Kaikki blogaukset

 

 

Sulkuejärvi, jonka kupeessa kirkonkylä

kirkonkylässä raitti

sen kahta puolta taloja

kauppoja, apteekki

entisiä liikerakennuksia

vanha kansakoulu

vieressään kirjasto

kaksi kunnantaloa

arkkitehtuuriltaan ainutlaatuiset noppatalot

siinä seisoo meidän ikioma keskustaajama

 

kirkonkylää ympäröi monet eri kylät

joissa ennen oli vilinää

kouluineen, monine kauppoineen, peltoineen, metsineen

sinne synnyttiin, muutettiin evakkoina

elettiin, kuoltiin

kirkonkylän Katarankankaan multiin haudattiin

 

kylillä yhä asutaan

paluumuuttajineen, uusine asukkaineen

talot vaihtaneet omistajia

sopeutuneet kihniöläisiksi

lapset ja nuoret rientävät aamuisin tienvarteen

koulukyytiä odottamaan

isät, äidit lähtevät töihin

työnsä tehneet eläkeläiset virittelevät hellojaan

enää ei tarvitse lähteä pelloille, työpajoihin, nevoille

leivän syrjään kiinni

 

Kihniöstä on lähdetty työnperässä, puolison mukana

kuka mistäkin syystä

vaan ei ole lähtijöiden sydämistä kaikonnut kotikunta

ylpeänä ovat kertoneet olevansa Kihniöstä

tilanneet paikallislehden, lukeneet oman kuntansa kuulumisia

viettäneet lomansa kotiseutunsa tantereita tallaten

muistellen menneitä, tavaten ystäviä, tuttuja

kihniöläisiä

 

Meidän Kihniö täyttää sata vuotta

se kätkee tuhansia ja taas tuhansia tarinoita

kihniöläisistä, sen kauniin karusta luonnosta

työstä ja taisteluista

kihniöläisyyteen kasvamisesta

maaperäämme juurtumisesta

kotiseutuumme rakastumisesta

tänä päivänä kamppailusta

oman kuntamme olemassaolon puolesta

kuten niin monta kertaa aiemmin

 

juhlavuosi on lopuillaan

jouduimme viettämään sen koruttoman vaatimattomasti

syistä joihin emme voineet vaikuttaa

mutta johon olemme tottuneet

satavuotiaan historiamme aikana

elämään vaatimattomasti, mutta ylväänä

omaa kuntaamme rakastaen

kihniöläisittäin

karun koruttomasti.

 

Tässä jo aamuyöllä etähommat aloittanut ja tauko paikalla kuuman kahvikupposen kanssa. Tuli vastaan PV:n sivuilta aivan mahtava valokuva.

Ampumaleiriltä, taustalla revontulet.

(Kuva: Maavoimat)

Näin unta kuolleesta ystävästäni. Hänellä pyyhki tuonpuoleisessa hyvin ja oli onnellinen. Unessani asui talossa jossa oli pitkä pihakäytävä. Pyysi unessani minulta apua pihakäytävän kivettämisessä ja loppua unta en enää muista.

Niin, en ole kristitty hartaimmasta päästä, mutta en myöskään usko siihen että matkamme päättyy tähän lihalliseen maanpäälliseen elämään, vaan että matka jatkuu.

Ruotsissakin ovat johtavat sosialidemokraatitkin jo myöntämässä, että perseelleen on mennyt heidän vapaa rajat auki taivasta myöden maahanmuuttopolitiikkansa.

Viimeksi näin teki demarien ex-pääministeri Göran Persson ( suomen uutiset )  joten näkyy se järjen valo lähtevän Perssonillakin sitten vasta tuikkimaan, kun on päivänpolitiikasta luopunut.

Suomessa sitävastoin kaikki vain painavat entistäkin voimakkaimmin kaasupoljinta mamujen ( haitallisten ) tuomiseksi leivättömän pöydän…eiku seisovan pöydän antimista nauttimaan, vain perussuomalaiset seisovat jarrupolkimella, kun näkevät mihin ollaan suomessakin menty/menemässä, kun matkitaan ruotsia ”vankileirien saaristoon”  monikulttuurisuuden kultteja kumartaen.

 

Minulla oli 60 m ja kolme korkeata, 8mm verkkoa pyytämässä; halusin nimittäin tuota pikkuista hottamuikkua.

Tulihan sitä, tänään syötiin paistettuna, ruisjauholla leivitettyä pikkumuikkua; suuri herkkuni, savustettuna, suolattuna ja paistettuna.

En oikein osaa ymmärtää miksi muikun pitäisi olla yli 15 cm pitkää, semmoisesta en oikein välitä.

Edellisen vuoden kudusta syksyllä saatava hottamuikku on herkku. Siitä saa muikkupihvejä, suolamuikkua, savumuikkua ja lisäksi se on aivan oivallinen kuivattava kala.

Jostain syystä ihmiset eivät halua ostaa tuommoista alle 10 senttistä muikkua; en jaksa ymmärtää.

Toisaalta. pääasiahan sitten kuitenkin on, että saan haluamaani. Muut ostakoot mitä haluavat.

Muuten meidän Mirritkin ovat intohimoisia muikun ystäviä … sanonta, sellainen koira kuin isäntäkin; voinee soveltaa kissoihinkin.

Sanotaan, että eduskunta on läpileikkaus suomen kansasta ja siellä olevat kansan valitsemat edustajat, eli kansanedustajat tekevät työtään niiden kansanryhmien ja kansalaisten etuja puolustaen, jotka ovat heidät sinne äänestäneet.

Mutta näin ulkopuolelta seuranneena ainakin itselleni on tullut käsitys, että kaikki kansanedustajat toimivat lähtökohtaisesti ennenkaikkea tähtäimenään uusia seuraavissa vaaleissa paikkansa Arkadianmäen ruokakunnassa.

Ja tässä kilpajuoksussa toiseksi jäävät ne eduskunnan hiljaiset puurtajat ja itsestään numeroa tekemättömät henkilöt ja äänivyöryt keräävät ne, jotka julkisuuden kautta tuovat omaa narsis…eiku erinomaisuuttaan esiin pelle ja viihdeohjelmien, naistenlehtien ja mitä erilaisempien sirkustaiteilijoiden ja tyhjäntoimittajien illanistujaisissa koko kansan ihasteltaviksi.

Nämä linssiluteet ja mediaseksikkäät tekevätkin politiikkaa eduskunnan ulkopuolella politiikkaan kuulumattomilla tempauksillaan kun tietävät, että eduskunnan työhuoneesta käsin ei äänestäjien huomiota saa osakseen, kun kansalaisista suurin osa tekee äänestyspäätöksensä pääosin lööppijulkisuuden ja tunnettavuuden perusteella.

Ja kyllä se on nähty, että suurimmat taloudelliset satsaukset vaaleihin tekevät yleensä sen äänen vie pienen budjetin omaavilta maan hiljaisilta, se johtuu siitä, kun kansalaiset tekevät äänestyspäätöksensä lööppijulkisuuden ja iltapäivälehtien esiin nostamien ”suosikkiensa” perusteella.

 

 

Olen seurannut pitkään Hervannan valtaväylän liikennettä – autojonot soljuvat kumpaankin suuntaa.

Nämäkö ovat ratikan tulevia asiakkaita  – epäilen kovasti. Ihmiset haluavat päästä nopeasti perille – ei pysäkiltä toiselle (kävely ratikkapysäkille, odottelu, vaihto bussiin tai ratikkaan, odottelua, kävelyä kohdepysäkiltä lopulliseen kohteeseen)

Ratikat ovat, kuten bussit, lasten, naisten (kaikenikäisten) ja autottomien ikämiesten kulkuneuvo.

 

***************************************************************************************

2.

Mielipidekirjoitus AL 21.11.2020 sivu B10.

Otteita:

Kun valtaväylällä tehtiin korjauksia ja vain yksi kaista oli käytössä Hervannasta pois mentäessä tietöiden vuoksi, niin bussiliikenne kuin muutkin autot joutuivat välillä jonottamaan 15 minuuttia tai enemmänkin, että ne pääsivät Hervannasta pois.

*

. Hervannan valtaväylää ei pidä kaventaa

*

Tässä mennään rakennusliikkeiden tulotoiveet edellä. Pitäisi ajatella Hervannassa asuvia. Pian on kunnallisvaalit. Kuka puolustaa Hervantaa? Ratikka ei auta kaikkia Hervannassa asuvia. Minun pitää varata 20 minuuttia mennäkseni ratikkapysäkille. Polkupyörällä ajan nopeammin työpaikalle Tampere-talon viereen kuin ratikkaa käyttäen.

.

**********************************************************************************

.

Aamulehti uutisoi näyttävästi 15.11. Hervannan pohjoisen sisääntulon muuttamista lisärakentamisella. Jäin hämmästelemään suunnitelmaa kaventaa Hervannan valtaväylää. Aiotaanko nelikaistainen Hervannan valtaväylä kaventaa kaksikaistaiseksi? Näin ei pidä tehdä. Kun valtaväylällä tehtiin korjauksia ja vain yksi kaista oli käytössä Hervannasta pois mentäessä tietöiden vuoksi, niin bussiliikenne kuin muutkin autot joutuivat välillä jonottamaan 15 minuuttia tai enemmänkin, että ne pääsivät Hervannasta pois. Ratikka ei ratkaise tätä ongelmaa. Nytkin Hervannassa on hyvä ja sujuva bussiliikenne ja silti tiet täyttyvät neljän kais-tan verran muulloinkin kuin ruuhka-aikaan. Ongelma on vielä suurempi, kun ratikkalinjalle tulee jokin ongelma, kuten ihminen jaa ratikan alle ja kuolee niin kuin juuri tapahtui Helsingissä ja raideliikenne pysäytettiin. Raideliikenne voi pysähtyä monesta syystä. Vähintään mahdollisuus sujuvaan autoliikenteeseen pitää olla. Hervannan valtaväylää ei pidä kaventaa. Arkkitehti voisi tehdä uuden suunnitelman ja jättää valtaväylä koskematta. Tässä mennään rakennusliikkeiden tulotoiveet edellä. Pitäisi ajatella Hervannassa asuvia. Pian on kunnallisvaalit. Kuka puolustaa Hervantaa? Ratikka ei auta kaikkia Hervannassa asuvia. Minun pitää varata 20 minuuttia mennäkseni ratikkapysäkille. Polkupyörällä ajan nopeammin työpaikalle Tampere-talon viereen kuin ratikkaa käyttäen.

*

 

 

 

Sosiaalisessa mediassa kiehtoo video, jossa muistisairas vanhus muuttuu hetkessä upeaksi ballerinaksi – ”En ole nähnyt vastaavaa”, sanoo neurotieteilijä ja kertoo, mitä musiikki tekee aivoille

”Liikkeiden rytmi, sormien viimeistellyt asennot, eleganssi – En ole nähnyt vastaavaa aiemmin”, sanoo neurotieteilijä ja tanssija Hanna Poikonen.

Hän oli nuoruudessaan balettitanssija ja, vaikka hän muistinsa on mennyt, hän muistaa ”Joutsenlammen”  eleet ja liikkeet tahdilleen oikein invatuolissaan. Kertoo siitä, että ihmisen aivot on ehtymätön ja selittämätön tietokone, josta tiede kertoo selvittäneensä  sen, että kapasiteetista on käytetty vain n. 5 %. Epäilen, että edes sitäkään. Koska tuskin ihminen pystyy selvittämään koskaan omien aivojensa kokonaiskapasiteettia omilla aivoillaan.

Juttu valitettavasti on vain tilaajille.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007632320.html