Kaikki blogaukset

Aamun uutisoinnin mukaan joka viides suomalainen rahoittaa lomamatkansa velkarahalla. En sinällään tuomitse, silloin nuorena piti päästä ulkomaille; osittain siitäkin syystä, että oli komeaa lähettää postikortti jostain lämpimästä maasta sateiseen (mahdollisesti) Suomeen tuttaville. ”Aurinko paistaa, lämpöä…”. Tänä päivänä ei ehkä tuo pointti niinkään tärkeä liene.

Kuitenkin velkaantuminen, kulutusluotto ei nykyaikaan liene kovinkaan ihanteellista. Asuntolainat, kesämökkilainat, entiset kulutusluotot, auton osamaksut, …jne. Siihen vielä lomamatkalainat, perusteena, kun muutkin. Ei ehkä kauhean järkevää.

Matkustelenhan minäkin, vielä tämänkin ikäisenä mutta piiri on pienentynyt. Minun ulkomaani käsittää Balttian-maat, ei siis niinkään hohdokasta nykyisin, tosin sitä hohtoa tuskin enää kaipaan. Balttian reissujeni osasyynä on usein tuttavien luona kyläily, tiettyjen hyödykkeiden hankinta (ei saa Suomesta), joskus kyllä ihan ”lomailukin”. Lainarahalla en matkusta, autokin on oma eikä rahoitusyhtiön, siis taloudellinen tilanne säätelee matkustushalukkuutta.

Velkaantuminen ei muutenkaan tällä iällä houkuttele vaikka tarjontaa olisikin. Kun ei ole tarvetta ”näyttää” naapurille mitään, vaikeaa se olisikin, siksi kaukana lähin naapuri sijaitsee.

Neuvostoliiton hajottua lopullisesti 25.12.1991 Esko Ahon (kepu) ollessa pääministerinä Suomessa, maamme vapautui yhteistyö ja avunantosopimuksesta Neuvostoliiton kanssa. Sopimus oli sitonut Suomen useita vuosikymmeniä Neuvosliiton etupiiriin .  Sopimus ei jättänyt Suomelle liikkumatilaa lähentyä länsimaita. Elimme ”suomettumisen” aikaa.

Mutta sitten koitti vapaus ja maamme poliittinen eliitti alkoi lähentyä länsimaita. Samoihin aikoihin EU alkoi laajentua ja pitkällisten neuvottelujen jälkeen Suomi liittyi EU:n jäseneksi samanaikaisesti Ruotsin kanssa 1.1.1995 Esko Ahon (kepu) ollessa edelleen pääministerinä.

Suomi oli elänyt koko Esko Ahon pääministerikautena 26.4.1991-12.4.1995 vaikeita taloudellisia vuosia, kun kasinotalouden jälkipyykkiä pestiin.

Suomen liittyessä EU:n jäseneksi ei vielä tiedetty mitään hankkeista yhteisvaluutasta. Kun Suomessa järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys EU:n jäsenyydestä puhuttiin paljon turvallisuudesta, millä viitattiin Venäjään. Ei mitään puhuttu yhteisvaluutasta, vaikka sitä koskevat suunnitelmat olivat jo varmasti meneillään. Asia salattiin suomalaisilta.

Eräs henkilökohtainen muisto liittyen yhteisvaluuttaan vuodelta 1997. Olin vaimoni kanssa lomailemassa Portugalin Algarvessa. Satuin sattumoisin pelaamaan golfia erään minulle entuudesta tuntemattoman saksalaisen pankkiirin kanssa. Siinä pelatessa juttu kiertyi EU:hun, johon Suomi oli liittynyt pari vuotta aiemmin. Saksalainen pankkiiri sanoi siinä jutellessa ja pelatessa, että yhteisvaluutta tulee ja jo melko pian. Olin yllättynyt, mutta vaikenin.

Kun sitten  yhteisvaluutta euro otettiin käyttöön aluksi tilivaluuttana  1.1.1999 muistin mitä olin kuullut saksalaisen pankkiirin suusta Portugalin Algarvessa golfkentällä pari vuotta aikaisemmin.

Eurosetelit ja kolikot tulivat käyttöön 1.1.2002.

Suomi liityi yhteisvaluutta euroon heti alusta lukien ilman kansanäänestystä 1.1.1999 Paavo Lipposen (sdp) ollessa pääministerinä. Mm. Ruotsissa järjestettiin kansanäänestys eurosta, joka hylättiin. Siksi Ruotsilla onkin mennyt taloudellisesti paljon paremmin, kuin Suomella.

Kuka tai ketkä olivat priimus-moottoreina euron syntyyn?

Saksalaiset olivat hankkeen vetäjiä. Miksi? Siksi, että saksalaisilla pankeilla oli huomattavia summia rahaa lainattuna mm. Kreikalle. Niiden velkojen maksamiseen tarvittiin leveämmät hartiat ja EU-maat olivat siihen sopivat.

Kreikka oli hoitanut taloutensa kelvottomasti. Vaaleissa aina oppositio lupasi kansalle uusia etuja ja päästyään valtaan oli toteutettava lupaukset ja rahat uudistuksiin lainattiin Saksasta.

Euro oli siis tarkoitettu varmistamaan, että saksalaiset pankit saivat rahansa takaisin, kun kaikki euromaiden veronmaksajat pantiin maksumiehiksi.

Nyt tiedämme, että Kreikan lainat euromailta on yli 200 miljardia euroa. Mutta maksaako Kreikka joskus lainansa takaisin euromaille, mm. Suomelle. Ei maksa. Nyt jo on laina puolitettu ja se loppuosan maksuaika on vuoteen 2075. Kuka uskoo, että Kreikka joskus maksaa edes puolet euromailta lainaamiaan rahoja? Tuskin kukaan. Suurin osa Kreikan lainoista euromaille koostuu takuista ja pienempi osa suorista lainoista, mutta yhtäkaikki takuutkin on  maksettava.

Poliitisesti asia on arka kaikille euromaille. Kun lainan maksuaika pidennettiin aina vuoteen 2075, niin silloin nykysukupolvi katselee jo pilven syrjältä maapallon asioita ja uudet sukupolvet eivät jaksa kiinnostua isiensä suurista virheistä.

Tähän mennessä Suomi on jo menettänyt muutaman miljardin euroa eli meidän valtion velasta on huomattava osa Kreikalle myönnettyjä velkoja ja takuita.

Kun aikanaan käsiteltiin eduskunnassa ensimmäistä suoraa lainaerää Kreikalle sanoi silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kepu), että ”lainaaminen Kreikalle on hyvä bisnes, kun lainaamme ne rahat pienellä korolla ja saamme Kreikalta isommat korot, niin saamme hyvän voiton”. Mitähän Matti Vanhanen nyt sanoo siitä ”hyvästä bisneksestä”?

 

Olen liikuntavammainen, sidottuna pyörätuoliin. Onneksi on sähköpyörätuoli, jolla pääsee liikkumaan ulkonakin, jos?

Jos olisi väylät ja monet palvelupisteet varustettu liikuntavammaisia varten. Mutta kun ei ole.

Olin tänää parin lähiomaisen kanssa Turun keskustassa takoituksena syödä jossain terassiravintolassa ja sen jälkeen tehdä pieni kierros Aurajoen rantakatuja katsomassa kesäistä Turkua. Löysimme ravintolan, jonka terassille pääsi pyörätuolilla, palvelu oli hyvää  ja ruoka myös sekä kohtuuhintaista.

Ruokailun jälkeen lähdimme ”turistikierrokselle”, mutta se oli vaivalloista. Katujen ylittäminen tuotti vaikeuksia, kun jalkakäytävän reuna oli liian korkea pyörätuolille. Yksin en olisi selvitynyt, mutta kun mukana oli kaksi nuorta omaista he auttoivat kadun ylityksissä.

Monissa paikoissa ravintoloissa ja myymälöissä on kyllä luiskat  pyörätuolia varten, mutta ne ovat liian monesti jääneet puolitiehen. Liuska on joko liian jyrkkä tai sen yläpäässä on korkea kynnys, jonka ylittäminen on mahdotonta ilman apua.

Vaikutelmaksi jää, että liikuntavammaisia on kyllä ajateltu, mutta toteutus on tehty ilman liikuntavamaisen opastusta.

Me liikuntavammaiset haluaisimme elää, kuin terveet ihmiset ja nauttia mm. kesästä. Mutta ainakin se on tehtävä, jos aikoo mennä jonnekin on etukäteen otettava selvää liikuntavammaisen mahdollisuuksista selvityä kohteessa.

Turku on kiva kesäkaupunki lukuunottamatta sitä, että  liikuntavammaisia ei ole riittävästi huomiotu kevyen liikenteen väylillä ja palvelupisteissä.

Keskimääräinen eliajan odote nousee vuosi vuodelta. Se tarkoittaa, että liikuntavammaisia on yhä enemmän keskuudessamme.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201807092201063085_pi.shtml
–
Odotamme Trumpia Suomeen kokoustamaan Putinin kanssa,
mutta paljon tärkeämpi kokous on keskiviikkona Brysselissä.
EU seisoo savijaloilla johtajansa Saksan kiemurtelussa
Nato-kulujen maksuissa.
Jos Trump vetelee Natonaruja todennäköisesti,
niin EUlla on yksi huoli lisää ja sitä kiittää Putin.

Suomen maatiloilla muhii 20 miljoonan tonnin lanta-aarre – Valio haluaa kerätä tiloilta maidon lisäksi myös lehmien jätökset

Tämmöinen uutinen tänä aamuna.

Aivan mittavat mahdollisuudet energiantuotantoon tarjoaisi tämä maitotalouden jätemassa. Maatilareaktoreita näyttäisi nyt syntyvät pitkin Suomea, sitä vastoin Gasum ei juurikaan merkittävästi satsaa kaasuenergiaan; mitä nyt kriisitilanteessa riskialtis maakaasu lobbari Lipposen johdatuksessa.

Biokaasu on päivän sana. Mitenkähän saisi poliitikot ymmärtämään tämän. Ko esimerkistä edes kepulaiset poliitikot, ei edes ko ministeri järin kiinnostuneita ole.

Kokoomusta ja oppositiota (lähinnä demarit) kiinnostaa ainoastaan suurteollisuuden toiveiden tynnyri. Demareista puheenollen (tämänkin jutun myötä), ei meillä työväkeä puoltavaa ja puolustavaa puoluetta ole ollut enää 90-luvun jälkeen. On vain ns oikeistodemarien siipi, ei juurikaan muuta.

On aivan ihanteellinen juttu, että maatiloilla on herätty tähän biokaasun tuottamiseen. No, tietenkin se tukieuroja pilottivaiheessa ainakin vaatii mutta sittenkin se lienee nykytilannetta parempi vaihtoehto ja tuohan se yrittäjyyttä lisää maaseudulle. Tämä on hyvä kehitys.

Tässä eilispäivänä lueskelin US-sivustoilta Jukka Seppisen blogia. Oikein kouluesimerkki, miten ei kait saisi asioita esiintuoda. Ei ainakaan jos on akateeminen historioitsija (muita historioitsijoitahan ei ole).

Seppisen blogistaa paistaa oikein läpi asia; jos et ole kanssani samaa mieltä vääristelet (valehtelet), et ole yhteistyökykyinen minun kanssani, siis olet väärässä?

Lisäksi kun mainitaan henkilöitä omalta nimeltä, heidän vääristyneitä (muka) näkemyksiään, arvostelu alkaa omasta veljestä, virkamieskollegoista, poliitikoista, päätyen presidenttiin, oma kaikkitietävyys näkyy läpi koko blogin.

Kaikesta paistaa;

Oma kaikkitietävä näkemys, oma aatteellinen/poliittinen asenne, omat pätevät tutkimukset, muut, kuinkas muuten, venäjämielisiä, aatteeltaan/poliittiselta katsantokannaltaan harhautuneita, jopa typeryksiä, aatteellisesti yksisilmäisiä. Tämmöisiä argumentteja nimeltä mainiten ja henkilöön liittäen.

Akateemiselta tutkijalta ja historioitsijalta käsittämättömän törkeätä  tekstiä.

http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257993-poliittisen-historian-akateemiset-rakenneongelmat

Suomen poliitinen eliitti on innokas järjestämään suurvaltajohtajien tapaamisia Suomessa. Miksi? Siksi, että piskuinen Suomi saisi julkisuutta maailmalla ja että tasavallan presidentti Sauli Niinistö saisi  sulan hattuunsa osoituksena suuresta valtiomiehestä.

Hyödyt edessä olevasta suurvaltajohtajien tapaamisesta  Suomelle ovat siinä.

Haitat sitävastoin ovat paljon merkittävämmät, kuin hyödyt.

Ensinnäkin tapaaminen tulee maksamaan Suomen veronmaksajille paljon. Missään ei ole kerrottu mitä se tapaaminen maksaa Suomelle. Mutta kun ynnää yhteen esim. kaikki turvajärjestelyt, tilavuokrat suurten delegaatioiden majoittumisesta, kokoushuoneistoista ja tarjoiluista, niin summa on suuri.

Koko Sipilän hallituksen valtakaudella on hallituksen keskeinen sanoma ollut menojen leikkaaminen ja säästäminen. Mistä sitten löytyvät aina rahat, kun eliitti haluaa julkisuutta, mutta ei silloin, kun köyhä kansa vaatii leipää pöytiin.

Haittapuoliin on laskettava myös ne monet hankaluudet ja vaikeudet, mitä kahden äijän yhden päivän tapaaminen aiheuttaa kaupungin asukkaille, kun liikennejärjestelyt mullistavat koko pääkaupungin elämän  niiden kahden äijän turvallisuuden takaamiseksi.

Yhteenvetona voisi todeta, että mitä järkeä on järjestää suurvaltajohtajien tapaamisia maassamme, kun niistä ei kansa hyödy mitään, mutta maksaa kalliit viulut.

Suomalaisten hyväntahtoinen hölmöys on kansantauti, josta emme kai koskaan pääse eroon.

Vain 10% haluaa soten etenevän.
Miksi hallitus ajaa enemmistön tahtoa vastaan?
Miksi maakunnissa on lähdetty kalliisiin valmisteluihin vaikka lakipykälät eivät ole valmiina?
Menetetyllä rahalla olisi korjattu nykyistä huomattavasti.
Nyt kaikki on rempallaan jopa sotetaksikyydit.
Ansaitseeko 100 vuotias suomi elinaikansa huonoimman hallituksen?