa kielikoulutus – mieluummin suomen kieli kuin rantahurrimurre – on välttämätön ja sen lisäksi useimmiten jonkinainen ammattilkoulutus.
    Valitettavasti tässä joukossa on paljon niitäkin, joilta jopa peruskoulun oppimäärä puuttuu ja pitää siis aloittaa koulutus nollasta.
    Tähän yhteiskunnallamme on oltava myös resurssit, mutta ne pitäisi kohdistaa oikein nykyisen sekasotkun sijaan.
    Sitten on tuo ilman pyytämistä tullut elintasoturistilauma, joilta pääosin puuttuu kielitaito, millä Suomessa pystyisi edes jotain työtä tekemään.
    Valitettavasti osa sakista ei sitäkään vähää halua oppia, mikä voisi, ja erityisesti naisten suhteen mennään alarajan alapuolelle pahasti.
    Meillä pitäisi olla sama sääntö kuin monessa muussa maassa, että on 2-3 vuotta aikaa opiskella sumen kieli tai ulos maasta.
    Vastaavasti on järjestettävä kunnollinen kielenopetus, mille osallistuminen on pakollista jokaiselle naiset mukaan lukien ja osallistumattomuus olisi suora potku persiille ja ulos maasta.
    Samoin, jos perheessä vain mies osallistuu eikä nainen saa, koko perheelle kenkää.
    Rikoksiin syyllistyneet automaattisesti ulos ja mailta, mitkä kieltäytyvät ottamasta kansalaisiaan vastaan, kaikki tuet ja avut pois ja joka kansalaisesta koko ajan lasku.

  5. Niin tai näin kyllä me suomalaisia ollaan ei siitä ole kysymys mutta geeni perimää ei kukaan voi vaihdella noin vaan
    Itse en sano mutta en aina tunne olevani Suomalainen vaikka olenkin Suomessa asunut rapian 7 vuosikymmentä
    Minulle saamelaiset ovat alkuperä kansaa Suomessa olkoot ettei jääkauden jälkeen ole muualta tulleita no Suomalaisia he ovat terv tepivaari

  6. Juhalla on ihan pointteja seassa. En tosiaan mennyt valtakunnan aiheisiin, se on ihan sama kenet valtuustoihin äänestää, maahanmuuttolainsäädäntö ei muutu.

    Mutta kotoutuspalvelut voivat muuttua. Vältettäisiin ainakin ne tyhmimmät virheet.

  7. Sekä Kyuulla, että Juhalla on hyviä pointteja.

    On hyötymaahanmuuttoa ja haittamaahanmuuttoa.

    Hyötymaahanmuuttoa on se porukka, joka haluaa tehdä työtä, osaa tehdä työtä, tekee tunnollisesti ja hyvin työtä, haluaa integroitua Suomeen, opettelee suomenkielen, on rehellinen, jne., jne. Minulla ei ole mitään sitä hyötymaahanmuuttoa vastaan.

    Sitten on se haittamaahanmuuttajaporukka, jota ei olisi koskaan saanut päästää maahan, eikä saisi jatkossakaan päästää maahan. Siihen ei auta kotouttaminen, ei kielikurssit, eikä mikään muu kuin poistaa aktiivisesti ja tehokkaasti maasta. Ellei muu auta, niin sitten lukkojen taakse sellaisiin olosuhteisiin, että haluaa poistua maasta.

  8. Juhani, tosiasia kuitenkin on että meillä on täällä paljon ihmisiä eikä Tampereen valtuusto voi heistä ”hankkiutua eroon” millään muotoa. Seassa on heitä jotka haluavat oppia ja työllistyä, mutta moni kaatuu samoihin TE-toimiston soihin kuten kotosuomalaisetkin. Seassa on toki myös haastavampia tapauksia, mutta enpä näe mitään syytä miksi emme heitäkin koittaisi kotouttaa, luoda puitteet jossa on fiksumpaa pelata yhdessä kuin erikseen.

    Asennemuutokselle on tarvetta, siinä Juhani hyvin tiivistääkin. Pitää lähteä siitä että on fiksuin mahdollinen valinta puhaltaa yhteen hiileen. Me tulemme vastaan, he tulevat vastaan.

  9. Maahan muuttoa on monenlaista. Minulla on muutama oikein hyväkin tuttava, jotka tulivat aikanaan Nokian avoimeen virkaan Malesiasta. Ovat hyvin oppineet meidän kielemme ja tapamme, ovat vähitellen avioituneet sukuumme ja kasvattavat nykyään perin suomalaisen jälkipolvien. Kovin yritteliästä väkeä, kun Nokian lopettamisen jälkeen ovat perustaneet ja toimivat nykyään oman digiyrityksen puitteissa. Päivääkään heistä ei voi sanoa, että olisivat eläneet yhteiskunnan kustannuksella.

  10. Minun täytyy sanoa; kauppiasvuosinani olen tutustunut varsin moniin maahan muuttajiin ja täällä työskenteleviin/yrittäjiin. Varmaankin parikymmentä kansallisuutta jos ei ylikin, vuosien ajalta tuttuja. Hyviksi ystäviksikin tulleita.
    Nyt varmaan joku saattaa kysyä; maksavatko veronsa Suomeen. Aivan samaa voisi moneltakin pienyrittäjältä kysyä, paljonko veroja maksat?
    Voisin kertoa moniakin esimerkkejä; esim nepalilainen, opiskeli insinööriksi Forssassa, kävi opiskelujen ohella markkinakauppaa, nykyisellään työskentelee Turussa vakituisessa työsuhteessa suunnitteluinsinöörinä. Equadorilainen markkinakauppias, perheenyhdistämisessä olen heitä autellut ja vaimon Suomeen tulon paperisodassa autellut. Sitoutuivat mm siihen, etteivät turvaudu sosiaalihuoltoon. Eivät turvautuneet, miehellä on Riihimäellä vakituinen virka sairaalassa ja vaimo kaupan kassana.
    Täällä Tammelassa, petroskoilainen autonasentaja vaimo kaupan kassalla; eivät koskaan ole mitään avustuksia saaneet.
    Päinvastaisiakin tapauksia tunnen ihan henkilökohtaisesti; somalitaustaisia, joita tuli 90-luvun alussa Venäjältä Suomeen; ani harva aivan oikeasti työllistynyt.
    Onhan näitä ja kaikkialta näitä voi poimia omien tarkoitus- ja ajatusmalliensa tueksi.

  11. Tämä maahanmuuttojen katastrofi alkoi somalien osalta 1990 kun Neuvostoliitosta tuli somaleita satapäin Suomeen.
    Tämä tapahtui Koiviston ollessa presidenttinä ja Ho,lkerin hallituksen toimesta.
    Koivisto halusi padota muuttoa mutta hallitus teki ainoastaan Koiviston tahdon mukaisen salaisen pöytäkirjan, jota koskaan ei toteen pantu.
    Kätilöinä ko pöytäkirjassa olivat; Holkerin ja Rantasen lisäksi ministereistä Matti Louekoski, Ilkka Suominen, Pertti Salolainen, Ole Norrback ja Tarja Halonen.
    Mtv:n uutiset 20015.

    1. Oliko edellä mainitulla porukalla alkoholiongelma? Höpöheinä ei tainnut olla vielä muodissa.

  12. Paljon antoisampaa olisi keskustella haittamaassa-asuvista kuten huume- ja kännikuskit, jotka tappavat muita kansalaisia. Jatkuvat rötöstelijät, jotka ovat täällä jo. Mitä heille pitäisi tehdä, että tuo loppuisi ?
    Työleireille, oikeaan ja kovaan työhön ja yhteiskuntapalveluihin, kaikkien silmätikuiksi Seutulan tapaan, eikä vankiloiden hotellipalvelujen käyttäjiksi.
    Siitä ei syntyisi sellaista vastakkainasettelua kuin nyt mamuista.

    1. Ehkä noille on kaikki mahdollinen tehty. Rajavalvonta Australian tapaan saattaisi vähentää huumevirtoja, mutta vesiliikennevalvonta olisi yhtä vaikeaa kuin pirtuaikoina.

    2. Mitä rötöstelyyn tulee, niin arvokaaos lisää rötöstelyä ja kulttuurien väliset ristiriidat aiheuttavat arvokaaosta.

      Japani oli sotarikosten ykkösmaita. Maan sisäinen rikollisuus on ymmärtääkseni vähäistä. Joskin järjestynyttä rikollisuutta on ja poliittista korruptiota. Mutta Japani suhtautuu maahanmuuttoon pidättyväisesti. On tuota väkeä jo melkein turhankin paljon ennestään. Toki yksi finne, Tsurunen, on päässyt parlamenttiin asti. Tsurunen lienee ”keltaihoisia finnejä”, joten sulautunee sakkiin.

  13. Olen toisinaan pohtinut mihin Suomi tarvitsee työvoimaa, jota ei löydy omasta maasta (korpifilosofin pitää miettiä kaiken maailman asioita).
    Uutisoidaan kuinka tarvitsemme maatalouslomittajia Ukrainasta, kausityövoimaa tomaattiviljelmille, mansikkapelloille, vierastyövoimaa sille ja tälle alalle. Ja tietenkin tarvitaan paljon luonnonmarjojen poimijoita, mieluummin thaimaalaisia. Muuten yli 90 prosenttia marjoista mätänee metsiin, Suomen marjateollisuus menee konkurssiin ja niin päin pois. – Oliko se viimeisin tieto, että tarvitsemme 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa, jotta suomalaisetkin työllistyisivät. Miten tämä fakiirintemppu toimii käytännössä, sitä minulle ei ole kerrottu.

    Ymmärrän sen, jos tarvitaan jonkin verran erikoisosaajia kuten koneinsinöörejä, lääkäreitä etc., mut kuink helvetin tavall tarvitta maatalouslomittajia, metsureita, marjankerääjiä ja semmottii, mä en ymmärrä yhtikäs mittä, olen kuin puuklapill päähän lyötty!

    Miten Suomen maatalous ja muutkin elinkeinohaarat saivat työntekijöitä ennen vuotta 1995 kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja tuli tämä työvoiman (ja konnien) vapaa liikkuvuus?
    Ovatko suomalaiset laiskistuneet 25 vuoden aikana?
    Onko maamme elintaso ja sosiaaliturva noussut 25 vuoden aikana niin paljon, etteivät suomalaiset hevin lähde ns. paskahommiin?
    Ilmeisesti.

    Jokin aika sitten iltalehdissä oli juttua ulkomaalaisista metsureista, joiden työturvallisuus oli suomeksi sanottuna päin persettä. Miehet olivat olleet raivaustöissä. Entisenä metsien miehenä kauhistuin lehden välittämiä tietoja. Turvaväleistä ei ollut tietoakaan, kaikilla miehillä ei ollut päällä edes liivejä, joihin raivausaha kiinnitetään! Nämä liivithän ovat välttämättömät, jotta homma sujuisi niin kuin pitää. Tiimityössä, Ilman liivejä, vähäisellä ammattitaidolla hosuva raivaussahan käyttäjä on maan päälle laskeutunut kamikaze-lentäjä!

    No, ehkä olen ajan kelkasta pudonnut fossiili, joka ei ymmärrä nykypäivän hienouksia, koskapa virnuilen ajankohtaisohjelmille, jossa asiaan perehtyneet oppineet selittävät nokanpää totisena kuinka Suomi ei pärjää kohta päivääkään ilman vierastyövoimaa, jota pitää olla paljon, ainakin mahdollisimman paljon!

Kommentoi