Tekijä: Timo Lennart

Tällainen kesä on minun mieleen. Tuli uitua enemmän kuin monina viime kesinä yhteensä. Saunominen oli vähän siinä ja siinä, kun korvalääkäri kielsi sen. Tuli kuitenkin istuttua alalauteella miedossa lämmössä.

Kalastukseen satsaan sitten syksymmällä, kun meidän mökkijärvi ei anna näin lämpöisellä juurikaan, vaan isot kalat möllöttävät välivedessä. Mato-onki antoi kuitenkin ahventa, joita tuli savustettua: Hyvää ja tuoretta lähiruokaa.

Seommoro.

 

Viikko sitten kun heräsin aamulla luulin että oikea korvani on vain lukossa, mutta kuulo ei siihen palautunut. Tänään kävin päksissä korvalääkärissä. tehtiin ensin kuulokoe. Terveellä korvalla kuulin kaikki piippaukset, mutta oikealla en paljoakaan.  No, korvalääkäri tutki korvani mikroskooppisesti, eikä tulehdusta tai muuta poikkeamaa löytynyt. Määräsi sitten lääkkeitä, mutta sanoi että niistä huolimatta oikean korvani kuulo ei välttämättä koskaan palaa ainakaan lähelle vasemman, terveen korvani tasoa.

Korvalääkäri kielsi tupakoinnin, saunomisen ja raskaamman liikunnan niin kauaksi aikaa, kun lääkekuuri on päällä. (noin kuukaudeksi)

Tällaista tällä kertaa.

Huomenna tuo on Lahdessa ja menen kattoo, kun kiinnostaa minua enemmän, kuin MM-pöhköpallo, jossa suurin osa otteluista on ollut melko tylsiä.

Kovia jätkiä ja mimmejä kun uivat ensin vesijärvessä 1,9 km , pyöräilevät 90 km ja vielä juoksevat 21, 1 km.

Yksi erikoisuus kisassa on Mika Häkkinen, joka ei osallistu varsinaiseen kilpailuun, mutta aikoo pyöräillä muiden mukan tuon 90 kilsan matkan.

Kyllä tuo laji näytti taas itsensä, kun ainoa viihdyttävä peli jonka olen jaksanut katsoa loppuun nukahtamatta nojatuoliin, oli Espanja-Portugali. Toinen asia mikä häiritsee ”huippu”jalkapallossa on se, kun suuri osa pelaajista on melkoisia primadonnia. Eli ei tarvi kuin vähän hipaista, niin kiemurrellaan nurmikolla. No..ehkä sekin kuuluu lajiin.

Penkkiurheilijana seuraan kymmenen kertaa mielummin kiekkoa, vaikka sitä pelattaisiin vain Kanadassa ja Suomessa.

Minulle se on aina ollut vihta ja vihtominen.

Ensin saunotaan ja vihdotaan, sitten syödään vasta.

Taloyhtiömme saunan järjestysmääräyksissä on, että siellä ei saa käyttää vihtaa, mutta minä kyllä aion. Siivoan toki irronneet lehdet.

Katsoin jo takametsästä sopivan koivun josta aion aattona vihdan tehdä.

Eilen nukahin nojatuoliin, kun luin kirjaa. ulko-ovea olen pitänyt rakosillaan, kun asunnossani on huono ilmanvaihto.

Heräsin kolinaan. Kurdi-perheen vanhin poika (19-vuotias arviolta) penkoi asunnossani tavaroitani ja oli viemässä myös radiotani.

Pidin pienen puhuttelun suomeksi ja englanniksi. Toivottavasti jotain meni perille.

Sysmäläistä ehtaa tavaraa. Valmistaja valmistaa sitä neljännessä polvessa iso-isoisän oppien mukaan.

Ajattelin ostaa sen lisäksi tönkkösuolattua neulamuikkua, jos vaan löydän kaupan mistä saan.

Tällä kertaa en lähde kesämökille juhannuksena, vaan vietän kotosalla naapurieni seurassa.

Itse en pidä sateesta, paitsi vilvoittavista rankoista kuuroista. Tasaisen harmaa rintamasade pistää mieleni masentuneeksi.

Toukukuun sää oli minulle ihanteellinen, mutta nyt jouduin kaivamaan vaatekaapistani toppatakin, kun kävin eilen kaupungilla. Niin kylmä ja kova pohjoispuhuri oli.

Ymmärrän kyllä että vettä tarvitaan varsinkin viljelyksille, mutta minun ihanteeni olisi, että öisin sataisi vettä, mutta aamulla, päivällä ja illalla olisi poutaa ja lämmintä.

Eilen tuli uutisissa yli 80-vuotiaasta eläkeläismiehestä joka on kirjoittamassa ylioppilaaksi, kun häneltä jäi se asia nuoruudessaan kesken. Mies oli tehnyt pitkän uran työelämässä.

Tämä tuli tänään mieleen, kun sain kutsun veljentyttäreni ylioppilasjuhliin, jotka ovat ensi lauantaina.

Itselläni ei tuota mandaattia ole, eikä tule. Artenomiksi opiskelin pitemmän kaavan kautta 5 ja puolivuotta. Jos olisin ollut ylioppilas tuolloin, artenomiopinnot olisivat kestäneet kaksi vuotta vähemmän aikaa.

Olisin viihtynyt pitempääkin, kuin viikon, mutta minulla on huomenna asioita Lahdessa.

Tuli ainakin syötyä hyvin todellista lähiruokaa. Veli fileroi katiska-ahvenet ruodottomiksi ja niiden kanssa oli korvasienikastiketta ja varhaispottuja. Tuli siinä herkutellessa mieleen, paljonkohan tuommoinen ateria olisi maksanut jossain hienossa ruokaravintolassa?

Hyttysiä oli, mutta ei annettu sen asian häiritä, kun muuten ilmat olivat loistavat.