Tekijä: Kalle Pohjola

Eläkkeellä, yrittäjänä n 30vuotta, yli 25 vuotta ammattisotilaana; warrant officer, noin kansainvälisesti ilmaistuna ja suomalaisittain opistoupseeri.
Julkaistu

Kaikkea se Pikkumirri osaa askarrella.

Tänä aamuna ihmettelin kun saunan terassin katkaisimesta kytkettävä valo paloi.

Minähän kytkin sen pois päältä ja samalla mietin koskahan tuota katkaisijaa olen käyttänyt. Eilen mutta sammutin sen myös.

Syyllinenkin, jos ylipäätään noin voi ilmaista; Pikkumirri, se oli kalapöydälle kiivetessään haistanut jälkeni katkaisimessa.

Tänään se sitten  itse asiassa selvisi; Pikkumirri kiipesi siihen kalapöydälle ja kurotti sinne katkaisimelle, painoi tassullaan sitä ja taas valo paloi.

Kissan hajuaisti kun on viisaiden mukaan paljonkin koiraa kehittyneempi ja kun kissan ”reviirinmerkintään” kuuluu, laittaa oma ”Eskon puumerkkinsä” lisäksi. Siinäpä se.

Julkaistu

YYA.

Täällä on paljonkin viitattu halventavasti Suomen 6.4.48 solmimaan YYA-sopimukseen.

Hyvin monet kirjoittajat viittaavat papukaijanomaisesti tähän termiin sekä saksalaiseen ilmaisuun; finnlandisierung. YYA-sopimus päättyi 20.1.92.

Kuinkahan moni, jos silloisia päättäjiä olisivat olleet, olisi menetellyt toisin. Kekkosen ihailija en ole ollut koskaan, toisaalta, kyllä ymmärrän hänen toimintansa, jopa ehkä valtiomiesmäisen viisautensakkin.

Kärjekkäämmät täällä kirjoittajat tuskin omaavat juurikaan minkäänlaista kosketuspintaa sen ajan olosuhteisiin.

Historiaa on helppo arvostella, nykyisiä päättäjiä  paljon helpompi; tulevaisuutta ei kukaan osanne ennustaa.

Julkaistu

Paimenkissa.

Meillä kun kanat pääsevät ulkoilemaan aina jos lämpötila on -5 tai korkeampi.

Forssaan lähtiessäni avasin kanalan oven ja suljin lämmittimen.

Kun tulin kotiin, totesin pakkasen kiristyvän ja päätin ajella kanat takaisin kanalaan.

Hyvinhän sinne lähtivät ja ykskaks, Pikkumirri ilmestyi eteeni ja tunkeili lähelle kanoja, läsnäoloni kait rohkaisi hommaa.

Niin vain oli, että Pikkumirri ja minä tyylikkäästi paimensimme kanat takaisin kanalaan.

Mikähän se lienee ihmisen ja kissan välillä oleva intuitio; kissa ehkä selkeästi ymmärtää mitä ihminen tahtoo mutta ei toimi palkkion toivossa.

Taas kerran selittämätöntä kissan ja ihmisen yhteistoimintaa; miksi? Sen kun pystyisin selittämään mutta näin vain tapahtui. Näillä ikä- ja kokemusvuosillani en lähde tapahtumasarjaa ”romantisoimaan, enkä inhimillistämäänkään”. Näin vain tapahtui ja minä jäin ihmettelemään.

Julkaistu

Pieni suuri Pikkumirri.

Pikkumirri se alkaa ottaa tämän pihapiirin puolustuksen asiakseen.

Katselin viimeöisiä kuvia kameralta ja niinpä siinä kävi iltasella klo 10.05, tapahtuma, jossa vieras kissa lähestyy pihaa. Iso kissa.

Pikkumirripä ei näytä kuvia kumartelevan; salamana ulos mökistään ja isompi kissa keksi muuta tekemistä ja muualla.

Eipä lähtenyt perään vaan patsasteli pihassa häntä pystyssä, omistajan ottein. Pieni suuri kissa.

Postipolun aina aamuisin tallaamme traditionaalisin kuvioin. Kun ennen neljää avaan ulko-oven, siellähän se pikkuvintiö jo oven takana ja puikahtaa sisään, vaan huomatessaan, että olen ulos tulossa; äkkiä vilahtaa myös ulos takaisin.  Postipolulle siis, ainut on vain se, että kun alan katsastella, missäpä Pikkumirri viilettelee; ei näy missään, kunnes taas tunnen pukkauksen pohkeessani, siinähän tuo on istuksinut kantapäitteni takana.

Kovin ovat vakiintuneet kuviomme, paitsi, että, jostain syystä Mirri lukee kehonkielestäni; nyt äijä menee sisälle, ei edes yritä perässä, keksii muuta askaretta.

Julkaistu

Vaimon tämänaamuisia aikaansaannoksia.

Vaimo sitten sai aikaiseksi runsas tunti sitten tämmöisen näköistä pitsaa; kyllä meilläkin pitsaa syödään mutta se tehdään alusta lähtien itse.

Artikkelikuvasta näkynee, että olen jo kohtuullisen osuuden siitä ”maistellut”; tuotevalvontaa.

Kinkkuna käytettiin naapurin tuotetta, tomaattia, venäläistä suolakurkkua, sipulia, valkosipulia, tomaattipyrettä, sekasieniä, motzarellaa yms.

Kyllä sitä kelpasi vaan syödä.

Julkaistu

Kissa/omistaja.

Millainen mirri, sellainen omistaja: Kissan ja sen oman ihmisen persoonassa on paljon yhteistä, väittää tuore tutkimus – Tiede & tekniikka – Maaseudun Tulevaisuus

Tuommoiseen artikkeliin törmäsin; ihan mielestäni mielenkiintoinen ainakin näin aloittelevan kissanomistajan mielestä.

Tuli myöskin lueskeltua wikipedian tekstejä hakusanalla; kissa.

Sitten se oikea kissa; sinuun leimautunut. Opettelet uuden kävelytyylin, koska kissasi saattaa tarrautua jompaan kumpaan lahkeeseesi; siis kävelet jalat harallaan, ettet kompastuisi ystävääsi.

Entäs sitten kun pysähdyt ja kissasi on päättänyt tehdä vielä läheisempää ystävyyttä.

Minulla on Dimexsin luukkuhaalarit, alla ohuet alushousut. Pikkumirri kun haluaa osoittaa vielä suurempaa ystävyyttä; kiipeää lahjettasi pitkin ylemmäs. Tarkoituksesta huolimatta, ei välttämättä ihan miellyttävä kokemus. Ne terävät kynnet.

No, tämä kissan/kissojen kanssa eläminen, rikastuttaa elämää, mielestäni monenlaisestikkin, vaikka en vieläkään lähes alkuunkaan, osaa ymmärtää kissojen logiikkaa; ehkä opin.

Julkaistu

Kissat ja talvi.

Olen pitkään lueskellut noita ulkokissojen olosuhteita käsitteleviä juttuja.

Varsinaiset kissaihmiset erikseen mutta meillä kun on tuo Pikkumirri, sille laittelin sähkölämmitetyn pikkumökin, vaan kun eilisnä pakkanen yltyi -25, Pikkumirri keksi uuden väistötilan, talomme sokkeliin. Hiekkapohja ja palomuurin lämpö. Siinä ilmeisesti se.

Kuvassa Pikkumirri poseeraa -25 asteen pakkasessa; näyttäisikö kärsivän?

Mielestäni tärkeintä lienee vahva, ravitseva ruoka ja kuiva ja mahdollisimman lämmin yöpymistila.

Olettaisin, että sillä maatiaiskissa pärjää.

Julkaistu

Helsingin blinibuumi/venäläinen blini.

Helsingissä on talven myötä tullut näköjään oikea blinibuumi.

Uutisoinnissa katselin, millaisia blinejä nämä trendikokit oikein taikovat. Amerikkalainen panncake, sanoisin.

Jopa Ville Haapasalon hatsapurit, georgialaiset täytetyt, uunissa paistetut, juustotäytteiset piiraat mainittiin blineinä.

Kyllä meillä blinejä on aina syöty ja Eestin reissuillani niitä useinkin syönyt.

Blinitaikinan raaka-aineet;

Vehnäjauhoja + tattarijauhoa
Maitoa
Kananmuna
Sokeria
Suolaa
Ruokasoodaa
Ruokaöljyä
Voita

Ainesosien määrät riippuvat taikinan määrästä. Paistetaan oikein kuumalla pannulla ja hyvin ohuiksi, paiston jälkeen kukin blini voidellaan voilla.

Syödään esimerkiksi smetanan, rahkan, hillon tai hunajan kera. Blinit ilman sokeria syödään kalan, mädin, juuston tai   valkosipulisen jauhelihan kera

Hakusanalla venäläinen blini, löytyy tietoa.

Julkaistu

Tämmöistä syötiin tänään.

Otin pakkasesta viimesyksyisiä muikkuja, latelin ne tillin ja suolan kera vuokaan ja vuoka yön yli jääkaappiin.

Aamupäivällä sitten paistelin niitä vähän uudella moodilla.

Öljy kuumaksi, ruisjauhoissa pyörittelin, kuumalle pannulle ja hellalle.

Kun kalat alkoivat ruskistua, kaadoin voisulaa kalojen päälle. Kääntelin kalat ja sitten tulenkestävään vuokaan hellalle. Tillisilppua päälle ja uusi pannullinen tulemaan.

Sitten laitoin lämpiämään juuresmuhennosta ja sekaan valkohomejuustoa.

Kutsuin vaimon syömään ja kertoili tekoseni syötävää olevan. Valkosipuliaiolin kanssa söimme.

Tuosta tuoretillistä; sitä ei talvipakkasilla kannata tuoda sisälle vaan antaa jäätyä. Ei pilaannu mutta sisällä helposti kuivuu.

Yksinkertainen ruoka mutta ah niin maukas.

Kaloja paistaessa moni kehaisee; voissa paistoin. Ei tule hyvää. Palaa helposti, rapeaa et saa.

Mutta kun kuumentaa öljyn ja sitten lisää voita; hyvä tulee tai jos tekee kuten kerroin rapeita muikuista tulee.

Julkaistu

Pikkumirrin mökki.

Näin kun tulivat näinkin kuivat kelit; testasin tuon Pikkumirrin ”mökin” sisälämpötilan, ulkona -13,3C ja sisällä -2,0C ja kuiva makuualunen tietenkin (Rutirex), sekä sähköisesti lämmitettävä makuualunen. Sisälämpötilan mittaus ilman Pikkumirriä.

Näyttää hyvin viihtyvän ulkosallakin, omia touhujaan näkyy kehittelevän.

Aamusella kun tuolla lumisella postipolullamme kävimme, ei ollut poika moksiskaan ”kuivasta kelistä”.

Näyttäisi hyvin siltä, että kyllä tuo maatiaiskissa pärjäilee talvellakin, vaatimuksena vain kuiva ja suhteellisen lämmin makuupaikka, sekä sateelta ja tuulelta suoja, sekä tietysti runsaasti ravitsevaa ruokaa, pakkasella tuplasti.