Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kävin aamulla pyöräilemässä ja näin pellolla melkoisen määrän kurkia. Lisää saapui parvena – ilmeisesti lepäämään.
Oli kohtalainen pohjoistuuli, joten ajattelin niiden hyödyntävän tuulta muuttoreissullaan.
Ei pitäisi olla vielä kurkien muuttoaika – tietävätköhän kurjet jotakin mitä me emme tiedä?
Olen koittanut kaivaa usean päivän ajan näkökulmia ja kannanottoja Vuosaaren rauhattomuuteen liittyen, aivan tarkoituksella etsien myös kärjekkäät mielipiteet puolin ja toisin. Selvähän se on että rasismin kovat nimet ovat ottaneet tästä kaiken ilon ja ääripunaisemmin maailmaa näkevät ovat pistäneet täyttä höökiä omaa propagandaa vastaan. Lopulta nuo ulostulot eivät minua kiinnosta, vaan se mikä niitä aloittaa – ja se joku on byrokratia.
Viranomaistyön surullinen tila
Alkuperäisen uutisen mukaan Vuosaaren alueella Helsingissä olivat nuorten maahanmuuttajien ryhmät (jengit?) alkaneet häiritä ilmeisen järjestelmällisesti alueen asukkaita. Nuorisoryhmien häiriköivä käytös ei ole sinänsä uutinen eikä asia niin suoraan maahanmuuttoon liittyvä, luimmehan juuri vastaavista haasteista Turun saaristossa, jossa suomenruotsalaiset lienevät aika hurjasti maahanmuuttajia merkittävämpi väestöryhmä Joku muukin on muistuttanut asian monitahoisuudesta. Vuosaaressa toki asustaa maahanmuuttajia merkittävä määrä ja sekin kulma päätyi tietenkin keskusteluun. Alussa kuitenkin oli paikallinen asukas, täysin asiallinen ilmoitus viranomaisille ja sen seurauksena viranomaisten halveksiva suhtautuminen. Tästä ongelma mielestäni lähti. Ei maahanmuutosta, ei nuorista, ei Vuosaaresta, vaan virkavallasta. Helppo ratkaisu olisi haukkua poliisit tai hätäkeskustyöntekijät nopeasti, mutta olenkin vaikea ihminen. Jatketaan siis.
Suomalainen viranomaistoiminta perustuu kolmen sanan perusohjeeseen: ”äkkiä pois silmistä”. Terveyskeskuksessa tehdään mitä tahansa ettei tarvitsisi tutkia mikä on vialla saatika hoitaa, hätäkeskuksessa koitetaan kaikki joukkoammuskelua lievemmät tapaukset selittää puhelimitse parhain päin ja TE-keskuksessa ammutaan minuutissa luulot pois itseensä uskovista työnhakijoista. Saatoin inasen karrikoida, mutta byroslaviamme on johtanut tähän. Se ei tarkoita että hoitajamme, hätäkeskuspäivystäjämme tai virkailijamme olisivat ikäviä, vaan sitä että hallintohimmelimme tekee hyvistä ihmisistä paskiaisia. Hallintomallimme opettaa ihmisten olevan saamattomia valehtelijoita ja sen pohjalle on rakennettu kaikki toimintatavat. Ei siellä nuoret oikeasti häiriköi, ei sinulla oikeasti ole luu murtunut etkä sinä oikeasti ole ahkera työntekijä. Näin työntekijät on opetettu reagoimaan, potkujen uhalla.
Koko hässäkällä ei ole mitään tekemistä mamujen, rasistien, persujen tai vihreiden kanssa, vaan lopulta pieni ongelma eskaloituu suureksi, sillä luottamuspulayhteiskunta tekee sitä. Jos poliisi olisi heti tullut paikalle Vuosaareen, jutellut nuorten ja vanhempien kanssa, tarjonnut ymmärrystä ja toiminut, ei jutusta olisi saatu yhden ensimmäistä otsikkoa. Lisäksi olisi säästetty hurjasti rahaa ja poliisin resursseja, sillä asian räjähdettyä mediassa käsiin on poliisi joutunut lähettämään Vuosaareen jatkuvasti isot joukot partioita. Rasistit eivät olisi voineet öyhöttää, vihervassarit eivät olisi voineet vihaisesti panikoida ja toimittajien olisi pitänyt löytää muita uutisia.
Kaukaa viisas, tai ainakin vihainen
Vuosaaren tapauksessa on myös toinen tyypillinen piirre. Julkisesta keskustelusta hieman pyöristäen 100 prosenttia on sellaisten henkilöiden pyörittämää jotka eivät aluetta tunne. Vuosaaren kriisin omistavat kaikki paitsi alueen asukkaat. Yksi jos toinenkin päivystävä nettirasisti tiesi kaiken takana olevan islamisaation, eivätkä punavihreän puolen tökeröt ”kaikki hyvin” tempauksetkaan juuri myötähäpeää parempaan tulokseen pystyneet. Ounastelen jonkun suunnittelevan jo marsseja, mielenosoituksia ja vastamielenosoituksia. Minä suunnittelen tarvitsevani paljon kahvia kestääkseni kaiken tämän. Minä nimittäin en tiedä paljoa Vuosaaresta, mutta tiedän miten helppoa on antaa pienen ongelman kasvaa suotta suureksi, ja toisaalta miten pieniä ongelmia estetään paisumasta suotta. Ounastelen tietäväni myös miten helppoa on viisastella aiheesta ilman tietoa. Kyllä, ammuin juuri omaan jalkaan.
Jokainen etsii lisää polttoainetta poliittiselle vastakkainasettelulle: toimittajat, sosiaalisen median aktiivit ja puolueet. Maahanmuutossa on ongelmia ja rasismissa on ongelmia, mutta tämä tarpeeton vastakkainasettelu on ongelmana niitä suurempi. Pidettäköön tämä mielessä ensi kerran kun leikataan poliisilta tai hätäkeskuksilta, tai kun ohjeistetaan heitä hyssyttelemään oikeiden ihmisten oikeiden hätien äärellä.
Tästä taksiuudistuksesta meillä on itketty kuukausitolkulla.
Luin nyt pari viikkoa vanhasta Seurasta kaksi eri artikkelia Tallinnan rikshatakseista. Molemmat olivat maksaneet kilometrin matkasta, toisessa 6 ja toisessa 5 henkeä. Molemmissa oli hintaa kertynyt yli puolitoistasataa euroa??? Kummassakaan tapauksessa ei oltu etukäteen kysytty matkan kustannuksia; eksotiikka houkuttelee mutta myöskin maksaa.
Varmaan yli kymmenen vuotta on varoiteltu näistä rikshatakseista jos tavanomaisistakin.
Eivätkö turistit tosiasiassakaan opi mitään?
Käytän aina Kroone-taksia, p:no 1212, koskaan ei ole tarvinnut kysellä etukäteen hintaa. Kroone-taksiin kuuluu myöskin Marabu-taksi, sama hinnoittelu. Siistit autot ja hyvä palvelu, osaavat reitit ja kertovat etukäteen hinnan kysyttäessä.
Jos sitten maksat esim 7€ kyydistä kympillä ja jos kysyt aamuista kyytiä, kyllä järjestyy. Minulla tämmöinen tarve on kun vien autoni huoltoon ja joudun ajamaan taksilla asunnolleni. Kyllä suosittelisin Kroone-taksia, rikshat jättäisin laskuista pois.
Matkailu saattaa avartaa, joskus lompakkoakin.
Viimeisin Airiston tapahtuma saa karvat pystyyn veneilytaidon vastuullisilta osaajilta.
Nämä ökyveneet ökykuskeineen eivät tunne väistämissääntöjä, ei viittoja lateraalimerkkineen, ei kompassia, merikorttia, eivätkä tiedä missä kuljetaan ja millä nopeudella eivätkä ole kokeneet suurien peräaaltojen vaikutusta muihin veneilijöihin.
Tuon onnettomuuden syyt näyttävät aivan selviltä kuvauksien perusteella. Ökyveneellä on ollut hurja nopeus, ohittanut purjeveneen kyljet yhteen kajahtaen, kuski kännissä tai katsonut kännykästä GPS:ää.
Sama vastuuttomuus on myös maanteillä ja kaupungeissa, joissa holtittomuus kielii järjen valuneen selän ydinkanavaa alas perseeseen.
Suomi nuolee taas näppejään EU;n korkeista viroista. Ennakkoon pidetään hirveetä messua, kuten Rehnistä, mutta kun tullaan kalkkiviivoille, niin huomataan, että vain suomalaiset kannattavat ehdokasta.
Nyt sitten puoluetoveri ministeri Lintilä on älähtänyt. Ehdolla on nyt liian vanha nainen. Yli-ikäraja on virkaan 65 vuotta, mutta tämä nainen täyttää pian 66 vuotta. Lintilän mielestä taas rikotaan EU;n omia sääntöjä.
Isot maat päättävät korkeista viroista EU:ssa ja pienillä jää vain murusia.
Kannattaa muistaa seuraavan kerran, kun korkeaa EU:n virkaa ollaan täyttämässä, että Suomessa pidettäisiin pienempää meteliä vaikka meillä olisi kuinka hyvä ehdokas.
Historia toistaa itseään. Kun Paavo Lipposen valinta EU:n komission puheenjohtajaksi piti olla varma, niin hänkin jäi nuolemaan näppejään, vaikka silloinen Saksan liittokansleri Helmut Kohl oli kuulemma luvannut viran Lipposelle.
EU on isojen EU. Pieniä viedään, kuin pässiä narussa.
Niillä olikin eri sukupuoli kun naisilla taikka miehillä ne olivat vessan ovissa eroteltu nimikkeellä toimihenkilöt
Josta tietysti väänneltiin vaikka mitä ja ne poistettiin oli ne silti parikymmentä vuotta
Rakennuksilla on ollut eriväriset kypärät nyt tosin ne on aika kirjavasti työmiehenkin päässä voi olla valkoinen kypärä
No onko sillä kypärän värillä suurtakaan merkitystä kellä se valkoinen kypärä on päässä
Jos työtoverilta tippuu vasara katolta ja osuu kaverin päähän suojaa valkoinen ihan yhtä hyvin
Työmiehen päätä kun herrankin päätä
Toinen asia on nuot värikkäät suoja vaatteet on aivan hyvä asia että ne näkyy tuo työ tapaturma vaara on aivan oleellinen rakennus työmaalla
On ihan turhaa kirjoitella että pitää itse katsoa no työnjohdolla on myös vastuunsa työmaalla
Ja se vastuu ei poistu sanomalla ei me ehditä joka paikkaan valvomaan kun sitten vaikka nosturi kaatuukin kun vaikka asfaltti petti tassun alta
Monasti se asfaltti on aika ohutta eikä kestä nosturin rasitetta mutta kaikkea sitä matkalla on nähnyt
Milloin kaatuu rakennus telineet taikka nosturit ja tilastoissa näkyy rakennuksien työtapartuma kuolemat isoina lukuina
Näillä mennään taas huomenna uuteen työviikkoon seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
Tämän päivän ”olohuone sotahistorioitsijat” ei ymmärrä pätkääkään oikeasta sodankäynnistä. Tälläiset henkilöt elää mielikuvitusmaailmassa. Semmottii, tämä on faktaa ei fiktiota.
Alkaa oleen melkoista menoa Suomessa kun hukkuneita on ollut lähes päivittäin ainakin kaksi
Nyt ei voi edes sanoa että kun on lämmin sää hukkuu enemmän nytkin on lämpö vain plus 15,2 astetta
Melkoista menoa mistä lienee johtuvan kun näin menee mutta eipä siihen sitten paljon ole selittämistä
Monessako on sitten mm sairauskohtaus kyllä niilläkin on oma osansa kun ihmiset vanhenee se on aina mahdollista
Hukkuneiden määriä en viitsi laittaa mutta nyt jo sellaset luvut jossa viime vuoden tilasto kalpeneee
Varsinkin lasten määrä hukkuneissa on huolesttuva määrä
Näillä mennään kuitenkin ensi vuoteen seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
Olohuoneen sotahistorioitsija menee vuoteen 1944 ja viimeisiin koviin taisteluihin Vuoksen alueella. Mukana on myös erinomainen video liittyen taisteluihin. Olkaa hyvä.
”Selän takana virtasi Karjalan valtasuoni, vuolas Vuoksi. Oli vuosi 1944 ja Äyräpään sekä Kylä-Paakkolan korkealla harjulla kohti lounasta tähyilleet suomalaiset sotilaat tiesivät, mitä sieltä oli tulossa. Tästä se oli yrittänyt ennenkin.
Hyökkäykset VKT-linjan murtamiseksi alkoivat samaan aikaan 4. heinäkuuta molemmilla sivustoilla, läntisessä päässä Viipurinlahdella ja idässä Vuosalmella. Kun 23. Armeijan komentaja Aleksandr Tšerepanovin yritykset suomalaislinjojen puhkaisemiseksi olivat tyssänneet Noskuanselän kallioihin ja niiden suojiin pureutuneiden puolustajien vastarintaan, hän sai lähteä.
Leningradin Rintaman komentaja Leonid Govorov nimitti Tšerepanovin tilalle kenraaliluutnantti Vasili Švetsovin. Samalla 23. Armeijan tähtäin siirrettiin Noskuasta Vuosalmelle. Edeltäjän erottaminen oli motivoimassa uutta komentajaa.” (IL)
Kesäkuussa 1941 Venäjällä oli Saksaa vastassa 28 800 panssaria. Vastaavasti Saksalla itärintamalla 3 671 panssaria.[i] Tämän lähteen mukaan Venäjällä oli 7,8 kertainen ylivoima panssareissa Saksan ja Venäjän välisen sodan alkaessa.
Panssarivaunujen yksityiskohtaisempia määrä ja laatutietoja siinä tilanteessa voi lukea täältä.
Tuotannosta ja menetyksistä sodan kuluessa kertoo taulukko:[ii]
|
|
1941 |
1942 |
1943 |
1944 |
1945 |
Yhteensä |
|
Venäjän tuotanto |
6 274 |
24 639 |
19 959 |
16 975 |
4 384 |
72 231 |
|
Saksan tuotanto |
3 256 |
4 278 |
5 966 |
9 161 |
1098 |
23 759 |
|
Venäjän menetykset |
20 500 |
15 000 |
22 400 |
16 900 |
8 700 |
83 500 |
|
Saksan menetykset |
2 758 |
2 648 |
6 362 |
6 434 |
7 382 |
25 584 |
Tammikuussa 1945 Venäjällä oli Saksaa vastassa 14 200 panssaria. Vastaavasti Saksalla itärintamalla 4 881 panssaria.[iii] Venäjän ylivoima oli enää 2,9 kertainen.
Englanti lähetti Venäjälle avuksi 3 782 panssaria. USA lähetti Venäjälle 1 682 kevyttä panssaria ja 5 374 keskiraskasta panssaria.[iv] Lisäksi puolitela-ajoneuvoja 1 158. Jne., jne. Yhteensä jenkit toimittivat 312 200 ajoneuvoa ryssille.[v] Passasi niillä huristaa Varsovaan, Berliiniin, Prahaan, Wieniin, jne. Yksilöityä USAn materiaalista apua Venäjälle löytyy täältä. Siitä yksilöidystä luettelosta näkyy, että se 312 200 on aivan liian pieni lukema – syytä en tiedä. Porterin kirjan taulukoissa on jotakin sotkua. Sen mukaan pelkästään Studebakerin ”hinausajoneuvoja” on toimitettu 114 200, mutta luokasta ”Kuorma-autot” Studebakerit puuttuvat kokonaan. Kotisivullani olevassa luettelossa taas: 427 284 kuorma-autoa (Studebecker, Dodge). Grrr… Joo, se 312 200 ei sisällä ilmatorjunta-ajoneuvoja, panssarintorjunta-ajoneuvoja, raketinheitinajoneuvoja, jne., jne.
Huomioita numerojen perusteella
[i] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185
[ii] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185
[iii] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 185
[iv] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 172
[v] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 173
[vi] David Porter – Puna-armeijan panssarivaunut; 2018; sivu 93