https://www.hs.fi/tiede/art-2000006140420.html
Ilmastonmuutos on maailmansodan veroinen uhka, jonka Suomi voi ratkaista, kirjoittaa Risto Isomäki uudessa kirjassaan
Ote 1: Kannattaa ensinnäkin huomata, että sähkö on voittava energiamuoto. Sitä voidaan kuluttaa täsmälleen halutun suuruisina paketteina, mikä mahdollistaa tehokkuuden ja korkean hyötysuhteen, Isomäki perustelee.Polttomoottorin hyötysuhde on 20–30 prosenttia, sähkömoottorin 98. Ilmalämpöpumpulla kilowattitunnilla sähköä saa viisi kilowattituntia lämpöä!
Nii’n, sähkö tulee töpselistä. Sähköstä suurin osa tullaan tuottamaan ydinvoimaloissa, jotka ovat lämpövoimaloita – hyötysuhde ei ole kummoinenkaan (< 50%). Auriko energia – hmm. entä korvaavat voimalaitokset, aurinko ei paiste ainakaan yöllä – eikä aina päivälläkään.
*
Ote 2: Autoteollisuus on jo päättänyt, että tulevaisuus on sähköautojen. Muut olisivat ehkä vitkutelleet, mutta kun Kiina ilmoitti siirtyvänsä polttomoottoreista sähköön, kaikki panivat toimeksi. Isomäki usuttaa Suomeakin panostamaan sähköautoklusteriin, koska meillä on hänen nähdäkseen etumatkaa kahdessa tekniikassa, joilla voitaisiin ratkaista sähköautojen ongelmia. Yksi pulma on akkuihin tarvittavan litiumin saatavuus ja saastuttavuus. Espoon Otaniemessä Broadbit Batteries kehittää litiumakkujen korvaajaksi natriumakkua. [ Siis kehitetään. Kannattaisiko odottaa tuleeko kehittämisestä jotain?]
Tässä puhutaan ilmeisesti vain henkilöautoista, joiden hiilidioksidipäästöt edustavat n. viittä prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Kirjoittaja haluaa ilmeisesti unohtaa maailman meriä taukoamatta kyntävät rahtilaivat, joiden moottorit ovat kymmeniä megawatteja.
https://www.marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:-12.0/centery:25.0/zoom:4
Samoin kirjoittaja halua unohtaa lentoliikenteen ja raskaan teräteollisuuden.
*
Ote 3: Isomäen mukaan auto- ja lentokoneteollisuuden isot toimijat uskovat jo nyt, että puupohjainen hiilikuitu on tulevaisuuden materiaali molemmissa.
Uskotaan ja toivotaan ..
*
Ote 4: Alan asiantuntijoiden mukaan natriumakkujen massatuotanto ei ole vielä vähään aikaan oven takana. Muittenkin teknologioiden kypsyminen käyttökuntoon kestää luultavasti kauemmin kuin kirjaa lukiessa vaikuttaa.
*
Ote 5: Suomessa on meneillään hankkeita, joilla voi olla laajaa vaikutusta. Aurinkokennoissa käytettävää piitä esimerkiksi yritetään korvata perovskiitilla. Tätä mineraalia on maan uumenissa paljon. Se on halvempaa kuin pii, eikä sitä tarvitse puhdistaa yhtä tarkasti. Tuotanto on helppo järjestää, ja kennoon riittää ohuen ohut kerros. Kosteus kuitenkin rapistaa perovskiittikennot nopeasti. Nyt Aalto-yliopiston ryhmä on onnistunut valmistamaan perovskiittikennoja, jotka näyttävät olevan yhtä pitkäikäisiä kuin tavalliset piikennot. Ryhmä rakentaa kokeellista tuotantolinjaa, joka painaisi perovskiitista tehtyjä aurinkokennoja kuin lehden sivuja. Jos tekniikka saadaan toimimaan ja markkinoille, se voi romauttaa aurinkopaneelien hinnan.
Tästä, tekstin mukaan. voisi jopa tulla jotain, mutta tämäkö olisi koko maailman pelastava ratkaisu?
Kirjoituksessa ei oteta mitenkään kantaa esim. metsien hakkuuseen maailmanlaajuisesti.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/luonnovarat/jalkapallokentallinen-sekunnissa-maailmasta-katosi-metsaa-viime-vuonna-yhteensa-italian-verran-6731552
28.6.2018
Jalkapallokentällinen sekunnissa – maailmasta katosi metsää viime vuonna yhteensä Italian verran
*
Ote 6: Kasvissyönnin lisääminen on Isomäelle ehdoton tavoite. Maataloustuet pitäisi siirtää Suomessakin kokonaan kasviperäisen ihmisravinnon tuottajille.
Periaatteessa hyvä ehdotus, mutta ottavatko maailman ihmiset huomioon Isomäen puheet?
Ote 7: Kirja sisältää erikoisterveiset edelliselle puolustusministerille Jussi Niinistölle, joka oli huolissaan kasvisruuan vaikutuksesta varusmiesten taistelukuntoon. Rooman gladiaattoritkin olivat kasvissyöjiä.
Ilmankos Rooman gladiaattorien taistelut olivatkin tasaväkisiä – molemmat taistelijat olivat siis kasvisyöjiä ..