Nyt näyttää taas toimivan.
Sinihomejuustoa keitetyille perunoille mikrossa
Olen syönyt monta päivää peräkkäin Karjalanpaistia ja keitettyjä perunoita. Ensin juuri valmistumisen jälkeen lämpimänä, sitten mikrolla lämmitettynä.
Kun minulla sattui olemaan jääkaapissa Virosta ”sotareissulla” ostettua Castellon sinihomejuustoa, niin tuli mieleen kokeilla vaihtelua ateriaan.
Niinpä suurista kuorituista keitetyistä perunoista (kuorittu ja lohkottu ennen keittämistä) suurien palasten päälle köntit sinihomejuustoa lautaselle ja kaveriksi hyvää Karjalanpaistia. Sitten vaan mikroon hieman alle 600 W teholla 6 minuutiksi (ihan miehen annos syötävää).
Olipa todella hyvää – teen huomennakin vastaavan annoksen.
Katalaanien pitää antaa perustaa itsenäinen Katalonia (Catalunya)
Katalaanit ovat kansa, jolla on oma kieli, omat traditiot ja perinteinen asuinalue. Tällä hetkellä Katalonia on osa Espanjaa, eikä Espanja salli katalaanien perustaa itsenäistä Kataloniaa, vaan on vanginnut katalaanien vapailla vaaleilla valitsemia johtajia. Toki myös vaikkapa kurdien pitää saada perustaa itsenäinen Kurdistan ja tshetsheenien itsenäinen Tshetshenia – mutta tässä kirjoitan katalaanien puolesta.
Osaksi tukena katalaaneille ostin viime ”sotareissulta” Viroon sieltä useampiakin katalonialaisia punaviinejä. Ihan yllämainitusta riippumatta minun mielestäni sieltä tulee ihan kohtalaisen hyviäkin viinejä.
Parhaillaan maistelen Miguel Torresin Barrel Aged Sangre de Toroa, ihan kotimaiseen Iittalan viinilasiin sopivaa viiniä. Samalta valmistajalta on myös esimerkiksi Coronas tai varsinkin Gran Coronas on mielestäni ihan kelpo punaviini. Makuasiat ovat tietysti makuasioita ja minulla makuun vaikuttaa myös mielestäni erittäin tärkeä asia: Kansoilla on oikeus omaan itsenäiseen isänmaahan, jota kukaan ulkopuolinen ei miehitä, eikä orjuuta, vaan kansa saa elää omassa itsenäisessä maassaan vapaina omien tapojensa mukaisesti.
Niin, tämä parhaillaan maistelemani viini on vuosimallia 2016. Vuosikerrat ovat erilaisia.
Viron Suojeluskunnalta vahvennettu joukkue Irakiin ensi vuonna
Niin, Viron Suojeluskunnalta lähtee taas vapaaehtoisista koostuva 40 miehinen joukko puoleksi vuodeksi kansainväliseen sotilaalliseen tehtävään – nyt suojaamaan Irakissa lähinnä koulutustehtävissä olevia länsimaisia sotilaita. Kouluttajiksi lähtenee Irakiin 10 Viron Puolustusvoimien kouluttajaa.
Viro osallistuu myös Afganistanissa ja Malissa merkittävässä määrin kansainvälisiin sotilaallisiin tehtäviin. Maavoimien ja laivaston kansainväliset tehtävät ovat normaalia toimintaa olleet jo noin 25 vuotta ja tappioitakin on tullut. Virolaiset ovat kuitenkin saavuttaneet hyvän maineen näissä operaatioissa.
Suojeluskunnallekaan tämä ei ole ihan uutta, mutta Suojeluskunnan päätehtävä on kuitenkin kotimaan puolustaminen.
Hyvää ruokaa konstailematta ja ilman mausteita
Myllymatin kirjoitus toimi tämän kirjoituksen katalysaattorina. Hyvää ruokaa ei tarvitse tosiaankaan asetella pinseteillä, eikä välttämättä koristella millään lailla. Joidenkin mielestä ruokia pitäisi maustaa kaikenlaisilla mausteilla – mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä.
Viimeisimmältä pitkähköltä ”sotareissultani” Viroon toin jälleen monenlaisia herkkuja Suomeen. Eräs niistä herkuista oli melkoinen palanen kuumasavustettua ”raitapossua” Saarenmaalta. Kyseessä on herkkupala jossa on varmaankin enemmän rasvaa kuin lihaa, ja toki myös nahka.
Se savustettu possu on aivan herkullista sellaisenaan tai leivän päällä. Sain kuitenkin idean kokeilla tehdä siitä (osasta sitä) oikea ruoka-annos:
- Pienensin raitasikaköntin pienehköiksi kuutioiksi.
- Kuutioin kaksi suurehkoa kuorittua raakaa perunaa pienehköiksi kuutioiksi.
- Hyvälle kotimaiselle Fiskarsin Hardface paistinpannulle köntti voita sulamaan.
- Sikakuutiot pannulle miedohkolle lämmölle, kääntelyä.
- Perunakuutiot perään, sekoittelua ja kääntelyä.
- Ripottelin suolaa varsin maltillisesti sekaan, sekoittelua ja kääntelyä.
- Jätin hautumaan nyvin miedolla lämmöllä, ei mitään mausteita, ei sipulia, ei valkosipulia. Kävin välillä sekoittamassa ja kääntelemässä.
Kun perunat olivat kypsiä, niin pannun tyhjennys lautaselle ja ei kun herkuttelemaan. Toistan, ei mitään muita mausteita, kuin mitä tuli kuumasavustetusta virolaisesta possusta.
Aina sapuskan ei tarvitse olla monimutkaista, yksinkertainenkin voi vaihteluksi olla hyvää.
Koronavirus vaikuttaa Virossa sotaharjoituksiinkin
On se virus vaan kova otus, sitä ”kumarretaan” lähes kaikkialla.
Keväällä Virossa piti olla suuri sotaharjoitus, mutta siitä poistettiin Koronan takia huomattava osa, kuten reserviläiset (ja minut). Siten varusmiesten loppusota muuttui oleellisesti aiotusta.
Karkeasti viikon kuluttua pitäisi taas olla sotaharjoitus. Siihen piti tulla Latviasta vastaosasto, mutta terveysviranomaiset kielsivät sen. Sitten latvialaisten tilalle piti tulla virolainen vastaosasto toiselta puolen Viroa – senkin tulo kiellettiin. Seuraavaksi paikallisten joukkojen tueksi alun alkaen aiottu joukko käskettiinkin vastaosastoksi.
Suomesta sotaharjoitukseen saapuvia virolaisia on käsketty karanteeniin, joten he eivät voi osallistua sotaharjoitukseen.
Saapas nähdä mitä tapahtuu seuraavaksi.
Kenen toimesta ja miksi poistettiin Timo Lennartin kirjoitus?
Kirjoituksessa kommentteineen käsiteltiin aivan asialliseti syitä Toiseen Maailmansotaan. Sellaiset pohdinnat ovat erittäin arvokkaita myös ajateltaessa tulevaisuutta.
USAn talous kasvaa Trumpin kaudella ennätysvauhtia
Ja romahtaa, jos Biden voittaa vaalit.
https://www.verkkouutiset.fi/hammastyttavat-talousluvut-julki-usan-vaalien-loppusuoralla/#8ecc4ea0
On sanottu, että maailmassa on kahdenlaisia organisaatioita
Viime päivinä on vaahdottu perusteellisesti, kun hakkerit ovat saaneet haltuunsa epämiellyttävää aineistoa ja kiristävät organisaatiota ja henkilöitä, että eivät julkaisisi sitä aineistoa.
”On sanottu, että maailmassa on kahdenlaisia organisaatioita:
- Ne organisaatiot, jotka on hakkeroitu.
- Ne organisaatiot, jotka eivät vielä tiedä, että ne on hakkeroitu.”
Lainaus: Kyberajan viestitaktiikka; 2018; sivu 118
Niin, kaikkiin järjestelmiin, jotka ovat yhteydessä internettiin, voidaan murtautua.
”Suojatut” sivustot? – http:// versus https://
Nykyiset selaimet näyttävät selaajille ”turvattomina” http:// alkuiset sivustot ja ”turvallisina” https:// sivustot.
Olisi hauska tietää onko ne vaikkapa http://jput.fi/ aikuisten oikeasti sen turvattomammat kuin https://jput.fi/ sivustot.
Vielä muutama päivä sitten sivustoni jput.fi oli ”turvatonta” tyyppiä http://jput.fi. Siitä uudemmat selaimet varoittivat. Vaihdoin sivustoni ”turvalliseen” tyyppiin https://jput.fi. Nyt selaimet näyttävät sivustoni turvalliseksi (lukonkuva tunnisteen edessä). Sisältö on kuitenkin täsmälleen sama, esimerkiksi:
https://jput.fi/Syvarin_kelirikkotaisteluissa_hu.htm
Ainoa ero on se s-kirjain linkin alussa.
Oliko se artikkelini ennen s-kirjainta turvaton ja nyt s-kirjaimen kanssa turvallinen?