Työperäinen maahanmuutto kompastuu kotona

Vaatii merkittäviä navigoinnin taitoja olla lukematta vähintään yhtä artikkelia työperäisen maahanmuuton onnesta joka päivä. En sano että ajatus olisi väärä sinänsä, veronmaksajien määrän kasvu olisi kaikkien eduksi. Ehdotan kuitenkin, että kannattaa paikata vene ensin ja vasta sitten laskea se vesille.

Etniset suomalaiset, tervetuloa

Avustan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä vapaa-ajallani, vapaaehtoisesti. Se on mukavaa hommaa, opin tuntemaan erilaisia ihmisiä, erilaisia taustoja ja opin paljon myös omasta yhteiskunnastamme. Olen ehdottoman positiivinen maahanmuuton ja maahanmuuttajien kannattaja, mutta kovin kriittinen maahanmuuttopolitiikkaamme kohtaan. Tuntuu joskus kuin jotkut päättäjistämme haluaisivat toteuttaa maahanmuuton surkeimmalla mahdollisella tavalla. Ongelmat hyvä, menestykset paha, ihmisoikeudet yks hailee. Vaan kun puhe on maahanmuuttajista ja työstä, kritiikkiä ei voi pistää yksin päättäjien syliin.

Moni auttamani mamukaveri on saanut töitä. Kovin moni ei ole. Taidoista se ei ole kiinni, joukossa on monen pieni- ja keskipalkkaisen alan osaajia. Osa hanskaa suomen kielen perusteet, osa vähän enemmän, mutta jokainen tulee suomen kanssa jotenkuten toimeen. Monella on palkkatukeakin tarjolla. He edustavat niitä osaamisen aloja, joissa on kuuleman mukaan hurja työvoimapula, esim. siivoojia, kokkeja ja muita palvelualoja. Koko ajan saa lukea, miten heistä on pulaa ja pitää saada lisää. Populistinen vastaus on että lisää työperäistä maahanmuuttoa. Vaan miten se yhtälö toimii, kun heitä on jo Suomessa vino pino, turhaan lähettämässä satamäärin työhakemuksia?

”Valitettavasti haluamme tähän tehtävään etnisen suomalaisen”, vastattiin eräälle hakijalle taannoin. Sama vastaus eri sanoin tai rivien välistä tulee yhtenään. Vastaus pätee niin yksittäisiin rekryäviin yrityksiin kuin johtaviin vuokratyövoiman välittäjiin. Mamuja ei haluta palkata, syystä tai toisesta. Silti samat firmat haluavat heitä maahan lisää. Ihan oikeasti, mitä minä en tässä näe? Mikä on, että samaan aikaan itketään työvoimapulasta eikä haluta palkata nenän edessä olevaa kaveria? Mikä tässä on pelin nimi? En todellakaan tiedä vastausta.

Ehkä rasismia, ehkä laiskuutta

Minä en tiedä onko kyseessä rasismi. Voi olla, mutta en aio väitettä esittää kevein perustein, sitä leimakirvestä lyödään nykyään jo liian helpolla. Ammattiliittoja – joita kyllä suostun kutsumaan umpirasistisiksi – ei kiinnosta etäistä tipan vertaakaan miten paljon maahanmuuttajia syrjitään, joten on turha kuvitella keneltäkään haluja tutkia asiaa. Kyse voi olla tietenkin vain peloista vaikkapa kieli- tai kulttuurimuurin äärellä. Se voi olla vain laiskuutta, ajatellaan että vaivannäkö on pienempää kun palkkaa kotosuomalaisen. Toisaalta, moni firma kyllä palkkaa mainioita mamuja jatkuvasti ja tiettävästi pärjäävät. Ehkä työnantajia on kahteen junaan.

Sen tiedän, että työperäinen maahanmuutto auttaa vasta kun olemme valmiita siihen ja nyt emme ole. Tiedän myös, että kansalaisten silmissä maahanmuuttomyönteisyys lisääntyy vasta sitten kun voimme osoittaa maahanmuuton toimivan. Kaipaamme kipeästi menestystarinoita arkeemme, tai joku päivä saatamme todellakin huomata eristäytyneemme kuplaamme, ilman mahdollisuuksia suuressa maailmassa. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka voi pelastaa meidät, epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka on oikotie turmioon.

18 vastausta artikkeliin “Työperäinen maahanmuutto kompastuu kotona”

  1. Kyllä me osaajia tarvitaan mutta onko syytä tuoda meille esim marjanpoimijoita kyllä nitä on omastakin takaa
    Kun ne vielä tuodaan tauti alueelta voiko sekään olla hyvä asia lainkaan kannattas varmaan miettiä tuontia vai pitäiskös ensin kysyä Suomesta omia metsiin terv tepivaari

    1. Miksi thaimaalainen marjanpoimija on tehokkaampi kuin suomalainen? Samoja ihmisiä kaikki, mutta jostain syystä olemme hitaampia.

      Olemmeko perinteisten pomintatekniikoiden ja -tottumusten vankeja? Miksi näistä ei päästä irti?

      Ja jos marjojen kilohinta nousee, niitä syödään vähemmän ja tämä on sitten taas kansanterveydellinen ongelma.

      1. On puhdasta ja pelkistettyä ilmaston tärvelyä rahdata poimijoita Thaimaasta.

        Kun kieltä ja kasvustoa tuntemattomia pannaan poimintatyöhön urakalla, on suuri vaara, että tulee kauhottua mukaan myrkyllisiä sieniä ja marjoja.

        Luottaisin enemmän itärajan takuisiin poimijoiden ammattitaitoon. Eikä matkoilla tulisi ilmastoakaan tärveltyä niin maan perusteellisesti.

        Kainuussa ainakin on rajantakaisia poimijoita ollut iät ja ajat.

      2. Suomalaiset nuoret ovat laiskanpulskeita kännykkäfriikkejä, joihin ei voi luottaa työnteossa.
        Jopa vanha thaimaalaisrouva tai ukko vastaavat kymmentä suomalasista poiminnassa.

  2. Tämmöiseen ns suoritustason työhön ei suomalaisia saa (palkka), toisaalta maahantulijoilla on melko korkeat maahantulokriteerit terveyden suhteen.
    Puolukan, sienten yms poimijoiksi harvasta suomalaisesta on, jos pois luetaan omatarvepoimijat, ei suomalaisia saa enää marjanpoimijoiksi, korkeitaan hillanpoimijoiksi. Enää ei sienten ja marjojen poiminta, verovapaudestaan huolimatta innosta. Välittäjäporras maksaa huonosti ja omamarkkinointi vaatii taas lisätyötä.

  3. Asioilla tuppaa olemaan kaksi puolta.
    Hyvä jos saadaan työntekijä, mutta jos hänen palkalla ei täällä elä niin rasitteena on sosiaaliturvan kasvu.
    Entä perheenyhdistämisvaatimus jos perheen koko on useita henkilöitä ja vain se yksi saa työtä, niin sosiaaliturvakulut kasvavat?

  4. Puolukat haen metsästä sieniä en tunne kun punasen kärpässienen ja suppilovahvron kanttarellin terv tepivaari

    1. Sieniä ei kannata ostaa muualta kuin varmasti sienet tuntevilta vanhemmilta ammattilaisilta. Olen useasti joutunut oikaisemaan myyjän juttuja Tammelantorilla.
      Paras osaaja on jokainen itse, joka varmasti tuntee sienet.

      1. Kun en tunne en myöskään kerää sieniä marjoja kerään ne tunnen suurimalti osin
        Sitten onnuot myrkylliset esim korvaseni en usko että vakka ryöppäisin kymmenen kertaa
        Kun en usko etteivät ole enää myrkyllisiä heitän roskiin silloin oon varma etten anakaan korvasieneen kuole terv tepivaari

  5. Maahanmuutto ei tosiaan ole mikään ”hopealuoti”, joka ratkaisee Suomen talouden kestävyysvajeen. Viimeisimpien näkemieni tilastojen mukaan vain saksalaisilla maahanmuuttajilla työllisyysaste on sama tai jopa korkeampi kuin kantaväestöllä. Kaikilla muilla eri maista Suomeen muuttaneilla työllisyysaste jää suomalaisia heikommaksi, ja kun samaan yhtälöön lisätään ulkomaalaisten keskimääräistä alhaisempi ansiotaso, ymmärtää jokainen laskutaitoinen, että tuollainen yksilö pikemminkin vähentää yhteiskunnalla yhtä ihmistä kohti käytössä olevia varoja.

    Kuten Pauli Vahtera on ansiokkaasti kirjoittanut, yhteiskunnan kannalta olisi huomattavasti kannattavampaa löytää yhdelly suomalaista työttömyysturvaa saavalle henkilölle työpaikka yksityiseltä sektorilta, kuin tuottaa maahan pari-kolme yksityiselle sektorille samalla palkalla työllistyvää maahanmuuttajaa. Näin siksi, että työttömän siirtyessä palkansaajaksi yhteiskunta saa uuden veronmaksajan, ja pääsee samalla eroon yhden henkilön työttömyydenhoitokuluista.

    Kuten blogaaja jo tekstissään mainitsi, hyvin usein yritykset, jotka ovat suureen ääneen vaatimassa lisää maahanmuuttoa, eivät oikeasti näytä palkkaavaan maahanmuuttaneita. Itselle onkin herännyt epäilys tuon vaatimuksen motiiveista, ja olen pikku hiljaa kääntymässä siihen uskoon, että vaaditun maahanmuuton päätarkoituksena on toimia painostuskeinona palkkaneuvotteluissa. Ne firmat jotka aidosti ovat palkkaamassa ulkomaalaisia pystyvät halutessaan hoitamaan asian rekrytoimalla tarvittavat työntekijät suoraan ulkomailta. Itsekin olen haastatellut ulkomailla asuvia työhakijoita ja palkannut niin vänäläis-, turkkilais- kuin nepalilaistaustaisia henkilöitä, joiden maahantulon työnantaja on järjestänyt työsopimuksen synnyttyä.

    On pakko sanoa, että osaajien houkuttelu Suomeen ei aina ole mitenkään helppoa. Monelle ulkomaalaiselle Suomen ilmaston, vaikean kielen (kaikki tänne muuttaneet ovat kehuneet suomalaisten englanninkielen taitoa, mutta sen he ymmärtävät vasta muutettuaan Suomeen) sekä matalahkon palkkatason ja korkean verotuksen luoma yhtälö eivät tee maasta huokuttelevaa muuttokohdetta, varsinkin jos henkilöllä on omalla alalllaan keskimääräistä parempi osaamistaso. Hyvänä puolena sentään on Suomen turvallisuus, jolle perheelliset antavat enemmän arvoa, mutta perheellisten muuton yhteydessä yhteiskunnan saama hyöty voi jäädä vähäiseksi, mikäli Suomeen palkatun ulkomaalaisen puolisolle ei löydy täältä töitä.

    1. Eli tosiasia ei ole tosiasia, jos siitä kirjoittaa persu?
      Loistavat perustelut…

      1. Näitä putkinäköisiä persukammoisia ”kaiken tietäjiä” parveilee palstoilla naurettavuuksiin saakka. Yhteenkään ei voi luottaa.

  6. Marjanpoiminta on mukavaa sekä metsän hiljaisuus on monelle terapeuttista 🌴👍

  7. Ne marjat ovat ainoat joita metsästä haen kaikki muu sa jäädä sinne ja kun koronan aikana ei ole saanut ulkoilla kun metsässä alkaa meneen että kohta on metsäläinen itsekkin terv tepivaari

  8. Huh, kiitos, tehän olette vastanneet!

    Ensinnäkin pitää avata että nämä mamukaverit joita autan ovat pitkälti tulleet rakkauden perässä, osa opiskelujen jälkeen jäänyt. Heitä ei ole ”tuotu” tänne.

    Tonin arvaus syistä on aika lohduton, mutta ei se tarkoita etteikö hän voisi osua naulan kantaan. Itse työnantajana syljen päin naamaa sellaisia työnantajia jotka pilaavat luottamuksen moisilla pelleilyillä. Mikään ei ole pahempaa kuin epärehellisyys.

    Osaajien houkuttelu on kanssa yksi asia. Joskus aikapäiviä sitten parikin poliitikkoa, oli joku kokkari ja persu, totesivat vähän yhteen ääneen että paras tapa saada huippuosaajia tänne on tehdä tästä maa joka näyttää hyvältä ja se toimii vain jos on jotain rajaa, ettei ihan joka toveria oteta joka toivoo pääsyä.

    Ehkä tässäkin se pätee: laatu, ei määrä.

Vastaa käyttäjälle teuvomast Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *