Tekijä: Kyuu Eturautti

Tamperelainen rivikokoomuslainen, tietoturvapäällikkö, yrittäjä, kulttuurihörhö. Motto kuuluu: "Ihmisen oikeus olla idiootti on suurin ja tärkein vapaus." Lisää mukaviisauksia sitten kotisivuilta. Blogauksissa käsittelen mm. seuraavia aiheita: kaikki mahdollinen.
Julkaistu

Pirkan blogit – oppimisprojektini

Vajaa vuosi sitten tuli kiire perustaa blogipalvelu kun Aamulehti päätti lopettaa omansa. Heidän syynsä olivat ymmärrettäviä, mutta varoaika kovin lyhyt. Tästä tuli oppimisprosessi jossa oli paljon tuttua ja paljon uutta. Nyt on aika hyvä hetki pohtia missä ollaan ja mihin mennään, semminkin kun aihe on muitakin herättänyt pohtimaan.

Tämä ei ole ylläpidon virallinen blogaus, ainoastaan henkilökohtaisia mietteitä.

Inhimillinen haaste

Olen viime vuodet opiskellut tuon tuosta ihmisen psyykettä, sosiaalisen median toimintaa, käytöstapoja verkossa, ym. En ole yhtään nauttinut oppimastani ja jos taustalla ei olisi ollut helvetillinen vihanpidon ja uhkausten aalto suuntaani, tuskin olisin tietoa lähtenyt näin innolla hakemaan. Toisaalta, ei oppi ojaan kaada. Kiistan aiheistahan ei ole ihmiskunnassa koskaan ollut pulaa, mutta olen oppinut että jokaiseen kiistaan voi syöksyä joko soihtu tai vesiämpäri kädessä. Arvatkaapa vaan kumpi parantaa yöunia? Tämä on ajatus jota olen pyrkinyt täällä viljelemään. Se on toiminut yllättävän hyvin ja meistä moni on saanut ämpärien kannosta hyvät käsivoimat. Osaamme olla eri mieltä paljon paremmin ja paljon tyylikkäämmin kuin valtaosa Internetistä. Viimeisen parin viikon kiistojenkin jälkeen tästä voi vain olla todella ylpeä ja kiitollinen.

Väitän siis tietäväni melko paljon siitä miten tietoverkko toimii, miten verkkoyhteisöt toimivat, miten ihmisen psyyke reagoi verkkoyhteisön ärsykkeisiin ja miten tekniset, inhimilliset, poliittiset ja juridiset faktorit pelaavat yhteen. Olen toiminut moderaattorina yli 20 vuotta hyvin monen näköisissä ja kokoisissa yhteisöissä. Väitän, että aniharva on pystynyt näin hyvään. Nykyään pitää aina puhua vientituotteista. Pirkan blogien vientituote voisi olla keskustelu. Se opettaa, rikastuttaa, rentouttaa ja sillä on monia terveysvaikutuksia.

Teknologinen haaste

Vaikka toimin tietotekniikan alalla, oma sektorini on tietosuoja ja järjestelmäarkkitehtuuri. Se tarkoittaa että verkkosivujen pääasiallinen osaamiseni rajoittuu verkkopalveluita tarjoaviin palvelinlaitteisiin, ei sivustoja pyörittäviin ohjelmiin. Toisin sanoen, aloitin tämän opiskelun lähes nollasta enkä taatusti ole maalia lähelläkään. Teknologisia haasteita on tullut mutta sanoisin että perus juoksevien asioiden osalta vain yksi ongelma on sellainen johon en ole edes ulkopuolisella avulla löytänyt vastausta: kommenttilinkit. Toisaalta, yksi kehitysideoista mielessäni on kommenttijärjestelmän uusinta. Minulla on tutkittuna kolme vaihtoehtoa joista pääsette kaikki ottamaan kantaa lähiaikoina. Kolmesta vaihtoehdosta yksi on nykyinen, yksi on sen laajennus ja yksi täysin erillinen.

Tämä juliste on työpisteeni lähellä. Se osuu aika lähelle tätäkin keskustelua – tietotekniikan alan väkeä on aika moneen junaan.

Sisällön haaste

Mielestäni meidän on aivan turha yrittää olla toinen Uusi Suomi, etenkin kun he tekevät sen työn aika hyvin. Tehkäämme omaa juttuamme. Meillä on hieman vajaa sata aktiivista käyttäjää. Emme tarvitse heitä tuhansia. Riippuen mitä teemme kommentointijärjestelmälle, lienee mielekästä muuttaa hieman tunnusten hakemistapaa selkeämmäksi ja myös teknisesti rajatummaksi (spammirobottien estämiseksi). Hyötyblogit on myös asia jota täytyy ajaa eteenpäin, mutta se otti selvästikin aikalisän koska sisältöä ei vielä ole. Minulla on pari juttua tulella. Tarjoushan on yhä pöydällä, jos joku saa parikin hyötyblogausta aikaiseksi niin tämä osa palvelua voidaan avata heti.

Jos nyt pitäisi takapuolituntumalta ehdottaa, mielestäni Pirkan blogit voisi olla ”hidas blogi”, vähän niinkuin hidas olut – nautitaan rauhassa, ei hosuta, keskustellaan. Jutellaan myös päivän politiikan ulkopuolelta. Haluan että se on myös alustaltaan laadukas, vapaa mainoksista ja vapaa somejättien riippuvuuksista. Toisin sanoen paikka jossa haluat julkaista ajatuksiasi. Henkilökohtaisesti toivoisin myös että voisimme olla JSN:n jäsen, mutta heidän nykyhinnoilla ja -periaatteilla se ei ole käytännössä mahdollista muuta kuin kustannusyhtiöille. Se on sääli, sillä minä uskon journalistiseen vastuuseen ja mielestäni se pitäisi ulottaa myös uusiin palveluihin. Sananvapaus toimii parhaiten silloin kun sen käyttäjillä on sanoistaan myös vastuu.

Ajan haaste

Jos yksi, yksittäinen ongelma ja puute pitäisi nimetä, se on moderointiavun puute. Olen erittäin kiitollinen Pentin antamasta avusta tässä asiassa, mutta tosiasia on että meillä pitäisi olla pari henkilöä lisää jotka osaavat olla tarkkasilmäisiä ja reagoida ongelmia nähdessään. Tällä hetkellä minulla ei ole mahdollista olla edes yhtä päivää poissa verkosta tämän vuoksi. Se on asia johon pitäisi löytyä muutos. Käytän mieluusti tähän aikaa, mutta toisaalta teen pitkää päivää työtä, pyöritän kahta yritystä, matkustan työn perässä ja toimin lukuisissa järjestöissä luottamustoimissa. Olisi mukava jakaa taakkaa. Olisi myös mukava että kirjoittamiselle jäisi enemmän aikaa.

Taloudellinen haaste

Pirkan blogit ei ole erityisen kallis palvelu ylläpitää. Koska taustalla on yhdistyksen perusinfra, PB itsessään maksaa operoida noin 300-500 euroa vuodessa. Menot koostuvat lähes yksinomaan lisenssimaksuista, mutta suunta on vähän ylöspäin sillä tiettyjä teknisiä parannuksia on tehtävä lähiaikoina. En näe suuria haasteita tässä. Minulle on tärkeää että emme rahoita sivustoa häiritsevillä mainoksilla ja epäkaupallisen sivuston pitämisen ilo yksistään on pienen investoinnin arvoinen. Vaikka kylmäverinen kapitalistisika olenkin, joskus siitäkin haluaa taukoa.

En myöskään halua että sivustolle voisi ostaa preemiojäsenyyksiä tai erikoistitteleitä tai muutoinkaan rahalla saatavaa statusaseman korotusta. Haluan että olemme kaikki samalla viivalla. Haluan toisaalta myös että kulurakenne on avointa. Joitain pieniä parin kympin menoja saatan maksaa omasta pussista pitkälti kirjanpitovaivan säästämiseksi, mutta kaikki merkittävä menee yhdistyksen kautta. Voit lukea rahoituksen taustoista B2:n sivuilta. Jos joku kokee haluavansa tukea toimintaa, siihenkin löytyy tieto samalta sivulta. Kaikki apu on hyväksi, mutta palvelun jatkuvuus ei ole sen varassa.

Ja vielä…

Loppuun haluan sanoa sen saman mitä sanoin jo pitkän aikaa sitten. Minä en ole oikeassa. Minulla on mielipiteitä, kokemuksia ja näkemyksiä, mutta en ole totuus etkä sinäkään. Me epätäydelliset pärjäämme parhaiten oppimalla lisää toisilta epätäydellisiltä olennoilta.

Julkaistu

Ylläpito tiedottaa: sisällissota aiheena tauolle

Aktiivikirjoittajille asia lienee hyvikin ymmärrettävää, joten itse ydinasia alkuun: 1917-1918 sisällissota on nyt aiheena hyllytetty toistaiseksi. Pyydän ettei aiheesta tehdä avauksia huhtikuussa.

Tiedän, että asia on ajankohtainen. Tiedän, että monilla on henkilökohtaisia syitä miksi tämä koskettaa ja tiedän, että tätäkin historiaa on revisioitu moneen kertaan. Tämä herättää liikaa tunteita. Tämä herättää suuttumusta. Keskustelu tästä päätyy lähinnä kanssablogaajien haukkumiseksi ja vihanpidoksi. Se ei nyt suju.

Olen lähettänyt ja lähettämässä muutamia huomautuksia käyttäjille, joiden kielenkäyttö ei ole ollut sääntöjen mukaista. Lisäksi turhan moni on päätynyt inttämään juupas-eipäs tasolla. Kommentteja poistetaan, tehdään uusia, poistetaan… kukaan ei voi kirkkain silmin kuvitella moisen johtavan mihinkään. Ehdotan, että kunnioitamme nyt hiljaisesti menneiden sukupolvien uhreja. Pidetään vaikkapa huhtikuu hiljaisena tästä aiheesta.

Meillä on paljon sanottavaa. Lukekaa lehtiä, katsokaa ikkunasta ulos, vilkuilkaa nettiä, kyllä jutun juurta piisaa vaikka tämä aihe jätetäänkin tauolle.

Tämä ei ole aprillipila. Tämä sen sijaan on päätös josta saa keskustella, asiallisesti. Tämä ei taatusti ole hyvä ratkaisu mutta ehkä vähiten huono. En pidä siitä että aiheita pitää sensuroida tällä tavoin, edes väliaikaisesti. Homma ei kuitenkaan niin sanoakseni toimi.

Kunnioitusta, pyydän. Kunnioitusta historialle, kunnioitusta keskustelulle, kunnioitusta kanssablogisteille. Muistakaa: jos olisimme kaikki samaa mieltä, meillä olisi todella tylsää. Kiittäkää siis ystävää siitä, että hän on eri mieltä ja rikastaa mielipiteellään myös sinun maailmankuvaasi.

Julkaistu

Valokuvaushaaste: kännykkäkameralla cosplaykisan lavakuvia

Minua näkee kohtuullisen usein harjoittamassa cosplayvalokuvausta, etenkin studiossa mutta joskus myös lavalla. Käytän isoja ja painavia järjestelmäkameroita kuten kollegatkin ja tiedän niiden edut etenkin vaativissa valaistusolosuhteissa ja nopeassa liikkeessä. Vaan entäpä jos kamerat ovat lainassa kavereilla? Näin kävi minulle lauantaina joten päätin katsoa miten sama työ sujuu modernilla kännykkäkameralla, Samsung S9+:lla.

Parannusta ja zoomia

Kännykkäkamerat ovat parantuneet kohtuullisen ripeään tahtiin vuosien varrella. Pelkästään tänä vuonna on saatu monia vau-hetkiä, kun vuoroin Huawei, Apple, Google ja lopulta Samsung napsivat DxOMark-kärkisijoja. Kehitystä on tapahtunut monin tavoin, mutta toisaalta monet pikkujutut kuten fysiikan lait ovat vielä samoja. Lavakuvauksen kannalta merkittävin muutos on kahden eri polttovälin optiikan asentaminen puhelimeen. Tekniikka on käyttänyt useampikin valmistaja. Toinen linssi kuvaa laajaa kuvaa, toinen zoomaa hieman lähemmäs. Vaikka zoomit jäävätkin metaforisen valovuoden päähän ”oikeista” kameroista, on muutos silti merkittävä.

Modernit älyluurit tarjoavat myös laajaa manuaalisten asetusten optiota. Tällä kertaa en sukeltanut niiden pariin vaan halusin katsoa asiaa keskivertokäyttäjän näkökulmasta: kuvaus automaattiasetuksin ja rajaus Googlen valokuva-arkistossa on ainoa jälkikäsittelyn muoto. Kuvaussijaintini oli myös vähemmän optimaalinen, mutta niinpä se on keskivertokatsojallakin. Pyrin toki pitämään mielessäni yleiset hyvät vinkit kameran käsittelystä, hyvästä otteesta, yms. Kuvaajahan se lopulta kuvan ottaa, iso ryhmä korealaisia insinöörejä vain oli taustatukena.

Lopputuloksena olin positiivisesti yllättynyt. Monet peruskuvat onnistuivat varsin asiallisesti. Dynaaminen alue jäi kehnoksi, vaaleat kohdat kärsivät puhkipalamisesta sekä detaljien puutteesta ja vain aniharva liikettä sisältänyt kuva oli edes etäisesti käyttökelpoinen. Parhaat tulokset olivat ryhmäkuvissa, joissa tilanne onkin staattinen. Valo ei sinänsä loppunut kesken kertaakaan. Hermot meinasivat tosin loppua luurin huonoon suunnitteluun. Vääriin nappeihin osui jatkuvasti ja tuon tuosta kamera päätti keskeyttää prosessini tarjoamalla erikoistoimintoja ja selfieitä joita en taatusti ollut vailla. Lisäksi luuri myös kuumeni huomattavasti ja akun prosenteista lähti puolessa tunnissa matkaan yli kolmasosa.

Noh, miten meni siis yleisön mielestä? Katsokaa itse, albumi sisältää 46 kuvaa.

Cosplay ryhmäkuva Tampere Kuplii 2018

P.S. Vertailun vuoksi tutustukaa myös kollegan oikealla kameralla otettuihin lavakuviin samasta tapahtumasta. Pientä eroa on havaittavissa.

Julkaistu

Julkisen Sanan Neuvosto ei saa olla tekosyy

Julkisen Sanan Neuvosto eli JSN on juhlinut vastuullisen journalismin kampanjaa. Nyt jos koskaan on tarvetta vastuulliselle journalismille etenkin kun laatujournalismin määrää ajetaan alas niin kaupallisella puolella kuin Ylelläkin. JSN:llä on hyvät pelisäännöt, mutta ehkä tahtomattaan heistä on tullut monelle mediatalolle myös tekosyy välttää keskustelua ja kehittymistä.

Kaikki palaute ei ole pahasta

Journalistit joutuvat sietämään aivan liikaa sontaa etenkin somessa. On absoluuttisen väärin suunnata vihaa toimittajan henkilöä vastaan vaikka miten olisi eri mieltä tehdyn jutun sisällöstä. Olen minäkin tuon tuosta eri mieltä mutta kunnioitan joka ikistä toimittajaa ja heidän työtä. Minun uskoni ihmiskuntaan on sen verran voimakas, että uskon kaltaisiani olevan melkoinen enemmistö. Törkeästi käyttäytyvät häiriköt ovat pieni, mutta aivan liian äänekäs vähemmistö.

Tavallaan siis ymmärrän miksi toimittaja säpsähtää joka kerta kun palauteviesti saapuu. En kuitenkaan arvosta sitä mihin tämä on johtanut. Toimittaja ei saisi pelätä keskustelua. Ei ole yksi tai tuhat kertaa kun vastaus asialliseenkin kritiikkiin on ”noudatamme JSN:n linjauksia”. Siinä se. Palautetta ei tarvitse lukea saatika käsitellä kun voi yksinkertaisesti vedota JSN:ään. ”Poissa silmistä, poissa mielestä” ajatellaan – kyllä JSN sitten käsittelee jos oikeasti jotain asiaa on. Toki vielä edellistä paljon yleisempi vastaus on täydellinen vastauksen puute. Valtaosa mediataloista ja toimittajista ei enää reagoi lainkaan palautteeseen, ei kehuihin eikä kritiikkiin. Presidentiltä tai arkkipiispalta saa todennäköisemmin vastauksen kuin Ylen toimittajalta.

Toiveeni siis olisi, että JSN hieman terävöittäisi sanomaansa ja linjaansa tältä osin. Roskapalaute kuuluu roskakoriin tai vakavimmillaan poliisille mutta mielestäni asiallisen palautteen käsittelyä pitäisi rohkaista ja nostaa esille. Jos journalisti ja journalismin kuluttaja eivät kohtaa, se on huonoksi molemmille. Se on mielestäni myös JSN:n hengen vastainen tilanne.

Matalampaa kynnystä

Toinen mietinnän arvoinen asia voisi mielestäni olla JSN:n jäsenkynnyksen madaltaminen. JSN on isojen mediatalojen ystävä mutta vastuullista journalismia voi mielestäni harjoittaa pienessäkin mittakaavassa. Isoille mediataloille maksut eivät ole ongelma, mutta riippumattomammille toimijoille (kuten meille) kynnys on aivan liian korkea. JSN voisi mielestäni harkita ovien avaamista myös vastuullisille verkkopalveluille ja blogialustoille jotka haluavat kunnioittaa varsin erinomaisia journalismin pelisääntöjä.

Nostan hattua JSN:n toiminnalle ja allekirjoitan sen tarpeellisuuden. Toiminta on laadukasta ja tarpeellista, mutta tilannetta on aktiivisesti seurattava. Toivon järjestöltä hyvää tilannetajua myös laajassa mittakaavassa sekä katsetta tulevaisuuteen. En epäile etteikö heiltä tähän kykyä löydy.

Julkaistu

Syö kuin parempi ihminen!

Syö hyvin, syö terveellisesti, syö eettisesti! Tässä neuvoja joita latelevat meille uutiset, järjestöt ja kauppojen mainokset. Mutta voi hyvät ystävät, kun minä en ihan tajua. Nimittäin kun…

Kasvikset kutsuvat

He sanoivat: Syö kasvisruokaa!

Minä ymmärsin: Okei, lisää sipulaa, punajuurta ja porkkanaa, onhan maamme täynnä upeita kasvisruokareseptejä vuosisatojen varrelta.

He tarkoittivat: Oikeaa kasvisruokaa on vasta se, joka näyttää täysin lihalta mutta ei sisällä lihaa. Ja mikä parasta, ei maistu pahalle! Ei kyllä maistu millekään muullekaan.

Selkeät ainekset

He sanoivat: Syö prosessoimatonta ruokaa, koska se on sinulle hyväksi.

Minä ymmärsin: Osta raaka-aineita joihin ei ole mitään lisätty ja kokkaa niistä itse.

He tarkoittivat: Korvaa melko vähän prosessoitu jauheliha tuhannella ja yhdellä lisäaineella täytetyllä ja yltiöprosessoidulla, puolen maailman halki tuodulla kasviskorvikkeella.

Eläinten kärsimykselle seis

He sanoivat: Älä aiheuta eläimille kärsimystä ruokailusi takia, vähennä eläinten kuolemia.

Minä ymmärsin: Vähennetään siis lihansyöntiä ja varmistetaan että se vähäkin liha tulee läheltä ja on hyvin kasvatettua.

He tarkoittivat: Yhden kanan tappaminen ateriasi vuoksi on väärin – jos haluat olla eettinen ja eläinten oikeuksien ystävä, tapa sen sijaan sata sirkkaa.

Tarinan moraalinen opetus on se jonka kaikki tunnette jo liian hyvin: asiat eivät ole sitä miltä ne näyttävät, maistuvat tai kuulostavat. Älä tee typeryyksiä ja ryhdy ostamaan sitä mikä tuntuu oikealta. Ruokailu on vakava asia yhteiskuntakeskustelussa, ei sitä saa ruokailemalla pilata.

Julkaistu

Ideoita tietotekniikan hyötyblogiin

Koitetaanpa tällaista. Haen ideoita tietoteknisten aiheiden hyötyblogauksiin, semmoisiin jossa menee viikko-pari kerätä materiaalia ja sisältö on pitkäaikaisempaa. Minulla on pari ideaa, mutta otan mieluusti toiveita vastaan.

  1. Iän vaikutus läppäriin. Ottaisin saman merkin aivan tuliterän huippukoneen, rinnalla vaikkapa 3 vuotta vanha ja 6 vuotta vanha, vertaillen toimintojen nopeutta, iän vaikutusta, huoltotarpeita, yms.
  2. Kodin tietoverkot. Reititin, modeemi, langaton, 4G vai kuitu, tietoturva ja joka maailman älylaitteet. Mitä palaset tekevät ja miksi ne sinua kiinnostavat?
  3. Sähköpostin tekniikat ja pelisäännöt. Kirjoitin 8-osaisin blogisarjan Aamulehteen aikanaan sähköpostista, ennen kaikkea yhdistyksille ja yhteisöille, mutta myös kuluttajanäkökulmaa. Tätä voisi päivittää.
  4. Joku muu, mikä? (Jos satun aihetta tarpeeksi osaamaan

Tuli idea mieleen kun piti eräälle ulkomaan elävälle lähettää tietohallintoa koskeva blogaus, piipahdan nimittäin aiheesta puhumassa Tukholmassa myöhemmin keväällä. Ajattelin että luulisi jotain ihmisille hyödyllistäkin voivan kirjoittaa.

Julkaistu

Puolueet ja maahanmuutto – kepeästi

Kirjoitin taannoin lyhyitä puolueprofiileja siitä miten kunkin eduskuntapuolueen maailmassa pärjää. Kuunneltuani maahanmuuttokeskustelua talouspolitiikasta taannoin, totesin että saman pöhkön tempun voi toteuttaa myös maahanmuuttolinjauksista. Kuten viimeksikin, ottakaa tämä yhtä vakavasti kuin homeopatia. Tasapuolisuuden vuoksi satunnaisessa järjestyksessä.

  • Keskusta: Olet tervetullut kunhan me saamme järjestää vastaanottokeskukset
  • Vasemmisto: Olet tervetullut kunhan olet rikollinen
  • RKP: Olet tervetullut kunhan opit ruotsia
  • Siniset: Olet tervetullut kunhan meillä on maahanmuuttolinjaus
  • PS: Olet tervetullut kunhan et tule naapurikylää kauempaa
  • SDP: Olet tervetullut kunhan et mene töihin
  • Kokoomus: Olet tervetullut kunhan menet töihin
  • Vihreät: Olet tervetullut kunhan menet yliopistoon
  • KD: Olet tervetullut tai siis et ole, se on kielletty

Bonuskierros: eduskunnan ulkopuolisia

Sain viimeksi kommentin että ei pidä muita puolueita unohtaa. Otetaanpa siis pari eduskunnan ulkopuolista mukaan.

  • Kansalaispuolue: Tervetulotoivotuksesi on viety käräjille
  • Piraatit: Sinulla on vapaus kokea itsesi tervetulleeksi
  • SKP: Komiteamme ohjeistaa sinua olemaan tervetullut
Julkaistu

Puolueet ja pärjääminen

Otetaanpa lepopäivän kunniaksi pieni keventävä joka tuli päähäni lenkkeillessä. Ottakaa tämä suunnilleen yhtä vakavasti kuin astrologia. Teema on että miten kunkin eduskuntapuolueen maailmassa pärjää. Tasapuolisuuden vuoksi käänteisessä aakkosjärjestyksessä.

  • Vihreät: Pärjäät kunhan et poistu yliopistolta
  • Vasemmisto: Pärjäät kunhan et tee mitään
  • Siniset: Pärjäät jos Soini pärjää
  • SDP: Pärjäät jos liiton äijä niin sanoo
  • RKP: Pärjäät, koska pappa betalar
  • PS: Pärjäät Suomen suuriruhtinaskunnassa
  • Kokoomus: Pärjäät kunhan teet jotain
  • Kepu: Pärjäät metsän antimilla
  • KD: Pärjäät kunnes kiellämme senkin

Pärjäätkö näillä vai keksitkö paremmat vinkit?

Julkaistu

Hallituksen sotelinja kaipaa viestintää

Laajalti ehdotetaan, että Elina Lepomäki muistutti sote-kritiikissään lähinnä keisarin vaatetuksesta. Ykkösaamussa ihmeteltiin miksi Lepomäkeä kritisoitiin omien toimesta vain ilmaisun tyylistä, muttei lainkaan asiasta. Tässä voi olla jujun juoni: hallitus on epäonnistunut projektin tiedotuksessa, ainakin verrattuna kriitikoihin.

Kepu ei kaupunkia tunne

On aivan turha odottaa että Sipilän jalot puheet ihmisten hyvinvoinnista uppoaisivat millään muotoa leijonaosaan kansasta. Maakunta sitä, maakunta tätä – sori vaan, mutta keskiverto kaupunkilaiselle tuo puhe on täysin onttoa. Kepu on aina ollut sangen addiktoitunut hallintohimmeleihin eikä se sotestakaan mitään muuta halua. Täten ehdotan että paras tiedotus mitä Sipilä voi tehdä on olla hiljaa ja antaa jonkun muun puhua – ehkäpä jonkun joka osaa ilmaista asioita onton uhkailun lisäksi muillakin tavoilla. Sori Juha, jalan polkeminen maahan vihaisena ei ole sitä parempi.

Sinisiin kuuluu ehkä lähivuosikymmenten paras kulttuuriministeri, mutta tosiasiassa heiltä puuttuu kansan mandaatti – kuten myös selkeä poliittinen linja. He koittavat sanoa olevansa persujen kevytversio, vaikka ottivatkin mukaan persujen rankimman ultrakonservatiivisiiven. Vaikka joukosta pari osaavaa poliitikkoa löytyykin, en vain näe heillä olevan uskottavuutta mitä tilanne kaipaisi. Demokratian kannalta toki toivon että tilanne kehittyy, kaikki puoluekentän ravistelu on sangen tervettä.

Orpo vai ei?

Petteri Orpo on periaatteessa se taho jolla on vielä riittävästi uskottavuutta ja omaa lehmää ojassa, mutta totta puhuen hän ei ole parhaimmillaan kansalle puhuessaan. Fiksu veto häneltä voisi olla asian delegointi eduskuntaryhmälle, joka puolestaan voisi etsiä oikean puolestapuhujan sotesuunnitelmille. En lähde nimillä spekuloimaan, mutta tiedän sopivan esiintymiskykyisiä ja asiantuntevia nimiä löytyvän useammankin kappaleen. Jonkun eduskuntaryhmän jäsenen tulisi ottaa mitä pikimmiten tehtäväksi sotemuutoksen markkinoinnin ja tiedotuksen kansalle. Tässä ei haeta päättävää elintä, vaan viestintäkykyistä toimijaa.

Tavoite on nähdäkseni selvä: ei enempää tai vähempää kuin saada hallituksen soteprojekti kuulostamaan hyvältä keskivertokansalaisen korvissa. Terävää argumentointia, asioiden kuvaamista selkeästi ja heikkojen vasta-argumenttien kumoamista kohteliaalla jämptiydellä. Myös diplomatiaa pitää löytyä, kykyä ottaa vastaan palautetta ja punnita näkökulmia. Skenaarioita pitää esitellä, huolenaiheita kuulla ja murheisiin vastata ilman kysyjän nöyryyttämistä. Median kanssakin sopii tulla toimeen.

En ole vakuuttunut sote-ehdotuksen loistavuudesta, mutta toivoisin silti monipuolisempaa ja ennen kaikkea laadukkaampaa viestintää. Jos hallitus ei edes siihen kykene, on sotesoppa kiehumassa varsin heikolla liekillä.

Julkaistu

Lemmikkitouhu on lähtenyt täysin lapasesta

Tänään Aamulehti ilmoitti Koskikeskuksen kieltävän allergikkojen pääsyn kauppakeskukseen jatkossa. Kylät ovat täynnä lemmikkikahviloita ja lääkäriltä voi hankkia terapiaeläimen luvan jotta se pikku mussukka saadaan myös julkisiin kulkuvälineisiin. En kaunistele: tämä on sairasta. Asenteemme lemmikkieläimiin on sairasta. Eläinlääkärien huoleen ja ihmisten pahoinvointiin pitäisi herätä.

Eläimen ongelma

Voidaan palata vaikkapa Korkeasaaren eläkkeelle jääneen eläinlääkäri Turusen lausuntoon joka heijastelee useiden johtavien asiantuntijoiden näkökulmaa. Kaupunki ei ole paikka koiralle. Kaupungissa ei pitäisi olla lemmikkiä joka ei mahdu kämmenelle. Koiran tapauksessa oikea paikka eläimen ja ihmisen hyvinvoinnille on maatalon tai omakotitalon pihalla, vahtimassa perhettä ja apuna metsällä. Kissa on vähän vaikeampi tapaus. Toisaalta se on tehokas jyrsijöiden karkoittaja, sekä saalistamalla että muilla keinoin. Toisaalta kissat ovat järkyttävän vaarallisia lintupopulaatioille.

Asenteemme muuttuu vuosi vuodelta lemmikkiystävällisemmäksi ja samalla sokeammaksi eläinten tarpeille. Etsimme helppoja ratkaisuja elämän stressiin kaikista karvapalleroista. Markkinat hohtavat ja tuovat mukanaan huijareita, eläinten kiduttajia, pentutehtailijoita ja muuta hirveää. Koska lemmikit ovat verovapaata hupia, viulut maksaa jokainen veronmaksaja. Kun lemmikkiin kyllästytään ekan kuukauden jälkeen, sitä kohdellaan kaltoin tai heitetään pihalle. Vain aniharva koiranomistaja ymmärtää vastuun ja yhteiselon – eikä olekaan sattumaa että heistä löytyvät äänekkäimmät nykytilanteen vastustajat. Yleinen ehdotus on, että lemmikkiä ei pitäisi antaa kenellekään ilman läpäistyä koulutusta ja säännöllisesti uusittavaa lupaa. Facebook-ryhmästä voi erota klikkauksella, lemmikistä ei.

Ihmisen ongelma

On aiheellista keskustella allergioiden lisääntymisestä ylihygienian vuoksi, mutta se on vain osa tarinaa. Jos vuosikymmen sitten allergikko oli huomaamaton tallaaja siinä missä muutkin, tänä päivänä hän on saatanasta seuraava alaspäin. Hän pilaa ihmisten oikeuden kylpeä parfyymissä ja tuhoaa ihmisten hyvinvoinnin edes ajattelemalla rajoituksia lemmikkien pyörimiseen yleisissä tiloissa. Toimistolle jos toisellekin pitää tuoda se pikku-fifi ja jos jonkun henkilön näköaisti ja hengitys lamaantuvat, työtehon menetys on hänen omaa syytään. Mitäs meni syntymään, saatanan ilonpilaaja! Onpa ihmisiä uhattu potkuillakin kun ovat ilmaisseet huolensa. En osaa sanoa onko näitä realisoitunutkin. Avioeroja on ainakin nähty.

On totisinta totta että lemmikistä voi olla hyvä psykologinen vaikutus ihmiselle. Yksinäiselle ihmiselle lemmikki voi tuoda seuraa ja mielen rauhaa. En eväisi tätä keneltäkään, mutta ehdotan että yksinäisyyden ja mielen ongelmien juurisyytkin on hyvä etsiä. Pahimmassa tapauksessa lemmikki jää hetken mielijohteeksi ja lopulta sekä ihminen että eläin voivat huonommin. Jos lemmikistä kuitenkin on apua, hyöty ei juuri heikkene vaikka asian hoitaa kunnioittavasti muita kohtaan. Kämmenelle mahtuva pörrökorva pärjää kotona kauppareissun ajan. Optiot laajenevat jos asumus löytyy taajaman ulkopuolelta. Se on yksi monia valintoja mikä asumisessa pitää itse kunkin tehdä. Maaseudulla matkat pitenevät mutta elintila laajenee.

Prioriteetit selville

Aivan sama miten vihamieliseltä tämä kuulostaa, mutta sanon että yhteiskunnassa ihmisen pitää olla kärjessä. Se edellyttää erilaisten ihmisten huomioimista yhdellä selkeällä reunaehdolla: toista ei saa vahingoittaa oman viihteen nimissä. Yhteiskunnan ihmisten hyvinvointi edellyttää myös luonnon hyväksymistä luonnon säännöillä. Eläimen lähtökohtainen paikka on luonnossa ja luonnon hyvinvoinnista välittäminen ei tarkoita sen vangitsemista kerrostaloyksiöön.

Vuosituhansien ajan ihmisen ja eläimen suhde pysyi melko tasapainoisena. Liekö tämän paljon puhutun luontosuhteen kadottamisen syytä kun tänä päivänä olemme asian suhteen suoraan sanoen idiootteja. Tämä on lähtenyt lapasesta ja kaipaisimme kipeästi järjenkäyttöä rohkaisevaa ryhtiliikettä.