Kaikki blogaukset

Tulipahan taas kotiuduttua.

Mukaan kotiin viemisiksi tuli kolme klassikkoa; paksusilavaista savustettua siankylkeä, räimerullid (molemmat saaremaalta) ja Maruzhalta Nömmen torilta tseburekkejä.

Sitä tuota tseburekkiä en ole vaan oppinut tekemään, yrittänyt toki mutta ei ole onnistunut täysin. Virheellisesti muuten luullaan että tseburek uppopaistetaan kuten savolainen lörtsy mutta kyllä se paistetaan öljytilkassa ihan pannulla. Voihan uppopaistaakkin mutta silloin piiraasta tulee todella rasvainen; molempia tapoja käytetään.

On muuten alkujaan venäläinen piiras ja venäläisväestö sitä pääasiassa valmistaa. Nämä piiraathan venäläisväestö n 300 – 400 vuotta sitten mukanaan Eestiin toi. Näinhän se ruokaperinne usein kulkeutuukin. Eestiläiset ovat kyllä piirasperinteen ruokakulttuuriinsa omaksuneet ja osaavatkin. Eestiläinen perinneruokahan sisältää lukuisia erilaisia piiraita.

On murheellista katsella, kun nuoria viedään, kuin pässejä narussa ilmastohuumassa.

He ovat selvästi aivopesty ja toimivat, kuin robottijoukko.

Nuorten pitää saada asiallista informaatiota. Suomi on pieni maa. Ei Suomi ei voi eikä se pystykään vastaamaan koko maapallon ilmastosta.

Nuoria harhautetaan nyt vihervassareiden toimesta säälittä.

 

Erämiehen aakkoset : puuntekoa, mökkiin lämmöt, palju tulille ja illan viettoa korpimetsän maisemissa.

Kerrassaan upea kuulas keli, huomenna jos tuulastamaan.

Hyvää illan jatko itse kullekin säädylle.

Saunan takkahuoneen lumo syö saa kovimmankin korpisoturin nöyräksi, tulen äänet, koivuklapien tuoksu kun ne palaa takassa, kyllä elämä on pieniä asioita.

https://yle.fi/uutiset/3-10985596

Tilastojahan voidaan tehdä juuri niin, kuin halutaan. Se on siis varsin tarkoitushakuista, oli sitten kyseessä politiikka tai talous.

Yllä on esimerkkitapaus YLE;n suorittamasta kyselystä, jonka mukaan suurin osa ihmisistä ei hyväksy metsähakkuiden lisäämistä. Yli 70 % heistä ei kuitenkaan ole missään tekemisissä metsän kanssa, ei taloudellisesti, eikä omistusmielessä. Kysely tapahtui Helsingin rautatieasemalla, jolloinka kyselyn tuloksen olisi jopa tiennyt etukäteen. Vai onko joku asiasta eri mieltä, jokatapauksessa rautatieasemalla norkoilee ihan omanlaatuistansa väkeä, varsinkin Helsingissä.

Osa kyselystä olisi pitänyt tehdä vaikka Tampereella ja osa Rovaniemellä ja Kuopiossa. Siltikin vielä jää maaseutu ja osa metsänomistajista pois.

Ylekin voisi mennä  hiukan pidemmälle, kuin pelkästään ovesta ulos tekemään tilastojansa.

Tänään ne yleisurheilun MM-kisat alkaa. Jos haluaa nähdä suomalaissuorituksia, niin kannattaa katsoa karsintoja ja alkueriä. Paitsi no , ehkä pika-aiturinaisilla on hyvät saumat päästä finaaliin, mutta muihin ainakaan minä en usko.

Juuri tv:stä tulee kanavalta 1…. ilmastolakko. Sinne saa luvan kanssa osallistua mielenosoitukseen oppilaat ja opettajat, rehtorit eri kouluissa kannustaa lakkoilemaan.

Taas käytetään yhteiskunnassa lapsia ja nuoria hyväksi kuin muinoin YYA aikana…

Ei tämä maailma ole muuttunut miksikään.

Nyt nuoria pelotellaan sillä mitä suuret ikäluokat on saaneet aikaan.

Syökää nyt tämä päivä heinää mutta muistakaa olla pieremättä  metaania niin teette osuutenne ilmastoähkyssä.

 

Pidin Neuvostoliiton sosialismista. Ihmiset saivat elämän perusedellytykset, työtä, koulutusta, terveydenhuollon, asumisen, turvallisen yhteisön ja kaikkea muuta hyvän elämän edellyttämää. Neuvostoihmisillä oli hyvä olla. Tahdoin samanlaisen järjestelmän koko maailmaan – tahdon vieläkin.

 

Mutta Neuvostoliitto haluttiin nujertaa ja nujerrettiin. Neuvostoihmisille kerrottiin länsimaisesta kapitalistisesta ihanuudesta, jossa on kaikkea yltäkylläisesti, jossa voi huoletta kerska kuluttamalla toteuttaa toiveita joita kapitalistinen markkinatalous suoltaa ihmisille liukuhihnalta.

 

Lapset saavat muovileluja huoneidensa täydeltä. Vauvoista aikuisuuteen ostetaan merkkivaatteita, uusia laitteita ja koneita mitä vain ehditään suunnitella ja tyrkyttää heidän käyttöönsä. Elämän tärkein tavoite on haalia mammonaa. Materialla ja omaisuudella mitataan ihmisarvo yhteiskunnan hierarkiassa kohdusta hautaan. Onneton perhe jollei pihassa ole kahta autoa, lomilla pääse lentämään lämpöön, kuluttamaan kuluttamasta päästyään.

 

Näin kapitalistinen maailma sai niskalenkin sosialismista – materian ihannointi, sen houkutukset, haavekuvat jostain ihmeellisestä ja ainutlaatuisesta elämästä saivat yliotteen todellisesta elämäntarkoituksesta. Taas kerran haluttiin uskoa siihen vihreään ruohoon aidan toisella puolella.

 

Koko kapitalistinen maailma ja totta mooses meidän Suomemme suoltavat päivästä toiseen irvistelyjä ja luoden kauhukuvia menneestä sosialismista. Ihmisiä yritetään pelotella ja vaakutella sosialismin mahdottomuudesta. Edellä kuvattu sosialistinen elämänmuoto on karmeinta mitä voi kuvitella maan päällä olevan. Onneksi siitä päästiin.

 

Nyt sitten kapitalistinen järjestelmä, sen ylläpitäjät, läntisten maiden päämiehet/naiset ovat nostaneet esikuvakseen nuoren ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin.Thunberg syytti lapsuutensa ja tulevaisuutensa pilaamisesta YK: n ilmastonmuutoskokouksessa juuri noita samoja tahoja jotka loivat rahaan ja kuluttamiseen vannovan läntisen kapitalistisen maailman.

 

Kun Gretalle taputetaan, lainataan hänen sanomisiaan, nyökytellään hyväksyvästi ja kiitellään, niin toisella kädellä näytetään esimerkein kuinka kamalaa jos luovumme kaikesta krääsästä, mielipuolisista erilaisista elämäntyyleistä.

 

Kyllä, esimerkeiksi nostetaan Kuuba, Venezuela ja monet muut jotka ovat irtautuneet järjettömästä kapitalistisesta oravanpyörästä. Sellaista ei kerta kaikkiaan voi sallia, että jotkut maat haluavat laittaa kansalaistensa terveydenhuollon kuntoon nollaamalla lapsikuolleisuus, luoda sivistystä opettamalla lapset ja aikuiset lukemaan, nostaa köyhä kansa kohtuulliseen toimeentuloon, jakaa tasapuolisesti yhteistä hyvää koko kansalle.

 

Greta on kapinallinen, saanen mukaan miljoonat nuoret, hyvä niin. Meidän aikuisten kapinallisten on paljastettava ja riisuttava ammoisen alasti maailmaa uhkaavat kapitalismin kyyt. Nämä käärmeet luikertelevat Greta Thunbergin ja hänen hengenheimolaisten muka ystäviksi. He kertovat samat huolet ja murheet kuin maailman nuoriso, mutta samalla pitävät visusti huolen, että huoli pysyy ilmaa kourivana, vailla kapitalistisen järjestelmän kritiikkiä.

 

On vain yksinkertaisesti herättävä ruususen unesta ja haihattelusta kuinka maapallo voidaan pelastaa monin erilaisin tempuin – ei vaan voida. Vanhentunut, aikansa elänyt järjestelmä on tullut tiensä päähän. Ihmisten tiedostamatta kapitalismi horjuu ja huojuu jo, maailman nuoriso Greta Thunbegin johdolla keikuttaa kapitalismin purtta siihen malliin, etteivät mitkään järjestelmän pelastusliivit voi sitä estää uppoamasta.

 

 

 

 

 

https://areena.yle.fi/1-50281819

SANA ”ASIA” EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLE ”GERMAANILAINA” – EI ”MUINAINEN” (jollaisia ei kermaanista edes ole…) KUIN MYÖSKÄÄN RUOTSIN SANASTA ”ÄRENDE” (joka oli joskus muka ollut ”**uř-endja tshekkiläisellä ř:llä…

ASIA on ilmeisesti kantauralilainen kampakeraaminen sana (*ATE?), joka on tarkoittanut lähissä esinettä ja työkalua (kalu(s) on liettuaa ja tarkoittaa pajavasaraa = kalus plaktukas, jonka myöskin saarikivi on yrittänyt väärentää). Siitä tulee ilmeisimmin myös ASE ja balttikielten ASE-PUU: ASIS > la osis, lie uosis, pr. woasis, asis , ven. jasen = jalava, engl. ash.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&sanue_id=52524

atᴈ ?= pohjoissaame [āttât] UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= suomi asia UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= itähanti [o̭t] UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= pohjoismansi [ut] UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= unkari izé UEW 1988 s. 20-21

https://en.wiktionary.org/wiki/iz%C3%A9

” Hungarian

izé (plural izék)

1. thing (denoting a vague thing, or something whose name is forgotten by the speaker)
2. (euphemistic) sexual organ ”

”Germaaniteoria on aivan perseestä ja perustuu vain sanan muodolle (asia, rasia, huosia = luuta, hosia = korte, näsiä, haasia), josta sanalle rasia on esitettty kyseenlainen germaanietymologia *randja = reunallinen (rantillinen) astia. AINAKIN KAIKKI MUILLE ESITETYT GERMAANIETYMOLOGIA TOVAT VARMASTI VÄÄRIÄ!

Saksalainen johtava SU- ja germaanikieten suhteiden tutkija Ralf Peter Ritter (1937 – 2013) kirjoittaa väitöskirjassaan seuraavaa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan

… § 20. Eine Sequenz -Vsia ist im Finnischen in folgenden Nomina belegt: asia ‘Sache, Angelegenheit’, ha(a)sia ‘Darre, Horde’, rasia ‘Schachtel’, huosia ‘Besen = luuta, Schrubber = (juuri)harja’ und hosia ‘Schachtelhalm = korte’.

Die Phonemfolge -Vsiä scheint außer in der palatalen Variante von näsiä ‘Seidelbast’ nicht vorzukommen. Fi. asia sieht KOIVULEHTO im Hinterglied eines urgermanischen ‘tuzandia– (an. arendi, ahd. erendi ‘Botschaft = viesti, sanoma, suurlähetystö, Angelegenheit’), rasia führt er auf ein urgermanisches *randja– (schwed. dial. rände ‘Rand einer Schachtel’) zurück. Im Falle von asia finde nach HOFSTRA der genannte germanische Ansatz durch die Zusammenstellung ”eine Stütze, wenn nicht gar eine Bestätigung” (1985, 420). Dem steht aber entgegen, daß das Wort im Altschwedischen den für Suffixe charakteristischen dreifachen Ablaut aufweist (NOREEN S. 180.4), wobei die altgutnische Variante mit der altsächsischen Vertretung übereinstimmt! Zu rasia s.u.

§ 21. Fi. nasia, näsiä ‘Seidelbast’ wird von KOIVULEHTO mit dem Hinweis, daß die ältesten Netze aus Bast hergestellt wurden mit got. nati ‘Netz = verkko, netti’ usw. verbunden. Gegen diese Zusammenstellung ist zunächst in semantischer Hinsicht einzuwenden, daß Netze kaum vorzugsweise aus dem Bast von Daphne mezereum hergestellt wurden, sondern es werden doch wohl auch andere Pflanzen, z.B. der Flachs oder die Linde, das nötige Rohmaterial geliefert haben. Umgekehrt wird der Bast von Daphne m(ezereum). kaum vorwiegend für die Herstellung von Netzen benutzt worden sein.

Dann erscheint es aber unglaubhaft, daß die Pflanze nach dem fertigen Produkt benannt sein soll. Von einem Kompositum ‘Netzbaum’ oder ‘Netzstrauch’ muß man aber ausgehen, denn ein –jo– oder –i-Stamm von der Wurzel *nat– mit der Bedeutung ‘Seidelbast’ läßt sich im Germanischen nun einmal nicht nachweisen.

[HM: Näsiästä tehtiin verkkoja, joilla suojattiin esimerkiksi jäädytettyjä elintarvikekuoppia (”haltu”? < balt šaltu) pedoilta, jotka kammoksuivat tätä myrkkyä.]

73

Allenfalls könnte man noch ein urgermanisches *natilōn– zugrunde legen, aber dies bedeutet ‘Nessel = nokkonen’ – von dem fraglichen Schicksal des Formans im Ostsee-finnischen einmal abgesehen.

[Tuo sana on preussiksi nātis (noatis], joka on tarkoittanut ”(langaksi) kehrättävää kasvia. Myös naatti on venäjästä samaa juurta.]

http://www.prusistika.flf.vu.lt/paieska/paieska/1?id=1494

§ 22. Wenn HOFSTRA zu KOIVULEHTOs Etymologie von f. ha(a)sia ‘Trockengestell für Heu, Getreide = viljan- ja heinänkuivauslaite ’ bemerkt, sie ”wäre, falls sie zutrifft, ein Indiz für einen frühen Lautwandel /ē/ > /ā/”, weil sie ”die Substitution von urgerm. /s-/ durch früh- oder mittel-urfi. /s/ (> späturfi. /h-/)” voraussetze (145), so ist dies maßlos untertrieben: das in Rede Stehende nord-westgermanische Merkmal hätte gleichsam ”methusalemiches” Alter, denn die Entlehnung müßte noch vor dem Wandel *ti > si erfolgt sein. Als Etymon wird von KOIVULEHTO nämlich *sāt(i)-ja – < urgerm. *sētja– (> an. sæti ‘Sitz; Heuschober’) vorgeschlagen (1982b, 269, Anm. 16). Schwed. hässja ‘Heureiter’, dessen altnordische Vorform von KARSTEN als Quelle des finnischen Wortes angesehen wird (1943/44 s.v.), müßte dann – wie schon in SKES erwogen wird – aus dem Finnischen stammen, denn an zufälligen Anklang wird man schwerlich denken dürfen.

74
Der Tatbestand wäre der folgende: Das Ostseefinnische entlehnt aus dem Urgermanischen ein Wort für ‘Heuhaufen’ (*sātja-) und entwickelt daraus die Bedeutung ‘Stangengerüst zum Trocknen von Heu oder Getreide’ und entlehnt später das Grundwert *sāta– mit der ursprünglichen Bedeutung (saatto)! Der Ansicht KOIVULEHTOs kommt entgegen, daß das schwedische Wort und seine Entsprechungen in den übrigen skandinavischen Sprachen im Nordischen isoliert sind und keine zwingende indogermanische Etymologie haben; seit TORP/FALK 1909 denkt man an ein urgermanisches *hasjōn– zu einer Wurzel idg. *k’es– ‘schneiden, spalten’ (lat. castrare ‘verschneiden’ u.a.)‚ das auch in an., norw. hes ‘Art Zapfen oder kleine Stange’ vorliegen soll (86).

[Haasia on liettuaksi šasinys, vanhentunut sana.]

… § 87. Für fi. rasia werden in SKES folgende Bedeutungen angegeben: ‘ziemlich kleine, ovale, Schachtel mit gefaß verwendet’, ‘Schachtel, in der Deckel, bes. als. Buttergefäss befördert werden’, ‘runder, Kleider auf Reisen oder, bei weiten aus einer Wurzel gefemgter Korb’ in dem man Käse zubreitet’, ‘den Mühlstein umgebender und von oben schützen-der Korb oder Rahmen’, für estn. rast: ‘aus gebogenem dun-nem Holz gefertigte ovale oder runde Schachtel mit Deckel. Die Beschreibungen passen vorzüglich auf die aus dem bronzezeitlichen Dänemark, aus nordischen Baumsärgen, aus dem Salzbergwerk in Hallstatt und dem wikingerzeitl-ichen Haiþabu bekann- ten aus sehr dünnem Material hergestellten Spanschachteln:”Sie sind rund oder oval und haben stets senkrechte Seiten.Die Wandung ist jeweils aus einem langen Stück: gebogen und dann zusammengenäht gebunden oder gernetet. Die Beiden platte besteht aus einer einzigen, meist etwas stärkeren Scheibe. Zuweilen gehört ein übergefalzter Deckel zu den Schachteln.

198.

Die Abdichtung erfolgte in der Regel mit Harz. Dadurch wa-ren die Spanschachteln auch geeignet, Flüssigkeiten aufzu-nehmen” (CAPELLE 402,mit Abbildung). Handelt es sich bei den Vorläufern der finnischen rasia-Schachteln um die skan-dinavischen Spanschachteln, erscheint eine Namengebung nach dem Rand, wie sie KOIVULEHTO vermutet (vgl. HOFSTRA 1985, 158), nicht motiviert”. Das Merkinalhafte wäre dann die Rundung. … ”

***

Saamelaiskielten Álgu-tietokannassa on esitetty sekä omaperäinen että tuo umpifalski ”germaanietymologia”.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=61936&hakusana=asia&sanue_id=42963

[asia]	?=	suomi	[asea]	Häkkinen, K. 2004 NSES  s. 70-71
asia	?=	suomal.-ugril. kk.	atᴈ	UEW 1988  s. 20-21
[asia] : itämerensuomi	>	kantasaame	āššē	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16
[asia] : itämerensuomi	>	uumajansaame	[aassjee]	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16
[asia] : itämerensuomi	>	luulajansaame	[assjē]	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16
asia : itämerensuomi	>	pohjoissaame	ášˈši	Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 129, 228
asia : itämerensuomi	>	pohjoissaame	ašˈše	UEW 1988  s. 20-21
[asia] : itämerensuomi	>	pohjoissaame	[ašˈše]	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi	>	inarinsaame	[äšši]	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi	>	koltansaame	[ȧ͕š̜̄š̜ᴱ̇]	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi	>	kildininsaame	[ā͕š̜̀š̜ᴱ]	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi	>	turjansaame	[ā͕š̀ša]	Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi	?>	norjanlappi	[ašše]	tietokannan päättelemä
[asia] : itämerensuomi	?>	norjanlappi	[ašše]	tietokannan päättelemä
asia	<	germaaniset kielet:		Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 228
		kantagermaani	anþi̯a-
		ruotsi	ärende
asia	?<	germaaniset kielet:		LÄGLOS 1 1991  s. 38-39
		kantagermaani	uz-andⁱja-
		kantaskandinaavi	uʀ-andija

Viron pan-germanisti-nettietymologisessa on vain ”germaani”pölhöily:

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=asi&F=M&C06=et

 

 

Sitä vastoin vron ase-sanassa huomioidaan myös ugrikielet.

Ja sieltä viitataan myös asi(a)-etymologiaan.

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=ase