Asuin ennen petsamossa

Moni sanoo aluetta Kalevaksi sitä se ei ole vaan oikeasti se on Petsamoa raja kun on monelle epäselviö

Mutta Kalevan raja on niinkin lähellä kun ilmarinkatu jonka keskellä Petasamon ja Kalevan raja on

nykyisin asun Muotialassa vai onko Jokipohja siitä nyt väännetään kättä Nekala tämä ei silti ole

Vaikka tuo Kempeleen keisari rakensi Nekalan puiston keskelle Muotiala Jokipohja aluetta

No nimihän taloyhtiöllä voi olla Nekalan puisto eihän se kaupunkin osaa silti ole

Mutta kun katsoo linnun tietä mm keskustorille matka ei ole kovinkaan paljon ei se ole katuakaan pitkin pitkä

Mutta hiljainen puutalo alue jossa on pien kerrostaloja kuten sekin missä asun talo on rakennettu 1969 mutta perusremontoitu v 2002

Viihtyisä kaksi kerros lamelli talo no ei näitä kauniiksi voi sanoa mutta mitä nyt rakennetaan sanotaan viiden vuosikymmenen jälkeen että ovat rumia

Mutta koti on siellä missä viihtyy eikä tarvii olla ratikan reitin varressa kerran sitä olen kokeillut

Ihan hyvät kyydit sillä oli jotenka eiköhän se ole tehty tarpeeseen ja käyttöön seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

14 vastausta artikkeliin “Asuin ennen petsamossa”

    1. No sepä hyvä minä asun yksin enkä mitään tänne asuun ota ketään vaikka yks vino silmä itseään tyrkyttää taidan olla rasisti terv tepivaari

      1. Ei rasisti vaarallinen oo, mutta separasistia kannattaa väistää!

        1. No ei se rasismikaan hyve ole mutten minä muijaks ota jotain vino silmää toisaalta taas mitäpä sille olis käyttöä
          lapsia ei 75 vuotias mies enää halua ja tuo minua kyöräävä on n 30 v ja kaiken lisäks ruma pallinaamoineen terv tepivaari

    1. Eipä ole tullut mieleeni asua Pirkkalassa koskaan ehkä siksi en tiedä mm motonettiä
      No tosin eipä olisi ollut kun tyhjä reissu kun joku pelle hermanni oli liimannut polttimot kiinni umpioihin
      Kävin merkkiliikkeessä jossa se todettiin menee umpiot uusiksi saan ne ensi viikolla terv tepivaari

  1. Minä en tiedä, missä nuoruuteni vietin.
    Isossa Pennossa, Iso-Pennossa vai Isopennossa. Useimmiten luulin asuvani Pennossa. Vähäpentolaiset saattoivat isopentolaisia kadehtiakin. En tullut kysyneeksi, hatuttiko.

  2. Pohja oli Kuhmalahden kuntakeskus. Lapsena ihmettelin, mistä Pohjalle moinen nimi. Sain selville, että satoja vuosia aiemmin Längelmäveden pinta oli ollut pari metriä nykyistä korkeammalla, jolloin Pohja oli ollut Kuhmalahden Pohja. Esivanhempiani asui joskus Noksioisissa Pohja -nimisessä talossa nykyisen Sahalahden alueella. Sen talon nimi juontui samalta pohjalta.
    Pohjan postitoimiston nimi oli Pohja HL etotuksena kunnasta nimeltä Pohja, jonka osoite oli Pohja TL.

  3. Jaa-a, kunta Pohja eli Pojo olikin
    ennen Uudenmaan läänissä.Kuuluu
    nykyään Raaseporiin.

    Muistikuvani noilta ajoilta taitavat olla muutenkin hatarat ja osin mielikuvituksen tuotetta ja sekaannuksia. Niin kuluu aika ja me sen mukana. Hyvästi!

    1. Pohja, Pojo on siellä pikän lahden pohjukassa, niinkuin nimi sanoo ja lähellä Fiskarsia. Sinne voi ajaa venellä Tammisaaren kautta, jonne olen pari kertaa tehnyt veneseikkailut.

  4. Mutta kuinka nuot synnyin kunnat ennen meni no äidin kirkon kirjojen mukaan vaikka olisi syntynyt ihan missä vaan terv tepivaari

  5. Kuriingas Adolf Fredrik teki matkan Suomessa. Kurikassa kunkku tai hänen naisseuralsisensa kusaisi Mieto -nimisellä tilalla olevan kiven juureen. Kivessä on nykyään aiheesta laatta. Esi-isäni pakeni tilalta öois. Ei kai kestänyt Kurikan esimensalaisten piirileikkiä Kusikiven ympärillä?
    Pennossa oli myös Kusikivi maantien vieressä kotiini johtavan tien päässä. Penskana tuli Kusikivi valöoitettua monta kertaa, kunnes kivi räjäytettiin pois uuden tien alta ollessani n nelivuotias. Kuitenkin vähäpentoiset muituttivat Kusokivestä vielä 50 vuotta myöhemmin.
    —-
    Kunkku Adolf poikkesi myös Kankaanpäässä, jossa on muistona Kuninkaanlähde. Tuslin kuitenkaan kusaisi lähteeseen.
    ——
    Ennen Afolf Fredrikiä Kurikassa poikkesi myös Kustaa II Adolf seurueineen. Kurikassa ln rekisteröity maailman suurin mensalaistiheys. Olisiko kuninkaat seurueineen
    jättäneet gegeneettisiä muistoja paikkakunnalle?
    Huhutaan, että kun Aleksanteri l purjehti ympäri Oulujärveä, hän olisi poikkeillut aitoissa jättämässä geneettisiä muistoja paikkakunnille. Meinasipa suurituhtinas Oulu-järveen hukkuakin myrskyn yllättäessä.Sanotaan, että Aleksanyerin vapaamielisyyteen suomalaisuuteen oli osuutensa hänen sveitsiläisellä kotiopettajallaan.
    Ja niin suomalaisista tuli kansakunta kansakuntien joukkoon.
    Erilaisia sattumuksis on siis ihmisen elo täynnä.

  6. Markulla taas karkas asia johonkin kusikiveen no antaa olla terv tepivaari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *