Eikö sähköposti mene perille?

Otan kopin Tivin artikkelista, joka koskee omaa verkkotunnusta käyttävien pienyrittäjien, miksei yksityistenkin sähköpostihaasteita. Maksumuurin taakse linkattu jatkoartikkeli puhuu sinänsä asiaa, mutta jättää yhden tärkeän asian käsittelemättä. Liian usein sähköpostin perillemenon esteenä ei ole tekninen vika, vaan vastapuolen monopoli jonka laillisuus voi olla kyseenalaista.

Säännönmukaisuus vastaan monopoliasema

Menen vaihtelun vuoksi suoraan asiaan pienen sitaatin avulla.

HUOM! Hotmail käyttäjät – Jos olet Hotmail-käyttäjä voi olla, että lipun oston jälkeen saapuva sähköpostivahvistus menee roskapostikansioosi!

Ylläoleva teksti on erään merkittävän suomalaisen musiikkifestarin verkkokaupasta. Eri sanamuodoin saman tekstin voi löytää erittäin monista verkkokaupoista, etenkin pääsylippuja myyvistä. Ovatko siis lippukauppiaat laiskoja ja teknisesti osaamattomia? Niitäkin varmasti löytyy, mutta pääosin syy on muu. Yksinkertaisesti sanoen, Microsoft harjoittaa tässä merkittävän markkina-aseman väärinkäyttöä, mikäs muukaan kuin raha mielessä.

On Tiviltä aivan ehtaa asiaa, että sähköpostiosoitteella pitää olla hyvä verkkomaine että se menee varmasti läpi. Se edellyttää useiden eri teknologioiden käyttöönottoa, sisältäen nimihirviöitä kuten DNS, DKIM, DMARC ja SPF. Jos ostat sähköpostin palveluna operaattorilta, he tekevät tämän puolestasi, mutta jos haluat pitää sähköpostin omissa näpeissä, tämä pitää tehdä käsin. Aikaa ja osaamista se vie, mutta ammattilaiselle ne ovat rutiinia. Testaamiseen on myös hyviä välineitä, kuten Mail-tester. Viisas ylläpitäjä ei päästä sähköpostijärjestelmää käyttöön ennen kuin siitä saa 10/10 pistettä. Se ei vaadi ihmeitä, vain säntillistä asennustyötä. Tällaisella pistemäärällä voi olla varma että sähköposti menee läpi vaikkapa Googlen Gmailiin, Yahoolle ja pääosaan yrityspostijärjestelmiä moitteetta.

Sen sijaan täysillä pisteilläkään viesti ei mene läpi Microsoftin järjestelmiin, kuten Outlook, Hotmail tai Office365. Siinä missä globaali standardi on hyväksyä sähköposti jossa ei ole vikaa ”syytön kunnes toisin todistetaan”, Microsoft hylkää kaiken josta se ei pidä ”syyllinen kunnes toisin todistetaan”. Pienellä präntillä lukee, että jos haluaa viestin perille, kannattaa ostaa läpimenopalvelu jonka saa halvimmillaan n. 15 000 eurolla kuukaudessa. Sanotaanko nyt vaikka niin että moinen ei mene läpi kovinkaan monelle ja himpsun verran kritiikkiä tästä Microsoftille sataa. Iso osa tästä palautteesta ei ole painokelpoista.

Onko lainmukaista?

Ymmärrykseni Suomen ja EU:n laista on, että yksityishenkilön viestintää ei saa tällä tavoin rajoittaa palveluntarjoajan, kuten Microsoftin toimesta. Ongelma on siinä että lähettäjä on organisaatio – kuten siis lippukauppa, urheiluseura tai muu pieni toimija. Laki suojelee yksityisiä, ei yrityksiä. Hyvin harvalla yksityisellä on kokonaista sähköpostijärjestelmää, saatika varoja tehdä valitusta EU-viranomaisille, se kun vaatii melkoista juridista osaamista ja totta puhuen myös paljon rahaa. Täten Microsoft voi jatkaa markkinoiden vääristämistä parhaansa mukaan.

On mahdollista että yhä lisääntyvä kritiikki vihdoinkin pakottaa heidät toimiin. Kenties jokin yksityinen päättää lähteä sotaan goljatia vastaan, kuten juristiopiskelija Max Schrems teki Facebookia vastaan. Toistaiseksi paras vinkkini on yksinkertainen: älä käytä Microsoftin sähköpostipalveluita. Älä tue markkinahäirikköä, jonka toimista kärsivät eniten pienet yritykset ja yhteisöt.

Jussi Halla-aho servasi koko median

Media on perännyt toistuvasti Jussilta katumusta ja itseruoskintaa vanhoista blogikirjoituksista. Sitä on vaatinut myös presidentti Niinistö. Oikeus langetti Jussille tulkinnanvaraisen tuomion ja sitä on media retostellut jatkuvasti jo vuosia.

Nyt on Jussi avannut sanaisen arkkunsa, mutta ei niin, kuin media oli toivonut ja vaatinut. Hän teki sen omalla tavallaan ja fiksusti.

Tässä Uuden Suomen juttu aiheesta.

”Kadun sitä, että olen kauan sitten ilmaissut erilaisia periaatteellisia kantoja tarpeettoman brutaalisti”, hän sanoo.

 

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Jussi Saarikoski@joskann

Kerrotko vielä mitä tekstejä kadut ja mistä olet erimieltä nykyisin?

Jussi Halla-aho@Halla_aho

Kadun sitä, että olen kauan sitten ilmaissut erilaisia periaatteellisia kantoja tarpeettoman brutaalisti.

28 people are talking about this

Hän arvioi, että varsinkin aikaisemmin ongelmana oli asioiden sanominen tavalla, joka oli helppo ymmärtää väärin.

”Ongelmani varsinkin aiemmin oli, että sanoin asioita tavalla, jotka oli helppo ymmärtää toisin kuin olin ne tarkoittanut. Tähän viittasin ”brutaalilla ilmaisulla”. Nykyään pyrin olemaan yksiselitteinen ja selkeä.”

Mainittakoon,että edesmennyt Osmo A. Wiio, joka oli viestinnän professori laati 10 käskyä. Yksi niistä oli; ”vain kärjistäen sanoma menee parhaiten perille.”

Jussi siis myöntää kärjistäneensä sanomaansa, ei muuta.

Nyt on aika lopettaa joutavan päiväinen höpinä erilaisista ihmiskäsityksistä.

En vanha enää taida viitsiä lähteä

Tuli kutsu kovapanosammuntoihin mm. erinomaisella singolla Carl Gustav, konekiväärillä MG3 ja tarkka-ampujakiväärillä.

En taida viitsiä lähteä ellei samalle reissulle saa mitään hyödyllisempää ympättyä. Tässä elämässä on jo tullut reissattua ihan perusteellisesti, nykyisin pitää olla tärkeä syy reissata.

Siellä Virossa on tullut reissattua jo vuoden 1992 juhannuksesta lähtien pitkiä reissuja Viron maanpuolustuskyvyn kohottamiseksi ihan perusteellisen monta kertaa. Ei taitaisi olla Virolle merkittävää hyötyä osallistumisestani tällaisiin ammuntoihin.

Logistiikka, teknologia ja pieni Suomi

Muutama vuosi sitten erään keittiövälineitä valmistavan firman outlet-myymälä Suomessa suljettiin. Se teki väestömäärään nähden huipputulosta ja oli erittäin voitollinen, mutta firman globaalissa strategiassa se oli liian pieni. Muutama kuukausi sitten Huawei lakkautti yritystuotteiden jakelun Suomessa samasta syystä. Onko Suomen pienuus uhka vai haaste globalisoituneen kaupan maailmassa?

Eivätkö ne osaa matematiikkaa?

Ensimmäinen kysymys on looginen. Jos kerran toiminta on voitollista, miksi ihmeessä se halutaan lakkauttaa? Eikö se ole vain merkki firman heikkoudesta, kun hajautusta ei osata skaalata eri kokoisiin markkinoihin? Kieltämättä ajatus yhdestä globaalista suunnitelmasta koko maailmaan tuntuu vähän pöhköltä. Siinä on tietty idea, mutta myös tietty näköalattomuus. Se tuo mieleen monen suomalaisen yrityksen epäonnistuneen laajentumisen USA:han, joka useimmiten tyssäsi kyvyttömyyteemme tehdä kauppaa maan tavoilla. Tällä hetkellä esimerkiksi Outokumpu kärsii samasta ongelmasta, heitä ennen tusinat muut. On samalla lohdullista ja surullista huomata koko maailman kärsivän samasta ongelmasta.

Spekuloin, että globalisaatio ei ole tehnyt maista niin samankaltaisia kun jotkut johtoryhmät haluaisivat kuvitella. Edelleen arvelen tässä kisassa voittajien olevan niitä jotka ymmärtävät kohdemarkkinoita ja osaavat sopeuttaa globaalin organisaation kullekin kohdemarkkinalle. Keskus- ja aluejohdon välisen tasapainon löytäminen on vuosituhansia vanha haaste niin valtioilla kuin firmoillakin. En usko ongelman poistuvan, enkä näe tiukan globaalin keskusjohtomallin vievän voittoa tässä kisassa.

Auttaako tehokas logistiikka?

Jos tänä päivänä haluan tilata erikoismallisen muistimodulin tietotekniikan tukkukaupan verkkosivuilta, näen tuotteen kohdalla kaksi saldoa. Ensimmäinen on määrä jota löytyy tukkurin Suomen varastosta, toinen se mikä löytyy valmistajan Euroopan keskusvarastosta muutaman päivän toimitusajalla. Tässä on järkeä. Tähän voi yhdistää toisen kokemukseni, joka ei valitettavasti ole yksittäistapaus: jos tarvitsen tiettyjä tietoverkon laitteita nopeasti, tilaan ne Puolasta tai Ruotsista. Jos minulla ei ole kova kiire, tilaan ne Pirkkalasta. Puolassa toimiva yritys toimittaa tavarat Tampereelle järjestäen nopeammin kuin naapurikunnassa toimiva. Logistiikan tehostuminen yhdistettynä EU:n sisämarkkinaan muuttaa pelisääntöjä. Lopultahan minulle ei ole mitään väliä tilaanko amerikkalaisen firman Kiinassa valmistetun tuotteen naapurista, toiselta puolen Suomea vai toiselta puolen mannerta. Minua kiinnostaa hinta ja toimitusvarmuus.

Edellisen mallin edellyttää kuitenkin toimivia tietojärjestelmiä. Esimerkiksi Huawei ei voi tai halua myydä tuotteita suoraan jokaiselle IT-alan firmalle tai operaattorille, vaan se tehtävä jää alueellisille jakelijoille. Tämän jakelijan pitää saada välitön tieto Euroopan keskusvaraston saldoista ja vastaavasti tilausten on lähdettävä suomalaisesta kylänpahasesta sinne nopeasti, jotta paketti tulee kohtuullisessa ajassa perille. Tämä tiedonkulku erottaa tukkukaupan, logistiikan ja jakelun toimijoissa jyvät akanoista hetkessä. Niin teknologisesti erinomainen kun Huawei onkin monissa operaattorituotteissaan, tämä on esimerkki alasta jossa he toimivat yhä sähköpostilla ja jo lähetyshetkellä vanhentuneilla excel-raporteilla. Moni muu on ymmärtänyt rajapintojen merkityksen jo vuosikymmeniä sitten, joskin pitkä matka on kuljettu EDIn alkuajoista tähän päivään.

Arjen esimerkki löytyy vaikkapa kesäisestä grillin ostosta. Jokaisella grillivalmistajalla on tusinoittain malleja, mutta läheisestä kaupasta tai messuosastolta löytyvät vain mallikappaleet. Asiakas käy Ranen Rautakaupassa valitsemassa sopivan mallin, jonka jälkeen kassakoneelta vilahtaa tilaus grillivalmistajan lähimmälle keskusvarastolle, joka postittaa grillin suoraan Aila Asiakkaalle. Tämä on jo arkipäivää ja hyvä esimerkki tehokkuudesta josta hyötyvät kaikki. Ranen Rautakauppa saa paremman tarjonnan, asiakas suuremman valikoiman ja hintakilpailu paranee.

Yksi alusta, yksi ratkaisu?

Joka toisessa alan jutussa puhutaan Amazonista ja pienessä määrin Alibabasta kaupan alustatoiminnan jätteinä. Tässä kohtaa luvataan kaikkien ongelmien poistuvan, kunhan kaikki myyvät tuotteensa tämän alustan kautta. Logistiikka on nopeaa ja hinnat sopivia. Kunnioittavasti sanon että katin kontit. Yhden alustan malli voi olla kätevä kuluttajien hittituotteille, mutta yrityksiltä yrityksille myynnissä Amazon on pahimman luokan farssi. Ebay on hieman pidemmällä tässä, mutta silläkin on valovuosi matkaa tehokkaimpien tukkureiden toimintaan. Toki Amazonilla on varaa panostaa ja negatiivinen veroprosentti antaa epäterveen kilpailuedun, mutta mielestäni EU-alueen toimijoiden ei tarvitse panikoida, ainoastaan jatkaa työtä kehityksen matkassa pysymiseksi. Oman kokemukseni mukaan kaupan ala ei EU:ssa ole teknologista kehitystä pelännyt tähänkään asti. Veronkierto voi itse asiassa olla uhista suurin, sillä tukkukaupan marginaalit ovat pieniä ja muutamankin prosentin veroetu muuttaa viivan alle jäävän tilanteen täysin.

Suomen asema

Voimme huutaa täältä kurkku suorana vaatien jättiyrityksiä huomiomaan markkina-alueemme. Sillä ei ole mitään vaikutusta. Olen itse istunut erään ym. yrityksen maajohdon kanssa pitkään ja hartaasti. Keskustelu oli rakentavaa ja asiallista, mutta pääkonttorin linjaa se ei heiluta tippaakaan. Suomessa toimivat teknologiayritykset kautta linjan joutuvat yksinkertaisesti kärsimään siitä, että he saavat työhönsä tarvitsemat laitteet ja komponentit hitaammin ja kalliimmin kuin vaikkapa saksalaiset kilpailijansa. Mielestäni jalan polkeminen on turhaa, paljon parempi optio on vain tehostaa EU:n sisäistä kauppaa ja logistiikkaa. Kuten todettua, tärkeintä on saada oikeat tavarat, oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan, tulivat ne sitten Seinäjoelta tai Stuttgartista.

EU-vaalien lähestyessä haluaisin nostaa pinnalle yhä enemmän aiheita Suomen asemasta muutakin kuin vain geopolitiikan (siis Venäjän) näkökulmasta. Olemme huonoja kaupassa mutta fiksuja keksijöinä ja suunnittelijoina. Kun ymmärrämme mitä parhaiten osaamme, ymmärrämme myös varmistaa järjenkäytön parhaat toimintaedellytykset. Tämä on yksi niitä asioita joissa EU:n sisämarkkina ei ole uhka vaan pelastus. Varmistakaamme sen reiluus vastakin.

Notre Dame , raha ja köyhyys

Muuan palstanpitäjä Hesarissa. Rahaa näkyy riittävän, mutta ei köyhälle. =


Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

 

Viikko sitten maailma järkyttyi, kun Notren Damen kirkko Pariisissa paloi valtoimenaan. Liekit peittivät hetkessä keskiaikaisen kirkon, jonka keskitorni ennen pitkää romahti. Paljon kulttuuriaarteita paloi tuhkaksi, vaikka paljon saatiin myös pelastetuksi.

Lähes heti tulipalon jälkeen monet liikemiehet lupasivat satoja miljoonia euroja kirkon jälleenrakennukseen, ja Notre Dame seissee muutaman vuoden päästä entistä komeampana Île de la Citén saarella.

On hienoa, että kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokkaan kirkon jälleenrakennukseen riittää rahaa. Sosiaalisessa mediassa ja ainakin brittilehdistössä on kuitenkin myös kysytty, kuinka taloudellisen tiukkuuden politiikka, austerity policy, sopii yhteen sen kanssa, että yksityiset liikemiehet voivat hetkessä panna yhteensä lähes miljardi euroa Notre Dameen.

Missä nuo rahat ovat silloin, kun puhutaan asunnottomuudesta, köyhyydestä ja siitä suoranaisesta nälästä, jossa osa kansasta elää, niin Iso-Britanniassa kuin Suomessakin.

Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

Lohdullista luettavaa kansallismielisille

Euroopassa on tapahtumassa kauan odotettu käänne kohti kansallisvaltioita pois liittovaltiokehityksestä.

Eurovaalit ovat siksi erittäin tärkeät. Suomessakin pitää nyt saadat taas kaikki persuja äänestäneet viimevaaleissa vaaliuurnille ja vielä vähän parantaa. Persuilla on mahdollisuus saada vähintään kolme meppiä Brysseliin puolustamaan kansallisvaltiokehitystä,

Tässä juttu aiheesta Suomen Uutisista.

https://www.suomenuutiset.fi/euroopan-unionista-kansallismielisten-valtioiden-yhteiso-saksan-afd-rakentaa-isanmaiden-eurooppaa/

Keväisiä päiviä.

Onpahan sitten tullut kuntoiltua pyöräillen; toisaalta, en oikeastaan pyöräile vaan käyn asioillani mutta pyörällä.

Tämä Pahley kun on aika järeä pyörä (paino 53kg), kokonaan teräsrakenteinen, alumiinia ainoastaan vanteissa. Mutta onhan sillä kantavuuttakin kun sen valmistaja ilmoittaa n 200kg + kuski. Terästä kun on, eipä tarvitse pelätä äkkijarrutuksessa, että tuo etuhaarukka katkeaisi, toisin kun on tapahtunut noissa useissakin ”halpispyörissä”, laatu ja hinta kun korreloivat vahvasti.

No, se tuo Tepin kilpuri painaa tuskin 20% mutta täyttänee kovat laatuvaatimukset, jo todennäköinen hintakin sen sanelee.

Siis asioita on kolmenakin päivänä hoideltu lähes ”kauramoottorilla”, vaikka sähkömoottorikin siinä on. Mitä kovempaa poljet, sitä vähemmän akku kuluu. Lataileminenkin sujuu tuolla kovin parjatulla (näillä sivustoin) aurinkoenergialla.

Katselin eilisiltana, että kilometrejä oli kertynyt kohtalaisesti.

Se tuo Pashleyn kuormatila kun on 80cm x 70 cm, sinne vaan heität nyssäkän ja sitten menoksi, ei tarvitse erityisesti kuormailla.

Kyllä pyöräily on varsin hyvä liikuntamuoto, varsinkin kun miltei pihasta lähtee kv-liikenteen väylä ja aina tuonne Forssaan asti ja sielläkin kaupungilla koko ajan tehdään lisää väyliä. Tammelassa ulotellaan väylästöä jo Portaan kyläänkin asti.

Kyllä se hyötyliikunta on nimenomaan sitä oikeata liikuntaa.

Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputti

Alla oleva artikkeli on HS:n maksullisella sivustolla. Lukuoikeuden tilanneet voivat lukea koko artikkelin.

Väestötutkija – Norjakin ajaa väkiluvullaan pian Suomen ohi

Otsikko lupaa jutusta jotain aivan järjetöntä, mutta jutun jatko näyttäisi menevän oikean suuntaan.

*

Ensinäkin, kaikki pohjoismaat ovat lilliputtimaita väetönmäärällä mitattuna – monissa maailman kaupungeissa on enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Toiseksi, väestön kasvattaminen ei sinänsä ole mikään itseisarvo – maailmanlaajuisesti se on suuri ongelma.

Tulevaisuudessa monissa maailman maissa on yhteiskunnan toiminta on suunniteltava niin, että jopa väestön nollakasvulla, tuottavassa työssä olevat ihmiset huolehtivat lapsista, nuorista ja vanhuksista. Väestön määrä ei voi loputtomiin kasvattaa.

Norja, valtavine öljytuloineen, on aivan oma lukunsa pohjoismaista.

*

Maan väkilukua merkittävämpää on kuinka sen asukkaat tulevat toimeen.

*

 

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006079125.html

21.4.2019

”Suomesta on tulossa Pohjoismaiden lilliputti”, sanoo väestötutkija – Norjakin ajaa väkiluvullaan pian Suomen ohi

HS esittelee neljä vaihtoehtoista väestöennustetta, joissa maahanmuutto ja syntyvyys vaihtelevat. Kolme Suomessa työskentelevää tutkijaa kertoo, miksi he muuttivat juuri Suomeen.

Kuva:

https://hs.mediadelivery.fi/img/978/6e82de8e0606470ca1639fcccf149861.jpg.webp

Työpaikka ja perhe ovat tärkeimpiä asioita, jotka vaikuttavat tulevaisuuden päätökseen: jäädäkö Suomeen vai lähteäkö. Tätä mieltä ovat Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa tutkijoina työskentelevät Susanna Csader (vas.), Hidemi Okuma ja Wujun Xu. (KUVA: PENTTI VÄNSKÄ)

PUHDAS luonto, turvallinen maa, suomalainen koulu, ystävälliset ihmiset, mielenkiintoinen työ ja hyvä työyhteisö.

 

Mämmiä sulatellessa

Kymppi-mämmi on paras kotitekoisen mämmin jälkeen. Sitä on nyt tullut mutusteltua ja ajatuksetkin kirkastuvat.

Vaalien jälkeen taas sai vauhtia vanhat haisevat jutut Halla-ahon blogeista vuosien takaa. Mikä kumma saa aikuiset miehet ja naiset, joita pidetään kansakunnan viisaimpina ja fiksuimpina tonkimaan vanhoja paskakasoja ja takertumaan tyhjiin sanoihin? Ja sen jälkeen tekemällä niistä tyhjistä sanoista niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, että väkisinkin tulee mieleen elämän ja kuoleman kysymykset.

Kun katsoo Jussi Halla-ahoa ja hänen esiintymisiään, niin vain erittäin vilkkaalla mielikuvituksella varustettu ihminen voi nähdä hänessä jotain pahaa. Halla-ahohan on symppis.

Kuinka Antti ”Arvo” Rinne voi nähdä hänessä jotain niin vastenmielistä, että hänen kanssa ei voi tehdä yhteistyötä. Se on paremminkin niin, että Rinne on itse paha. Tai sitten hän pelkää Halla-ahoa yhteistyökumppanina, kun Halla-aho on paljon viisaampi ja fiksumpi, kuin Rinne. On siis vain keksittävä samoja verukkeita, kuin Sipilä. Älyn köyhyyttä.

Ei kukaan ihminen ole erehtymätön. Me kaikki olemme tehneet elämässämme virheitä Antti Rinnekin. Kaikkia virheitä ei ole dokumentoitu, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että erehtyminen on inhimillistä ja anteeksianto on jumalallista.

Näin pääsiäisenä on hyvä pysähtyä muistamaan, että Jeesus kärsi ristin kuoleman meidän syntiemme ja virheidemme tähden.

”Ennen kaikki oli paremmin” – lainausmerkit

Niin, jokseenkin sellaista puhetta ja kirjoitusta kuulee ja näkee silloin tällöin.

Jos asiaa edes yrittää miettiä objektiivisesti, niin huomaa pian, että kyllä ja ei.

Paremmin:

Silloin kun Eila Kännö vastasi Suomessa maahanmuutosta, niin ei täällä hyppineet silmille ei islamistit, muutkaan neekerit kuin islamistit, eikä myöskään ryssät. Rajat olivat käytännöllisesti katsoen vesitiiviisti kiinni. Suomeen tultiin vain omalla oikealla voimassa olevalla passilla ja viisumilla – eikä sitä viisumia saanut helposti.

Suomalaiset synnyttivät suomalaisia lapsia ihan mukavasti ja Suomen väkiluku kasvoi nimenomaan suomalaisin voimin.

Sähköä tuotettiin puhtaasti ja halvalla vesivoimalla ja ydinvoimalla. Huippukuormituksen aikana käytettiin myös hiilivoimaa. Ei tarvittu tukiaisia veronmaksajan pussista.

Maanpuolustus pidettiin hyvässä kunnossa – muistettiin Vapaussota, Talvisota ja Jatkosota – ne kaikki ryssää vastaan. Jemmattiin vanha, mutta käyttökelpoinen puolustusmateriaali pahan päivän varalta, samalla hankittiin uutta, ja olisi helposti saatu aseisiin karkeasti 700 000 suomalaista sotilasta.

Muistettiin sotien aikainen nälkä ja muut puutteet – ja huolehdittiin huoltovarmuudesta. Oli viljaa, polttoaineita, kaikenlaisia raaka-aineita, jne. varastoissa pahan päivän varalle.

Suomessa valmistettiin lähes kaikkea, mitä välttämättömästi tarvittiin – ja ostettiin kotimaista. Työllisyys oli yleensä hyvä.

Ei niin hirveän hyvin:

Suometuttiin Kekkosen johdolla ihan perusteellisesti.  Valehdeltiin oma historiamme: Vapaussota Venäjää vastaan oli muka sisällissota tai kansalaissota; Talvisota oli muka Suomen syytä; Jatkosodassa Suomi oli muka hyökkääjä. Oli kotiryssät (KGBn agentit määräsivät mitä sai tehdä ja mitä ei). Nuoltiin ryssän persettä kieli ruskeana. Annettiin Kremlin määrätä kenestä sai tulla ministeri ja kenestä ei.

Halosen kausina hävitettiin valtava määrä käyttökelpoista puolustusmateriaalia ja keskitettiin maanpuolustuksen kohteita vaarallisesti harvoihin paikkoihin, sekä ajettiin Suomen maavoimien puolustusvalmius ihan kokonaan alas. Varuskunnista tuli vain koulutuskeskuksia ilman puolustusvalmiustehtävää.

Vain osa

Yllä on vain pieni osa. Molempiin olisi helppoa kirjoittaa vaikka kuinka paljon lisää.

Historia on jännä asia. Sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Hyvää ja huonoa.

Nykyisin

Nykyisin suomalaisten elintaso on hyvin korkealla, mutta moni on silti tyytymätön.