https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009233297.html
”Talvisodasta piti hyssytellä Suomessa vuosikymmeniä, kunnes Pekka Parikan ohjaama Talvisota-elokuva muutti kaiken.”
”Valtion ylintä johtoakin paikalle oli toivottu. Ulla-Maija Parkkonen muistaa, että hän kävi viemässä kutsun ensi-iltaan henkilökohtaisesti Mauno Koivistolle.
Mutta Koivisto ei tullut paikalle, ei myöskään pääministeri Harri Holkeri. Valtiovalta ”ei ehtinyt”
Ei voi mitään, kuin arvioida asiaa niin, kuin se on.
Poliitikot olivat pelkureita eikä sitä mikään muuta.
Tietysti valtiojohto olisi voinut käydä merkittävän elokuvan katsomassa. Kuitenkin kansalla on yleisesti ottaen oikeansuuntainen kuva Talvisodasta.
Paljon hullumpi tilanne on tietämyksellä Jatkosodasta. Moni luulee edelleen, että Suomi aloitti Jatkosodan, vaikka todellisuudessa Venäjä aloitti myös Jatkosodan: alkaen 22.6.1941 kello 6.05.
https://jput.fi/Jatkosota.htm
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Suomettumista on riittänyt ja vasta tämä vuosi muutti ja se muutos lähti kansasta sillä kantansa ilmaisi valtiojohto vasta kun ilmeni kansan selvän enemmistön tahto.
Koivisto oli sinänsä aivan oiva presidentti – venäjälle. Suomelle aika surkea.
Koiviston osalta ymmärrän ettei tullut katsomaan elokuvaa syy varmuudella oli kun itse oli sodassa mukana
Holkerin pois jäämistä syytä en tiedä mutta valintansa se kuitenkin oli terv tepivaari
Ei se ollut manulle syy, koska kävi yksityisesti sen katsomassa. Ainoa syy oli ryssän pelko.
Koivisto katsoi taatusti sen Talvisota-elokuvan, joka on erinomainen kuvaus Suomen historiasta siltä ajalta – aivan erinomainen.
Kyseessä oli pitkä, syvä ja synkkä suomettuminen poliittisen johdon kotiryssineen.
Koivisto oli itse veteraani, Törnin miehiä. Se, ettei hän mennyt Talvisota- elokuvan ensi-iltaan voi johtua monista syistä. Tokihan silloin elettiin vielä varovaisesti itään päin. Itse näin Koiviston ajan terveellisenä tuuletuksena ummehtuneen Kekkosen ajan jälkeen. Koiviston suuri suosio johtui osittain hänen veteraanitaustastaan. Hallituskuviotkin menivät uusiksi, Kokoomuksen paitsiossa pitäminen Neuvostoliittoon vedoten päättyi. Kekkosen jälkeen pelättiin kekkoslaisen Ahti Karjalaisen valintaa presidentiksi. Karjalaisen pelättiiin vetävän Suomen vielä enemmän Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Koivisto nähtiin isänmaallisena vaihtoehtona.
Talvisota -elokuvaa en oikein itse ole jaksanut arvostaa, eläytyminen kärsii ainakin Vesa Vierikosta jonka on tottunut näkemään komedioissa. Lumous on rikki ja on vaikea päästä tunnelmaan.