Ylikunto

Olen ollut hyvä keräämään kokemuksia kaiken maailman pienistä terveydellisistä kärhämistä. Tällä kertaa vastaan tuli ylikunto, joka oli kieltämättä aika kaukaa katsottuna jo näkyvissä. Tästäkin selvitään, joten voisi vaikka jakaa kokemuksia.

Haaste on uhkapeliä

Ei ole mitään vikaa pelata kavereiden korttia leikkirahalla, voi olla todella mukavan sosiaalinen tilaisuus. Toisaalta, sama laji muuttuu aika ongelmalliseksi kun pelaat isoilla panoksilla ja velkarahalla, pian menee koti, työ ja perhe. Yllättävän paljolti sama pätee haasteisiin. Kas, nämä nykyajan älylaitteet esittävät haasteita: ensi kuussa liiku tällä tavalla tuon verran. Ne pyrkivät aina nostamaan panoksia. Fiksu ihminen ymmärtää että se on haaste, ei käsky. Minä en. En ole koskaan osannut perääntyä haasteesta, vaikka aika usein olisi pitänyt.

Älylaitteen haasteet ovat yksilön oman liikkumisen pohjalta muodostuvia. Tammikuussa piti aktiiviliikkua kolmena päivänä 1600 kcal edestä. Helmikuussa tavoite oli 34 400 kcal koko kuukauden aikana. Maaliskuussa piti liikkua kolmen sijaan kuutena päivänä 1600 kcal edestä. Huhtikuussa piti kävellä 434,6 kilometriä. Toukokuussa piti aktiiviliikkua 4 250 minuuttia kuukauden aikana. Nyt kesäkuussa kuukauden kcal-tavoite on jo 43 700. Tuon saamiseksi tuo aiemmin peloteltu 1600 kcal kuudesti kuussa oli pientä, se kun piti saavuttaa kuusitoista (!) kertaa putkeen kuun alkuun. Lepopäivää aktiiviliikkumisesta ei ole ollut koko vuonna. Ei ihme että on ruvennut hyytymään. Eihän sitä pakko ole ollut tätä tahtia vetää missään kohtaa mutta… haaste.

Ei liiku evä

Jo muutaman päivän on ollut haastavaa nousta ylös sängystä. Jokainen kävelyaskel on tuottanut tuskaa. Herätessä on rättiväsynyt vaikka muka nukkui tarpeeksi. Ruokahalua ei ole. Perusvauhtinen kävelykin nostaa pulssia jo lähemmäs satasta ja jo muutama minuutti tuntuu liialta. Tänään jopa tuolilla istuminen väsyttää niin paljon että pitää mennä lepäämään pian. Jokainen lihas koittaa ilmaista poliittista mielipidettään äänekkäästi. Ei vaan pysty, ei pysty. Lipittelen sängyssä ensiluokkaista kraanavettä ja tuijotan ikkunasta monimutkaista maailmaa/kosmosta.

Kiitos aiheen artikkelien, tiedän miten asiaan sopii suhtautua. Älylaitteen haasteille sanotaan ei kiitos ja otetaan muutama päivä lepäilylle. Toivotaan että työkaverit antavat armoa. Seuraillaan viikon päivät ja jos ei auta, kysytään viisaammilta lisää neuvoa.

11 vastausta artikkeliin “Ylikunto”

  1. Levon ja treenin määrät on joskus vaikea asia siinä ollaan lähellä kellosepän duunia silti tuo ylikunto voi iskeä ja meno silloin on jonkun verran vaikeaa
    Mutta kyllä siitäkin yli pääsee kunhan muistaa levon tärkeyden samoin ravinnon saannin
    Unohtamatta suoloja nekin kun ovat ihmiskeholle tärkeitä asioita terv tepivaari

  2. Wiccy on nykyisin melkoisen monia ja niissä on niitä aine osia joka ylikunnossa on kehosta kadonneet
    Sitten on tuo lepo treeni saa siinä vaiheessa kyllä jäädä väliin terv tepivaari

  3. Kyllä tuo yli-kuntoilu on epäterveellistä hja vaarallistakin.
    Pitää uskaltaa katkaista treenaus, kun se alkaa tuottaa vaikeuksia.
    Vähänkin lämpimämmällä säällä pitää ymmärtää se nesteytys ja valitettava tosiasia on, että vain Vichyt, Saskia, Värska ja vielä yksi juoma, jonka nimeä en nyt muista, sisältävät riittävän annoksen kaikkia tarpeellisia suoloja.
    Kaikista muista puuttuu natrium, mikä on ehdottoman välttämätöntä, vaikka terveysterroristit suolasta jatkuvasti nalkuttavat.
    Pelkkä vesi ei korvaa suolojen puutetta, vaikka muuten onkin hyä nauttia.
    Eräässä harrastuksiini kuuluvassa toiminnassa joudumme lähettämään useamman hengen partioita tehtäville, missä ei ole varaa hutilointiin eikä erityisesti siihen, että varsinaisen tehtävän sijaan joudutaan huolehtimaan heikkoon kuntoon menneistä omistamme.
    Olemme viime vuosina päätyneet siihen, että tehtävän alussa hankitaan jo tulomatkalla noita pieniä pulloja jotain noita mainittuja juomia niin, että partion saatua tehtävän, sen jokaiselle jäsenelle annetaan pullo mukaan.
    Kun partio tehtävänsä hoidettuaan palaa johtopaikalle, sille on tarjolla kahvia, teetä, mehua, vettä ja voileipiä suolaisella päällyksellä ja aina suolakurkkuja.
    Kun partio on itsensä huoltanut ja lähtee uudelle tehtävälle, taas jokaiselle jäsenelle annetaan uusi pullo.
    Tällä periaatteella partion toimintakyky pysyy paljon pidempään kuin pelkällä vesihuollolla

  4. Mulla on yksi jääkaappi nytkin lähes täynnä mm saskiaa jossa on eri aine osia kun hikoilee ne tahtoo kadota kehosta
    Ja nuot pikkupullot ne on käteviä sopii vikka paidan rintataskuun mutta natriumia pitää helteellä saada sanokoot terveys intoilijat ihan mitä vaan terv tepivaari

  5. Maratoonareiden luonnonmukaiset energiajuomat ovat sellaisia, että ne päästävät nesteet vatsaportista suolistoon, jota ei vesi tee, vaan se jää hölskymään vatsalaukkuun eikä virkistä, vaan väsyttää.
    Toinen on se mainittu lepo vähintään 2 vrk ennen seuraavaa rutistusta.
    Painonnostossa ylikuntoisena normaali treenipaino 100 kg painoi kuin 200 kg. Levon jälkeen sitä heitteli mennen tullen kuin perunasäkkiä. Siis lepo !

  6. Näin se menee, Heikki. Tänään pystyin jo vähäsen kävelyyn, mutta sekin kyllä vei voimat aivan totaalisesti.

    Voipi olla että jää Pyynikki-juoksu välistä tänä vuonna, mutta eipä siitä nyt tarvitse stressata.

  7. Taitaa olla varsinkin kestävyysurheilussa vaarana tuo ylikunto. Siinä kun vaaditaan tiettyä fanaattisuutta jotta tulee harjoiteltua. Helpompaa kuin saada ylikunto on saada alikunto, olla ”wannabe” maratoonari tms. Ja kun vaatii itseltään paljon niin ei osaa levätä riittävästi. Itse en ole ylikuntoon koskaan päässyt, enempi se on tuota alikuntoa, löytyy aina tekosyitä jättää treeni väliin. Nytkin pitäisi alkaa lenkkeillä että ehtisi jonkinlaiseen kuntoon syksyn Pirkan hölkkää ajatellen, saa nähdä, miten käy.

    Ylikunnossa täytynee ottaa ihan kunnon lepo, pari päivää ei taida riitää mihinkään.

  8. Joo, kyllä tässä lepoilu jatkuu vaikka nyt voi jo kävelläkin muutamia askeleita.

    Kyllä se kroppa lopulta osaisi ilmaista itseään…

  9. Maraton tai mitkä tahansa pitkät juoksut eivät ole leikin asioista. Niihin valmistautuminen on pitkä tie- vuosia. Perusjuoksukunto on oltava hyvä ja paikat kunnossa. Ylipainoisen tai nopean laihduttajan ei kannata ”urheilla”.
    Kestävyyskunto ei synny pitkillä hölkillä ja taaperrusjuoksuilla, vaan monipuolisilla eri vauhtisilla lenkillä. Useat ja monivauhtiset interval-treenit ovat erinomaisia. Samoin jaloille ja kropalle sopivat, huonopolkuisetkin maastojuoksutreenit.
    Sitten lisätään matkan pituuksia xx-, 20, 25, 30, 35 ja täyspitkä pariin kertaan eri säissä. Kaljapaasto / alkoholit pois jo 2 viikkoa aikaisemmin pääsuoritusta.
    Varusteet oltava erinomaiset- ei koskaan uudet. Tossut oltava jalkaan täydellisesti sopivat ja joustavat, tilavat päkiöistä, jotka eivät ”päätä” varpaankynsiä irti.
    Housut, jotka eivät hinkkaa haaraväliä verille ( talkki mukaan, ei rasvaa tai vaseliinina). Paita hengittävä ja laastarit teipattuina nänneihin. Kevyt hengittävä lippis. Urheilijan energiajuomat vyöhön mukaan.
    Hiilihydraattitankkaus noin 4 tuntia ennen lähtöä ( spagetti tms, sulavaa). Nesteytystä riittävästi, ei hölskyvää mahaa, ei siis yksinomaan vettä, ei kahvia, vaan täydentävää urheiluenergiajuomaa.
    Kevyttä lämmittelyä puoli tuntia ennen lähtöä. Tasasen vauhdin taulukolla matkaan. Kohdassa 28-30 km mitataan todellinen kestävyyskunto. Kohta 38-41 km on kovin kohta- henkisesti.

Vastaa käyttäjälle teuvomast Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *