Äiti aina muisti sanoa tänä päivänä: Antin päivänä se alkoi, tarkoittaen Talvisodan alkamista. Evakkoon lähdöt olivat karjalaisväestöllä edessä. Sodat ovat kamalia asioita. Yhä joutuvat ihmiset eripuolilla maailmaa jättämään kotinsa – lähtemään evakkoon. Muistakaamme: Myös he ovat uhreja, eivät syyllisiä.
Lokakuun viimeinen aamu valkenee sumuisena, mutta lämpimänä. Kohta lähdemme piipahtamaan Jalasjärvellä, Koskuen kylässä. En voi kuvitella sanovani Jalasjärveä Kurikaksi vaikka se kuntaliitoksella siihen liitettiin. Haetaan eräältä ystävältä autolasti erilaisia julkaisuja lehdistä kirjoihin.
Kyllä eilen kelpasi köllähtää petiin kun kaksi ihanaa tyttöä oli molemmin puolin. Mirjam toisella puolella ja Vilma kaulan ympärillä. Ja kun masu oli täynnä erinomaisia lettuja, niin hymy huulilla sai unta etsiä.
Jotenkin tulee välillä surullinen olo sosiaalista mediaa seuraamalla ja itse siellä osallistuminen. Osalla ihmisistä on paha olla ja siksi purkautuvat kovin ikävästi. Tuntuu kuin aito vuoropuhelu olisi aivan mahdotonta. Erilailla ajattelevat leimataan, eikä haluta kuunnella toista tai uskoa toisen sanomisia. Olen ollut politiikassa enemmän ja vähemmän mukana noin 45 vuotta ja nähnyt ja kokenut monet kamppailut, mutta tämä aika vetää kyllä hiljaiseksi.
Korona huomioita:
- jotkut ihmiset vähättelevät koronaa. Ihmisiä vaan huijataan, sanovat he. Kun katselee mitä Euroopassa ja Yhdysvalloissa tapahtuu, voi kysyä, ovatko valtioiden päättäjät sekä miljoonat ihmiset aivan vietävissä, eli kaikki on vain suurta näytelmää??
- kiitos suomalaisten, että olemme ottaneet koronan vakavasti ja hyväksyneet rajoitukset ja suositukset. Olemme yksi maailman parhaita maita koronan torjunnassa, vaikka kritiikistä ei aina uskoisi.
- myös suomalaiset ovat selviytyneet henkisesti hyvin muihin maihin verrattuna koronasta, johtuneeko siitä, että meillä on kuitenkin suhteellisen väljää ja näin olemme saaneet ulkoilla kohtuullisesti myös kaupungeissa.
Pieni tarina kuinka joskus pitäisi malttaa olla sanomatta mitään. Ajelin aikoinaan Helsingissä ruuhka-aikaan pitkin Mannerheimin tietä. Lähellä sotilassairaala Tilkkaa (joka nykyään on Esperin hoivayksikkö) oli kolari. Kallis mersu oli ajanut toisen auton perään. Keula rutussa ja tuulettimen ropelli lentänyt kadulle. Vihaiset kuskit ärhentelivät, varsinkin mersun kuski. Menin paikalle, katsoin sitä irronnutta ropellia ja lausuin ääneen: On tainnut vähän siipipyörä vääntyä. Muistan ikäni sen mersukuskin murhaavan katseen. Ei sopinut huumori siihen paikkaan, ei.
Kevennys:
Kuten olen kertonut, yksi vastenmielisimmistä aamutoimista on hampaiden harjaus. Motkotin siitä kerran Mirjamille näin sanoen: Ihan turhaa touhua, kun muutenkin aina puhun suuni puhtaaksi.